Nepal

Maantiede

Nepal on aasialainen sisämaavaltio Himalajan vuorilla ja niiden juurella, Kiinan ja Intian välissä. Maan pohjoisosissa kohoavat maailman mahtavimmat vuoret. Korkein huippu Mount Everest (8848 m) on Nepalin ja Kiinan rajalla. Lumipeitteisten vuorten eteläpuolella on leveämpi mäkien ja kukkuloiden vyöhyke. Se kattaa kaksi kolmasosaa Nepalin pinta-alasta. Asutus on keskittynyt laaksoihin. Jokivarsilla viljellään riisiä, vehnää ja perunaa. Pääkaupunki Kathmandu sijaitsee Nepalin keskiosassa laaksossa, jonka halki virtaa neljä jokea. Nepalin eteläisimmissä osissa Intian rajalla on reheviä alankoja, metsiä ja kosteikkoja. Siellä kasvatetaan hedelmiä: papaijaa, mangoja ja banaaneja.

Etelä-Nepalissa ilmasto on lämmin ja kostea. Runsain sadekausi ajoittuu kesäkuun ja syyskuun välille. Pohjoisempana ilma viilenee sitä mukaa, kun noustaan korkeammille rinteille. Nepalin keskiosien kukkuloilla on yöpakkasia joulukuussa ja tammikuussa. Korkeimmilla vuorilla ilma on aina kylmä. Nepalissa esiintyy paljon maanjäristyksiä. Vuonna 2015 peräkkäiset järistykset aiheuttivat suurta hävitystä ja ne tappoivat yli 8000 ihmistä. Vuonna 2022 Länsi-Nepalia ravisteli järistys, joka kaatoi tuhat taloa ja surmasi viisi ihmistä. Rankkasateet nostattavat joka vuosi Nepalissa rajuja äkkitulvia. Rinteillä esiintyy kivi- ja liejuvyöryjä. Noin 40% Nepalin pinta-alasta on metsiä. Kolmekymmentä vuotta sitten metsiä oli puolet vähemmän. Metsäpinta-alaa on onnistuttu lisäämään, kun paikalliset kyläläiset on eri alueilla saatu mukaan puunistutuksiin ja metsien hoitamiseen.

Lähes 20% Nepalin pinta-alasta on erilaisia suojelualueita. Makalu Barunin kansallispuisto on maan pohjoisosassa Himalajan rinteillä. Alimmilla rinteillä on rehevää lehtimetsää: intianmerantipuita, teepuita, vaahteroita, magnolioita ja pyökkejä. Ylempänä kasvaa koivua, kuusta ja katajaa. Puusto vähenee lumirajaa lähestyttäessä ja antaa tilaa avoimille niityille. Puistossa elää lumileopardeja, susia, kultapandoja, kauluskarhuja ja apinoita. Chitwanin luonnonpuisto on Lounais-Nepalin jokilaaksossa ja sitä ympäröivillä kukkuloilla. Alueella on ruohotasankoa, lehtimetsää ja kosteikkoja. Siellä elää intiansarvikuonoja, norsuja, tiikereitä, leopardeja ja suokrokotiileja.

Nepalissa on satoja jokia. Viime vuosien aikana sähkön tuotantoa on lisätty rakentamalla uusia patovoimaloita. Vuonna 2022 Nepal saavutti omavaraisuuden sähkön tuotannossa. Nepalilla on edelleen isoja ympäristöhaasteita. Kathmandun laakson kaupunkiväestö on kasvanut nopeasti. Lisääntynyt liikenne on aiheuttanut siellä ilman saastumista. Melu häiritsee asukkaita. Yhdyskuntien jätehuolto on puutteellinen ja roskaantumisesta on tullut entistä vakavampi haitta. Vesilähteet ovat likaantuneet. Vuoristokiipeily on tuonut ympäristöongelmia Mount Everestillekin. Vuosien varrella tuhannet kiipeilijät ovat jättäneet jälkeensä tonneittain erilaista jätettä.

