Niger

Maantiede

Niger on keskiafrikkalainen sisämaavaltio Saharan aavikon reunassa. Läntisiä rajanaapureita ovat Burkina Faso ja Mali, pohjoisessa ovat Algeria ja Libya, idässä Tsad, etelässä Nigeria ja Benin. Nigerin pohjoisosa, neljä viidesosaa maasta, on aavikkoa ja puoliaavikkoa. Kullankeltaisen hiekan keskellä kiemurtelee kuivia joenuomia. Keskellä aavikkoa kohoaa karu Airin vuoristo. Sen korkein huippu on Greboun (1944 m). Vuorten syviin laaksoihin valuvat niukat sadevedet elättävät kuiviin oloihin sopeutuneita tasankoneulapuita, akaasioita, karhepuita, tamariskeja ja hammastikkupuita. Vuorten itäpuolella leviävän Teneren aavikon hiekkadyyneillä kasvit eivät viihdy. Vain keitaat ovat vehreitä. Niiden liepeillä kasvatetaan taatelipalmuja. Airin vuoristossa ja Teneren aavikolla on laaja luonnonpuisto. Siellä tavataan punakaulagaselleja, harjalampaita, strutseja ja saharanantilooppeja. Ilmasto on kuuma ja kuiva.

Nigerin eteläosassa on puu- ja ruohosavannien vyöhyke. Suuri Nigerjoki virtaa läntisimmän korvan halki. Pääkaupunki Niamey on Nigerjoen rannalla. Nigerjoen varrella on myös luonnonsuojelualue, jossa on savannia, metsää ja kosteikkoja. Alueella kasvaa kaijamahonkia, eebenpuita ja makkarapuita. Nigerjoen suojelualueella elää norsuja, kirahveja, virtahepoja, husaariapinoita ja kirjoantilooppeja. Nigerin kaakkoisnurkassa Tsadjärvi työntyy osittain Nigerin puolelle. Tsadjärvi on ollut yksi Afrikan isoista järvistä. Se on kuitenkin kuivunut pahasti viimeksi kuluneiden vuosikymmenien aikana. Entinen avoin järvenselkä on supistunut lampareiksi, tulvaniityiksi, suoksi ja kaislikoiksi. Kesäisin Nigerissä esiintyy runsaita sateita ja ilmasto on lämmin. Talvella tuuli tuo Saharasta kuivaa ilmaa. Talvi-ilmasto on viileä, lämpötila voi laskea kymmeneen asteeseen.

Historia

Sahara on aikaisemmin ollut kosteampi ja vehreämpi kuin nyt. Nigerin pohjoisosassa Agadezissa on elänyt ihmisiä kymmeniä tuhansia vuosia sitten. Alueelta on kaivettu kivityökalujen ja -aseiden sekä kalakeihäiden kappaleita. Djadon kallioissa on tuhansien vuosien ikäisiä kivikaiverruksia, joissa kuvataan kirahveja ja norsuja. Adrar Bousissa tehdyissä kaivauksissa on löydetty paljon jäänteitä ihmisten asutuksista ja hautapaikoista. Sieltä on löydetty myös yli 4000 vuotta vanha lehmän luuranko, joka kertoo varhaisesta karjankasvatuksesta. 500-luvulta asti Niger on ollut Saharan ylittävän kauppareitin varrella. Tuaregit ovat olleet aavikon asukkaita. Saharan kauppiaat kuljettivat suolaa, kultaa, kuparia, norsunluuta ja orjia. Keitaille syntyi levähdyspaikkoja, joista jotkut kasvoivat kaupungeiksi. Islamin usko levisi Nigeriin Saharan kaupankäynnin myötä. 1400-luvun lopulla Agadeziin perustettu sulttaanikunta vaurastui Saharan kaupasta. Nykyisin Agadezissa on uraanikaivoksia.

