Niue

Maantiede

Niue on pieni Tyynen meren saarivaltio. Se sijaitsee Polynesiassa Tongan itäpuolella. Niue on Uuden-Seelannin erillisalue. Valtaosa niuelaisista elää Uudessa-Seelannissa, 2500 kilometrin päässä kotisaaresta.

Niuen rannikolla on pieniä suojaisia hiekkarantoja, kallioita sekä meren kaivertamia lahtia, joissa on kirkasvetisiä altaita. Niue on korallisaari. Rantakallioissa on luolia. Saaren keskellä maasto kohoaa muutamia kymmeniä metrejä. Korkein kohta on 70 metriä merenpinnan yläpuolella. Saarella kasvaa lehtimetsää: palmuja, mahonkeja, jambolaaneja, nystylehtiä ja saippuamarjapuita. Maaperä on huokoista kalkkikiveä, jonka sisään sadevesi valuu nopeasti. Pysyviä makeita pintavesiä ei ole.

Niuella on lämmin ja kostea ilmasto. Sadekausi ajoittuu joulukuusta huhtikuuhun. Niuen alueella esiintyy myrskyjä. Rajumyrskyt aiheuttavat tuhoja muutaman vuoden välein. Vuonna 2020 pyörremyrsky vaurioitti Niuen satamaa keskeyttäen laivaliikenteen ja kalastuksen useiden viikkojen ajaksi.

Viidesosa Niuen saaren pinta-alasta on metsänsuojelualueita. Saaren ympäristön talousvyöhyke käsittää 450 000 neliökilometriä merta. Niuen hallitus on julistanut 40 prosenttia merestään meriluonnon suojelualueeksi. Suojelualueella ei sallita kaupallista kalastusta. Niuen vesillä on koralliriuttoja ja syvänteitä. Meressä ui ryhävalaita, haita, rauskuja, nokkavalaita ja kilpikonnia. Alueella on tunnistettu 120 lajia koralleja ja yli kolmesataa kalalajia.

Historia

Niuen varhaisimmat asukkaat olivat Samoan polynesialaisia. He saapuivat saarelle 900-luvulla. Sen jälkeen Niueen tuli tongalaisia 1500-luvulla. 1700-luvulla saari oli kuningaskunta. Vuonna 1774 brittiläinen kapteeni James Cook purjehti Niuella ja yritti nousta maihin, mutta ei onnistunut siinä niuelaisten vastarinnan vuoksi. 1830-luvulla saarelle tuli brittiläisiä lähetyssaarnaajia. Vuonna 1900 Niue julistettiin Iso-Britannian protektoraatiksi. Vuonna 1901 saari liitettiin hallinnollisesti Uuteen-Seelantiin.

Vuonna 1974 Niue sai itsehallinnon Uuden-Seelannin erillisalueena. 1960-luvulta lähtien saaren asukasluku on pienentynyt, kun niuelaisia on muuttanut Uuteen-Seelantiin. Niuelaiset ovat Uuden-Seelannin kansalaisia. Vuonna 1968 Niuella asui 5000 ihmistä. Vuonna 1975 asukkaita oli alle 4000 ja 1990-luvulla vain puolet siitä. Uudessa-Seelannissa asuu nykyisin 30 000 niuelaista, Australiassa 5000. Saaren ulkopuolella asuu siis kaksikymmentä kertaa enemmän niuelaisia kuin itse saarella.

Vuonna 2004 pyörremyrsky Heta aiheutti suurta hävitystä Alofissa. Rakennuksia tuhoutui, ja niiden joukossa saaren ainoa sairaala. Kaksi ihmistä kuoli. Myrskyn aiheuttamat taloudelliset vahingot olivat noin viisikymmentä miljoonaa dollaria, mikä merkitsi suurta tappiota pienelle maalle. Myrskytuhojen korjaamiseen saatiin rahoitusta Uudesta-Seelannista ja Euroopan investointipankilta.