Historia

Nepalissa on ollut ihmisiä kymmenien tuhansien vuosien ajan. Babaijoen laaksosta Etelä-Nepalista on löytynyt yli 100 000 vuoden ikäisiä kivityökaluja. Nepalissa on elänyt monia kansoja. Nykyisissä väestönlaskennoissa eritellään yli 120 etnistä ryhmää. Vaikeakulkuisessa vuorimaassa jokilaaksot ovat olleet ihmisten asuin- ja turvapaikkoja. Nepalin pohjoisosissa on laaksoja ja solia, joihin on helpompi päästä Tiibetistä kuin Etelä-Nepalista. Pohjois-Nepalissa on useita kansanryhmiä, joilla on tiibetiläinen tausta. Etelä-Nepalissa on enemmän intialaistaustaista väkeä seurauksena Intian suunnalta tulleista muuttoliikkeistä.

1700-luvulla Keski-Nepalin Gorkhan ruhtinaskunta alisti valtaansa useimmat Nepalin pienistä paikallisvaltioista. Vuonna 1768 Gorkhan hallitsija Prithvi Narayan perusti Nepalin kuningaskunnan, jonka pääkaupungiksi tuli Kathmandu. Vuonna 1816 Iso-Britannia valloitti suuren osan Nepalista. 1800-luvun puolivälistä 1950-luvulle asti Nepal oli itsevaltaisesti hallittu kuningaskunta, missä valtaa käyttivät voimakkaat Rana-sukuun kuuluvat pääministerit. Vuonna 1951 Nepalissa syntyi kansanliike vaatimaan demokraattisempaa hallintoa. Silloin lopetettiin pääministerin viran perinnöllinen siirtyminen Rana-suvun jäseneltä toiselle.

Vuonna 1959 Nepalissa järjestettiin ensimmäiset vaalit. Vuonna 1960 kuningas Mahendra hajotti hallituksen ja pidätytti parlamentin jäsenet. Mahendra julisti voimaan uuden perustuslain, missä kuninkaalla oli kaikki valta ja hänen hallintonsa tukena olivat perinteiset alue- ja paikallisneuvostot, joiden toimintaan poliittiset puolueet eivät saaneet osallistua. 1990-luvulla yhteiskunnalliset ristiriidat kärjistyivät. Maaseudulla syntyi viljelijöiden liikkeitä vaatimaan maiden jakoa, jotta pientilalliset vapautuisivat maanvuokraajien velkaorjuudesta. Vuonna 1996 maolainen kommunistipuolue aloitti aseellisen kapinan kuningasta ja hallitusta vastaan. 2000-luvun alussa kapinalliset järjestivät yleislakkoja ja onnistuivat piirittämään Kathmandua viikon ajan. Aseliikkeen voima kasvoi. Kapinalliset ottivat haltuunsa isoja osia maasta. Nepalin sisällissota kesti kymmenen vuotta ja siinä kuoli 13 000 ihmistä. Sota päättyi rauhansopimukseen marraskuussa vuonna 2006. Sotaa käynyt maolainen kommunistipuolue luovutti aseensa ja siirtyi politiikkaan.

Vuonna 2006 laajat lakot ja mielenosoitukset pakottivat kuningas Gyanendran sallimaan jälleen parlamentin toiminnan. Vuonna 2007 seitsemän puolueen hallitusliitto päätti lopettaa kuningasvallan ja vuonna 2008 Nepalista tuli tasavalta. Tasavallan aikana Nepalin yhteiskunnallinen ja poliittinen ilmasto on ollut epävakaa. Hallitukset ovat vaihtuneet usein ja poliittisten liikkeiden sisällä on ollut hajaannuksiin johtaneita erimielisyyksiä. Vuoden 2008 jälkeen Nepalissa on jo ollut kymmenen hallitusta. Julkisessa hallinnossa on esiintynyt paljon väärinkäytöksiä. Valta siirtyy kuitenkin hallitukselta toiselle rauhanomaisesti vaalien kautta. Maailman demokratian tilaa seuraava Freedom House- järjestö luokittelee Nepalin osittain vapaaksi maaksi. Viimeisimmät parlamenttivaalit järjestettiin vuonna 2022.

