Mosambik

Maantiede

Mosambik sijaitsee eteläisen Afrikan itärannikolla Intian valtameren rannalla. Pohjoisia naapureita ovat Sambia, Malawi ja Tansania, lännessä ovat Zimbabwe, Etelä-Afrikka ja Eswatini. Mosambikin eteläosa on alavaa maata. Tasankovyö kapenee jatkuessaan rannikkoa ylös. Rannikolla on hienoja hiekkarantoja, polveilevia niemiä, suistoja, tulvatasankoja ja sisälahtia. Mereen laskee yli kolmekymmentä jokea. Mosambikin länsi- ja luoteisosissa on ylänköjä. Korkein huippu Mount Namuli (2419 m) on pohjoisessa. Maan koillisnurkassa Malawin vastaisella rajalla on Njassajärvi, eteläisin Itä-Afrikan hautavajoaman suurista järvistä.

Keski- ja Pohjois-Mosambikissa on puu- ja ruohosavannia. Siellä kasvaa leimupuita ja mukusipuita. Ylänkömailla ja vuorten rinteillä on tiheitä monilajisia lehtimetsiä. Ilmasto on kohtalaisen lämmin ja kostea. Rannikolla esiintyy helteitä. Ylänköjen ilmasto on viileämpi. Sadekausi kestää lokakuusta maaliskuuhun. Rannikolla ja maan keskiosissa sataa enemmän kuin etelässä ja pohjoisessa. Intian valtamereltä tulee toisinaan rannikolle rajuja myrskyjä. Vuonna 2024 myrskysateet nostattivat tulvia, jotka hävittivät viljelyksiä ja tuhosivat satojen perheiden asunnot.

Mosambikin eteläosassa on Banhinen kansallispuisto. Siellä on savannia, kosteikkoja ja lampareita. Metsästys on hävittänyt eläimistöä. Kansallispuistossa on vielä leijonia, leopardeja, strutseja, antilooppeja, piikkisikoja ja helttakurkia. Luonnonsuojelualueelle on asettunut maanviljelijöitä. Kun kuivuus vie sadon, ihmiset hankkivat ruokansa metsästämällä ja kalastamalla. Quirimbasin saaristo on pohjois-Mosambikissa Intian valtameren rannalla. Siihen kuuluu monta pientä saarta. Rannoilla on mangrovemetsiä. Riutoilla saarten liepeillä on tunnistettu 400 korallilajia. Korallien lomassa elää huulikaloja, meritähtiä, papukaijakaloja, simpukoita ja meriahvenia. Meressä ui valaita, delfiinejä, kilpikonnia ja haita. Mosambikin rannikon edustalla on vilkkaita laivaväyliä. Laivojen öljyvalumat likaavat merta ja rantoja.

Historia

Mosambikissa on asunut ihmisiä jo kivikaudella. Ngaluen luolasta Njassajärven läheltä on löydetty lähes sata tuhatta vuotta vanhoja kivityökaluja. Työkaluissa on tärkkelysjäänteitä durrasta, helotähdestä ja etiopianbanaaneista. Ne ovat olleet kivikauden ruokakasveja. Sankansoihin kuuluvat metsästäjät ja keräilijät elivät alueella tuhansia vuosia sitten. Heidät syrjäyttivät bantukansat, joiden vaellus ulottui Mosambikiin 200-luvulla. Tulijat olivat karjankasvattajia ja maanviljelijöitä. He osasivat takoa rautaa. Mosambikin asukkaat kävivät kauppaa Zimbabwen kanssa. 900-luvulla Intian valtameren rannikolle syntyi vilkkaita kauppakaupunkeja, joiden kautta Afrikan kultaa, norsunluuta ja orjia myytiin Intiaan ja Arabiaan.

Portugalin laivat purjehtivat Mosambikin rannikolle 1400-luvun lopussa. Portugalilaiset perustivat linnakkeita ja varuskuntia. He alkoivat hallita kultakauppaa. Vähitellen Portugali laajensi valtaansa. 1900-luvulla koko Mosambik oli jo Portugalin siirtomaa. Mosambik tuotti puuvillaa, teetä, cashewpähkinöitä, sokeriruokoa, riisiä, sisalia ja kopraa. Sisal on agaavekasvin kuitu, jota käytetään köysien ja narun raaka-aineena. Kopra on kookospähkinän kuivattua siemenvalkuaista. Siitä valmistetaan kookosöljyä. 1940-luvulla Mosambikissa louhittiin hiiltä. 1970-luvulla portugalilaiset rakensivat suuria patoja sähköntuotantoa varten.