800-luvulta alkaen Nigerin alueelle on asettunut monia väestöryhmiä. Nykyinen valtaväestö hausat perustivat useita paikallisvaltioita Nigerjoen ja Tsadjärven väliselle alueelle. 1400-luvulla hausat omaksuivat islamin uskon. 1200-luvulta alkaen Etelä-Nigerin tuli fulaneja, jotka kasvattivat karjaa. Zarmat asuttivat Nigerjoen varren. Vuonna 1885 eurooppalaiset siirtomaavaltiot sopivat, että Ranska sai hallintaansa Nigerjoen yläjuoksulta nykyisen Malin ja Nigerin. Valloittaessaan Nigeriä Ranskan joukot hävittivät kokonaisia kyliä ja tappoivat niiden asukkaat. Vuonna 1922 Nigeristä tuli virallisesti Ranskan siirtomaa. Ranskan hallinnon aikana Nigerissä alettiin kasvattaa maapähkinöitä. Viljelyyn sopivat maat olivat kuitenkin vähäisiä. Kuivuudet aiheuttivat usein ruokapulaa ja nälänhätiä. Etelä-Nigerin siirtotyöläiset kävivät töissä muualla Ranskan Afrikassa. Niger itsenäistyi vuonna 1960.

Itsenäistymisen jälkeen Niger säilytti läheisen suhteen Ranskaan. Ranska osallistui Nigerin uraanin hyödyntämiseen. Niger oli Ranskan kannalla Algerian itsenäisyyssodassa. Niger oli yksipuoluemaa. Vuonna 1974 sotilaat kaappasivat vallan. Nigerissä oli sotilashallitus vuoteen 1991 asti. 1980-luvulla nälänhätä järkytti maata ja aiheutti pakolaisaallon ulkomaille. Pohjoisen tuaregien keskuudessa syntyi itsenäisyysliike. Vuonna 1991 Nigerissä järjestettiin ensimmäiset monipuoluevaalit. Demokratian kehitys keskeytyi sotilaskaappauksiin vuosina 1996 ja 2009. Vuonna 2010 perustuslaki uudistettiin. Vuoden 2010 vaaleissa presidentiksi valittiin Mahamadou Issoufou. Hän toimi presidenttinä vuoteen 2021 asti. Vuonna 2021 hallituspuolueen ehdokas Mohamed Bazoum voitti presidentinvaalin. Vuonna 2023 presidentin oma henkivartiokaarti johti armeijan kaappausta. Presidentti Bazoum vangittiin ja valtaan nousi kenraali Abdourahamane Tchianin johtama sotilashallitus.

Yhteiskunta ja politiikka

Vuonna 2021 Nigerin hallitusvalta siirtyi rauhanomaisesti vapailla vaaleilla presidentiltä toiselle. Se oli maan demokratialle tärkeä tapahtuma. Vuonna 2023 sotilaskaappaus katkaisi kehityksen. Nigerin tulevaisuus on epävarma. Noin 40% Nigerin valtionbudjetin tuloista on tullut ulkomaisesta lainarahoituksesta ja kehitysapuvaroista. Kaappaus on ainakin väliaikaisesti sulkenut rahavirrat. Länsi-Afrikan talousyhteisö ECOWAS on julistanut pakotteita sotilashallitusta vastaan. Kaappaajat ovat solmineet puolustusliiton Malin ja Burkina Fason kanssa torjuakseen ECOWAS:in mahdolliset sotilaalliset painostusyritykset. Sekä Malia että Burkina Fasoa johtavat kaappausten kautta valtaan nousseet sotilashallitukset.

Nigerin ruoantuotanto on aina uhanalainen, koska aavikon laidalla sijaitsevassa maassa kuivuus voi milloin vain aiheuttaa tuhoja. Valtion tuloihin vaikuttavat ratkaisevasti maailmanmarkkinoiden tapahtumat: kullan, öljyn ja uraanin kysyntä ja hinnanvaihtelut. Lähes puolet Nigerin asukkaista on alle 15-vuotiaita. Väestön määrä kasvaa nopeasti. Yhteiskunnan ristiriidat kärjistyvät, jos yhä useammat ihmiset joutuvat elämään kurjissa oloissa. Ääri-islamilainen terrorismi on lisääntynyt Nigerin lähialueilla Malissa ja Burkina Fasossa. Terroristien Nigeriin tekemissä hyökkäyksissä ja niitä seuranneissa taisteluissa kuoli yli kaksisataa ihmistä vuonna 2021. Sen jälkeen suorat terrori-iskut ovat vähentyneet, mutta erilaisten epäsäännöllisten aseryhmien harjoittama väkivalta ja rikollisuus pitävät jatkuvasti yllä pelkoa ja turvattomuutta.