Yhteiskunta ja politiikka

Nepalin valtionpäämies on valitsijaneuvoston valitsema presidentti. Presidentin vaali järjestetään viiden vuoden välein. Presidentti voidaan valita kerran uudelleen toiselle viisivuotiskaudelle. Vuonna 2023 presidentiksi valittiin Ram Chandra Poudel. Valitsijaneuvostoon kuuluvat Nepalin parlamentin ja läänien neuvostojen jäsenet. Presidentin tehtävä on melko muodollinen. Varsinaista poliittista toimeenpanovaltaa käyttää pääministerin johtama hallitus. Pääministerin on nautittava parlamentin edustajainhuoneen enemmistön luottamusta.

Nepalissa on kaksikamarinen parlamentti. Sen alahuonetta kutsutaan edustajainhuoneeksi. Ylähuone tunnetaan kansalliskokouksen nimellä. Edustajainhuoneessa on 275 kansanedustajaa, jotka valitaan yleisillä vaaleilla viiden vuoden välein. Kansalliskokouksessa on 59 jäsentä. Heistä 56 valitaan eri läänien valitsijaneuvostoissa niin, että kukin Nepalin seitsemästä läänistä saa 8 edustajaa kansalliskokoukseen. Presidentti nimittää erikseen kolme kansalliskokouksen jäsentä hallituksen suosituksen pohjalta.

Nepalissa toimii seitsemän suurta valtakunnallista puoluetta ja useita kymmeniä pieniä alueellisia ja paikallisia puolueita. Vuoden 2022 lopussa järjestetyissä kansanedustajien vaaleissa 12 puoluetta sai paikkoja parlamentin edustajainhuoneessa. Yksikään puolue ei saanut enemmistöä. Neuvottelujen jälkeen maahan muodostettiin seitsemän puolueen hallitus, jonka pääministerinä on maolaisen kommunistipuolueen johtaja Pushpa Kamal Dahal. Nepalin kansanedustajista hieman alle kolmasosa on naisia.

Nepal luokitellaan maailman vähiten kehittyneiden maiden ryhmään. YK:n yleiskokous on kuitenkin todennut, että Nepal voi päästä tästä luokituksesta parin lähivuoden kuluessa. Nepalin tavoitteena on nousta keskituloiseksi maaksi vuoteen 2030 mennessä. Nepal on Suomen kehitysyhteistyön pitkäaikainen kumppanimaa. Nepalin talouskehityksessä matkailualalla, palveluilla ja maan ulkopuolelta tulevilla rahalähetyksillä on suuri painoarvo. Sen sijaan teollisuuden kehitys on ollut hidasta. Maanviljely työllistää paljon naisia ja sillä on tärkeä merkitys paikallisessa ruoantuotannossa. Etelä-Nepalin parhaiden maatalousmaiden tuotteita viedään Intiaan. Nepalin maatalous on kuitenkin liian pienimuotoista toimiakseen koko maan talouskasvun veturina.

Ihmisoikeusjärjestöt ovat arvostelleet Nepalia siitä, että vuonna 2006 päättyneen kymmenvuotisen sisällissodan aikaisia sotarikoksia ja ihmisoikeusloukkauksia ei ole tutkittu riittävästi eikä niihin syyllistyneitä viranomaisia tai kapinallisten asejärjestöjen jäseniä ole asetettu vastuuseen teoistaan. Ihmisoikeusjärjestöt julkistavat joka vuosi tietoja myös uusista ihmisoikeusloukkauksista. Vuonna 2021 Nepalin poliisi ampui maanvaltaajia, jotka olivat asettuneet valtion maille. Poliisia ja armeijaa on syytetty kidutuksista.

Lapsiavioliitot ovat Nepalissa yleisiä. Kolmasosa tytöistä ja 9% pojista solmii avioliiton ennen kuin täyttää 18 vuotta. Tytöistä 8% menee naimisiin alle 15-vuotiaana. Naisiin kohdistuva väkivalta on vakava ongelma. Human Rights Watch-ihmisoikeusjärjestön mukaan rikosilmoitukset raiskauksista lisääntyivät vuonna 2021, mutta viranomaiset jättivät useimmiten ilmoitukset tutkimatta, joten rikoksentekijät eivät saaneet syytettä eikä rangaistusta. Joissakin tapauksissa raiskauksen uhriksi joutunut tyttö tai nainen on pakotettu avioliittoon raiskaajansa kanssa.