1960-luvulla sosialistinen vapautusliike Frelimo alkoi taistella siirtomaavaltaa vastaan. Vuonna 1974 vasemmistolaiset sotilaat kaappasivat vallan Portugalissa ja kaatoivat lähes viisikymmentä vuotta vallassa olleen vanhoillisen diktatuurin. Tämä johti Portugalin siirtomaavallan päättymiseen. Mosambik itsenäistyi vuonna 1975. Presidentiksi tuli Frelimon johtaja Samora Machel. Vuoteen 1990 asti Mosambik oli Frelimon johtama yksipuoluemaa. Mosambik tuki Etelä-Afrikan ja Rhodesian rotusorron vastustajia. Etelä-Afrikka ja Rhodesia rahoittivat Frelimon hallintoa vastustavaa Renamo-liikettä. Frelimon ja Renamon välinen raaka sisällissota kesti vuodesta 1977 vuoteen 1992 saakka. Sekä Frelimo että Renamo syyllistyivät julmuuksiin. Armeijoihin värvättiin lapsisotilaita. Maastoon jäi sodan jäljiltä kaksi miljoonaa miinaa. Sisällissodassa kuoli yli miljoona ihmistä. Lähes kuusi miljoonaa ihmistä jätti kotiseutunsa. Sodan päätyttyä Mosambikiin tuli YK:n rauhanturvaajia tukemaan siirtymistä rauhantilaan ja monipuoluedemokratiaan.

Mosambikin ensimmäiset monipuoluevaalit järjestettiin vuonna 1994. YK:n lähettämät poliisit valvoivat rauhaa. Euroopan Unioni rahoitti vaalien järjestelyjä. Vaaleihin osallistui toistakymmentä puoluetta, suurimpina entiset aseelliset liikkeet Frelimo ja Renamo. Frelimo voitti vaalit. Renamosta tuli toiseksi suurin puolue. Mosambikin talouskasvua jarruttivat kuivuudet ja tulvat. Vuonna 2006 maanjäristys ravisteli maata. 2010-luvulla Mosambikin aluevesiltä löydettiin suuria kaasuesiintymiä. Maahan perustettiin valtavia hiilikaivoksia. Kansantalous kasvoi, mutta köyhyys on säilynyt sitkeästi. Heikkotuottoinen maatalous ei toimi kasvun veturina. Kaivosteollisuus ja runsaat hiili- ja kaasuvarat eivät ole antaneet hyvinvointia mosambikilaisten enemmistölle.

Yhteiskunta ja politiikka

Mosambikin presidentti valitaan suoralla kansanvaalilla viiden vuoden virkakaudelle. Presidentti johtaa hallitusta. Istuva presidentti voidaan valita kerran uudelleen, toiselle kaudelle. Vuonna 2024 presidentiksi valittiin vasemmistolaisen Frelimo-puolueen ehdokas Daniel Chapo. Hän sai 65% äänistä. Frelimo on hallinnut Mosambikia maan itsenäistymisestä lähtien. Presidentinvaaleissa toiseksi sijoittunut Podemos-puolueen ehdokas Venancio Mondlane sai 24% äänistä. Podemos syytti Frelimoa vaalivilpistä ilmoittaen, että puolueen vaaliseurannan mukaan Mondlane oli saanut yli puolet annetuista äänistä. Euroopan unionin vaalitarkkailijat totesivat, että ääntenlaskennassa oli heikkouksia, ja ilmeisesti väärennöksiäkin. Vaalien jälkeen Mosambikissa puhkesi mellakoita, joissa kuoli lähes neljäsataa ihmistä.

Mosambikin parlamentissa on 250 kansanedustajaa, jotka valitaan viiden vuoden välein. Vuoden 2024 parlamenttivaaleihin osallistui 35 puoluetta. Näistä neljä sai edustajia parlamenttiin. Frelimon paikkamäärä väheni, mutta puolue säilytti enemmistön 171 kansanedustajallaan. Opposition entinen kärkipuolue Renamo menetti yli puolet kansanedustajistaan ja putosi kolmannelle sijalle. Vuonna 2019 perustettu Podemos nousi toiseksi suurimmaksi puolueeksi 43 kansanedustajallaan. Podemos-puolueen perustajien ja jäsenistön joukossa on entisiä frelimolaisia. Vuonna 2024 parlamenttiin valittiin 98 naista. Vaalilautakunnan mukaan 43% äänioikeutetuista kävi äänestämässä.

Maailmanpankki arvioi, että lähes kolme neljäsosaa mosambikilaisista elää köyhyydessä. Julkisessa hallinnossa on esiintynyt väärinkäytöksiä. Valtion virkailijat ja pankkien johtajat ovat ottaneet lahjuksia. Taloustutkijoiden mukaan Mosambik on kärsinyt viimeksi kuluneiden kahdenkymmenen vuoden aikana yli viiden miljardin euron tappiot valtionhallinnossa ja lainaohjelmissa tapahtuneiden suurten kavallusten ja petosten vuoksi.

Mosambikin pohjoisosassa Cabo Delgadon läänissä on jo kahdeksan vuoden ajan toiminut ääri-islamistinen aseellinen liike, joka on hyökännyt sekä paikallista väestöä että armeijaa vastaan. Terrori-iskuissa ja taisteluissa on kuollut jo viisi tuhatta ihmistä. Sadat tuhannet ihmiset ovat paenneet kotiseudultaan. Cabo Delgado on taloudellisesti tärkeä alue. Siellä on suurin osa Mosambikin tunnetuista maakaasuesiintymistä. Jatkuvien inhimillisten kärsimysten lisäksi terroristisota aiheuttaa vakavaa haittaa kaasuntuotannolle. Ruanda on lähettänyt viisi tuhatta sotilasta Cabo Delgadoon Mosambikin armeijan avuksi.