Nigerin naisten asema on huolestuttavan heikko. Naiset ja tytöt kärsivät eniten köyhyydestä. 40% työssä käyvistä naisista ei tule toimeen palkallaan. Puolet tytöistä menee naimisiin jo 15-vuotiaana. Naisiin ja tyttöihin kohdistuva väkivalta on yleistä. Vuonna 2018 vain 35% Nigerin aikuisista osasi lukea ja kirjoittaa. Naisten lukutaidottomuus oli kaksinkertainen miehiin verrattuna. Perintölaki ei tunnusta naisten oikeutta maanomistukseen. Avioliitossa miehen katsotaan hallitsevan vaimon omaisuutta. Hadizatou Mani on saanut kansainvälisiä palkintoja rohkeudestaan toimia naisten oikeuksien puolesta. Vuonna 1996 hänet myytiin orjuuteen kaksitoistavuotiaana. Orjuudesta tuli Nigerissä laitonta vasta vuonna 2003. Senkin jälkeen orjuus on jatkunut. Hadizatou Mani teki vuosia palkatonta työtä ja synnytti isännälleen kolme lasta. Hänet vangittiin, kun hän meni naimisiin. Hän taisteli itsensä vapaaksi oikeusistuimen kautta.

Nigerin pohjoisosassa tuareg-nuoret etsivät uusia itseilmaisun keinoja. Saharan kukkuloilla soi kireä kitara hienosti ja taitavasti. Kuuntele itse: Toumastine Assouf / Hegh Tenerenin.

Talous ja kaupankäynti

Niger on yksi maailman köyhimmistä maista. YK:n kehitysohjelman UNDP:n 189 maan inhimillisen kehityksen vertailussa vuonna 2021 Niger jäi viimeiseksi. Vuonna 2022 Niger oli kolmanneksi huonoimmalla sijalla ennen Tšadia ja Etelä-Sudania. Yli 80% Nigerin asukkaista elää maaseudulla. 43% nigeriläisistä kärsii syvästä köyhyydestä yrittäen tulla toimeen alle kahdella eurolla päivässä henkeä kohden. Viidesosa ihmisistä ei saa riittävästi ruokaa. Vuonna 2019 72% nigeriläisistä hankki toimeentulon maataloudesta. Teollisuus työllisti 7% työvoimasta ja palveluelinkeinot 21%. Viljelijät tuottavat durraa, lehmänpapua, seesamia, tomaattia, sipulia, valkosipulia ja pippuria. Nigerin kauppiaat käyvät vilkasta tuonti- ja vientikauppaa Nigerian rajan yli. Nigeristä viedään Nigeriaan lihaa, palmuöljyä, puuvillaa ja sipulia.

Vuonna 2021 Nigerin viennin kokonaisarvo oli 4 miljardia euroa. Tuonnin arvo oli 2 miljardia euroa. Tärkein vientituote oli kulta. Kullan osuus oli 71% viennin arvosta. Muita vientituotteita ovat öljy, uraani, seesaminsiemenet, sipuli, palmuöljy, liha ja hedelmät. Yhdistyneet arabiemiirikunnat oli keskeinen vientimaa. Se osti valtaosan Nigerin kullasta. Muita vientimaita olivat Kiina, Ranska, Burkina Faso, Mali, Kanada, Nigeria ja Etelä-Korea. Tärkeimmät tuontimaat olivat Kiina, Ranska, Yhdysvallat, Nigeria ja Intia. Vuonna 2022 ulkomailla työskentelevät nigeriläiset lähettivät kotimaahan 500 miljoonaa euroa. Vuonna 2019 Nigerissä kävi 190 000 ulkomaalaista matkailijaa. Turismin tulot olivat 120 miljoonaa euroa.