Vuonna 2016 kanadalaissyntyinen suomalainen taiteilija ja valokuvaaja Gary Wornell julkaisi kirjan Kathmandun laakson käsityöläisistä. Nepalin käsityöalojen rikkaaseen kirjoon kuuluvat maalaukset, puukaiverrus, kultaus, kuparinpakotus ja vahavalu. Nepalin aarre-nimisen kirjan kuvat ja kertomukset käsityöläisten työstä ja elämästä sijoittuvat aikaan, jolloin nepalilaiset ponnistelivat rakentaakseen elämänsä uudelleen rajun maanjäristyksen jälkeen.

Talous ja kaupankäynti

Maailmanpankki luokittelee Nepalin alemman keskitulotason maaksi. Viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden aikana Nepalin talouskasvu on ollut kohtalaisen nopeaa. Poikkeuksena oli vuosi 2020, jolloin koronalama supisti taloutta yli 2%. Vuonna 2021 Nepalin talous alkoi elpyä ja kasvu kiihtyi vuonna 2022. Maailmanpankki arvioi kuitenkin, että 11% Nepalin työvoimasta oli työttömänä ja 15% väestöstä eli köyhyydessä vuonna 2022. Vuonna 2021 62% nepalilaisista sai toimeentulonsa maataloudesta, 16% työvoimasta toimi teollisuuden tehtävissä ja 22% työskenteli palvelualoilla.

Vuonna 2019 Nepalissa kävi 1,2 miljoonaa ulkomaista matkailijaa ja turismi tuotti 800 miljoonaa euroa. Vuonna 2020 matkailu ajautui lamaan koronarajoitusten vuoksi. Tuolloin Nepalissa kävi vain 200 000 ulkomaista turistia. Sen jälkeen matkailu on alkanut elpyä. Vuonna 2022 Nepalissa kävi jo yli 600 000 ulkomaista matkailijaa. Nepalin suosituin matkailukohde on pääkaupunki Kathmandu. Ulkomaisia matkailijoita kiinnostavat myös luontoretket vuoristomaisemissa. Mount Everestille yrittää joka vuosi satoja ulkomaalaisia vuorikiipeilijöitä. Vuonna 2023 Everestille kiipeämisen hinta oli yli 30 000 euroa kiipeilijää kohden.

Vuonna 2021 Nepalin viennin kokonaisarvo oli vähän alle 2 miljardia euroa. Tuonnin arvo oli 15 miljardia euroa. Puolet vientituloista saatiin kasviöljyjen viennistä. Eniten vietiin soija- ja palmuöljyä. Nepalin muita vientituotteita olivat vaatteet, matot ja langat, nepalinkardemumma, hedelmämehut ja tee. Intia ostaa lähes 80% Nepalin vientituotteista. Muita vientimaita ovat Yhdysvallat, Saksa, Iso-Britannia ja Turkki. Yli puolet tuontitavaroista tulee Intiasta. Muita tuontimaita ovat Kiina, Yhdistyneet arabiemiirikunnat, Argentiina ja Indonesia.

Vuonna 2022 ulkomailla työskentelevät nepalilaiset lähettivät kotimaahan yhteensä yli 9 miljardia euroa. Nepalin talous on varsin suuressa määrin riippuvainen näistä rahalähetyksistä. Nepalilaisia vierastyöläisiä on eniten Malesiassa, Qatarissa, Saudi-Arabiassa, Yhdistyneissä arabiemiirikunnissa ja Kuwaitissa. Vuonna 2020 Malesiassa oli lähes 400 000 nepalilaista vierastyöläistä. Vuoden 2023 alussa Malesian sisäministeriö ilmoitti, että maahan pyritään värväämään puoli miljoonaa nepalilaista työntekijää.