Kuvataiteilija Goncalo Mabunda tekee rautaromusta outoja luomuksia: piikikkäitä tuoleja, naamioita. Mabunda käyttää taiteen raaka-aineena ammuksia ja hylsyjä. Sota on lähimuistissa. Kuvahakuvihje: Goncalo Mabunda art.

Talous ja kaupankäynti

Mosambik on yksi maailman köyhimmistä maista. Viime vuosina talouskasvu on ollut nykivää, se on vaihdellut viiden prosentin vuosikasvun ja kasvun pysähtymisen välillä. Vuonna 2020 koronalama supisti taloutta 1%. Noin 70% Mosambikin työvoimasta saa toimeentulonsa maataloudesta tai kalastuksesta, kymmenesosa toimii teollisuuden tehtävissä ja viidesosa työskentelee palvelualoilla. Mosambikilla on paljon luonnonvaroja, maata, vettä ja kaivannaisia. Rannikolla on kolme syväsatamaa. Mosambik on tärkeä kuljetusreitti sisämaan naapurimaille, joilla ei ole omia satamia. Maan talouskehitystä ovat haitanneet sodat ja luonnontuhot. Kestävää talouskasvua varten tarvittaisiin hyvää hallintoa, parempaa terveydenhoitoa ja koulutusta, sekä uusia tuotantotapoja.

Mosambikin viljelijät kasvattavat maissia, papuja, sokeriruokoa, maniokkia, riisiä, durraa, bataattia, maapähkinöitä, banaaneja ja vihanneksia. Useimmat maatilat ovat pieniä. Viljelytavat ovat vanhakantaisia ja huonotuottoisia. Valtaosa pientilojen tuotteista käytetään viljelijäperheiden omiin tarpeisiin ja ylijäämä myydään lähimarkkinoille. Naisilla on tärkeä osa ruoan tuottamisessa, mutta heitä syrjitään maanomistuksessa ja tuotantoluottojen saannissa. Mosambikilla on 2500 kilometriä Intian valtameren rannikkoa. Mereen laskevien isojen jokien suuvesillä on runsas kalakanta. YK:n asiantuntijoiden mukaan kolmesataa tuhatta mosambikilaista saa toimeentulon kalastuksesta. Suurin osa saaliista myydään paikallisille markkinoille.

Mosambikin maaperässä on hiiltä, kultaa, alumiinimalmia, erikoisteräksissä käytettävää niobiumia, tantaalia ja titaania. Vuonna 2023 Mosambik oli maailman suurin titaanin viejä. Titaania käytetään lentokoneissa, moottoreissa ja tekonivelissä. Tantaalia tarvitaan kovametalliseoksissa, kondensaattoreissa ja sähköputkissa. Vuonna 2023 Mosambikin tavaraviennin kokonaisarvo oli 10 miljardia euroa. Tuonnin arvo oli 15 miljardia euroa. Hiilen vienti tuotti neljänneksen kaikista vientituloista. Muita vientituotteita olivat alumiini, maakaasu, kulta, jalokivet, sähkö, titaanimalmi, pavut, öljy, tupakka, maapähkinät, soija, risiininsiemenet, lannoitteet ja puutavara. Lähes viidesosa viennistä suuntautui Intiaan. Muita tärkeitä vientimaita olivat Kiina, Etelä-Afrikka, Yhdistyneet arabiemiirikunnat, Thaimaa, Italia ja Etelä-Korea. Suurimmat tuontimaat olivat Etelä-Afrikka, Kiina, Intia, Yhdistyneet arabiemiirikunnat ja Singapore.

Parin viime vuoden aikana Mosambikissa on käynyt alle miljoona ulkomaalaista turistia vuodessa. Tätä ennen parhaina matkailuvuosina turisteja on tullut yli kaksi miljoonaa. Yli puolet Mosambikiin tulevista matkailijoista on eteläafrikkalaisia. Bazaruton saaristo on yksi suosituimmista matkakohteista. Intian valtameren rannikolla ja saarilla on hienoja hiekkarantoja. Maputon markkinatorilta ostetaan mausteita. Matkailulehdissä ylistetään Mosambikin kalaruokia. Gorongosan kansallispuistossa voi katsella norsuja, leijonia ja virtahepoja. Eläinkantoja on elvytetty sisällissodan tuhojen jälkeen. Mosambik on viime vuosina saanut ulkomaista kehitystukea noin kaksi miljardia euroa vuodessa. Suomi on parantanut Mosambikin maa- ja metsätaloutta, terveydenhoitoa ja koulutusta. Ulkomailla työskentelevät mosambikilaiset lähettävät kotimaahan yhteensä noin 500 miljoonaa euroa vuodessa.