Yhteiskunta ja politiikka

Niuen lainsäädäntöelin on parlamentti, jossa on 20 jäsentä. Kansanedustajat valitaan kolmen vuoden välein. Parlamentti valitsee pääministerin, joka nimittää kolmijäsenisen hallituksen kansanedustajien keskuudesta. Puolueita ei ole. Kansanedustajat päättävät itsenäisesti, missä asioissa he kannattavat tai vastustavat hallitusta.

Niuen hallitus on kutsunut saarelle siirtolaisia Tuvalusta. Vaiean kylässä asuu sata tuvalulaista. Tuvalun pienet saaret saattavat jossakin vaiheessa jäädä veden alle ilmastonmuutoksen vuoksi. Siksi tuvalulaiset etsivät uutta kotia. Monet Niueen saapuneista tuvalulaisista jatkoivat matkaansa Uuteen-Seelantiin saatuaan Niuen kansalaisuuden. Uuden-Seelannin hallitus on sen jälkeen säätänyt lain, jonka mukaan Uuden-Seelannin kansalaisuus on vain niiden niuelaisten oikeus, jotka ovat eläneet Niuella ennen vuotta 2006. Sen jälkeen syntyneiden niuelaisten ja Niuelle tulleiden muuttajien pitää erikseen anoa Uuden-Seelannin kansalaisuutta samalla tavalla kuin muidenkin ulkomaalaisten, jos he haluavat sitä.

Niuen rannat kohoavat merestä terasseina. Matalinta terassia huuhtovat aallot. Toinen terassitaso on 30 metriä merenpinnan yläpuolella. Saaren keskiosa nousee 60 metrin korkeudelle merenpinnasta. Niue on niin korkea, että ilmastonmuutokseen liittyvä merenpinnan kohoaminen ei tee saarta asuinkelvottomaksi. Sen sijaan veden saanti voi vaarantua, jos suolainen merivesi kohotessaan tihkuu huokoisen kalkkikiven läpi makean veden luonnonsäilöihin pilaamaan kaivojen vesivarat.

Talous ja kaupankäynti

Niuen talous on ollut suurelta osin Uuden-Seelannin antaman rahoituksen varassa. Yli puolet Niuen palkansaajista on valtionhallinnon tehtävissä. Valtiolla on myös ollut tuntuva osuus saaren tuotanto- ja liike-elämässä: polttoainehuollossa, sähkönjakelussa, pankkitoiminnassa, ruoanjalostuksessa sekä matkailualalla. Vuonna 2021 Niuen valtion tulo- ja menoarviossa tulojen määräksi arviointiin 20 miljoonaa dollaria (USD). Menojen määrä oli 23 miljoonaa dollaria. Niuen tilastotoimiston mukaan maan tuotteiden viennin arvo on noin miljoona dollaria vuodessa. Saarelta viedään kalaa, hedelmiä, nahkatuotteita, keräilykolikoita ja -postimerkkejä.

Matkailu on kasvanut saaren tärkeimmäksi elinkeinoksi. Vuonna 2019 Niuella kävi 11 000 matkailijaa, seitsemän kertaa enemmän kuin mitä saarella on asukkaita. Matkailutulot olivat 7,8 miljoonaa dollaria (USD). 80 prosenttia saarelle tulevista matkailijoista on uusiseelantilaisia. Niuelaiset eivät halua saarelle paljon enempää matkailijoita. Nyt pohditaan, kuinka matkailuelinkeino saataisiin tuottavammaksi jo saavutetulla matkailijoiden määrällä. Niuen upea meriluonto voi tarjota turisteille ainutlaatuisia elämyksiä.

Niuen maatalous tuottaa noni- ja passiohedelmiä, kookospähkinöitä, papaijaa, taaroa ja jamssia. Niue on perustanut laivarekisterin, joka antaa kansainvälisille varustamoille mahdollisuuden siirtää aluksia saaren lipun alle. Niue tarjoaa varustamoille edullista verokohtelua. Verotussyistä toisen maan lipun alla purjehtivia aluksia kutsutaan mukavuuslippulaivoiksi. Niuen mukavuuslippulaivastoon kuului 65 alusta vuonna 2020. Niue hankkii myös tuloja myymällä merialueensa kalastusoikeuksia ulkomaisille yhtiöille.