Oman

Maantiede

Omanin sulttaanikunta on Arabian niemimaalla Hormuzinsalmen suulla. Läntisiä rajanaapureita ovat Yhdistyneet arabiemiirikunnat, Saudi-Arabia ja Jemen. Omanilla on yli kaksi tuhatta kilometriä Hormuzinsalmen ja Arabianmeren rantaa. Rannikon ilmasto on kuuma ja kostea. Pääkaupunki Masqat on pohjoisella rannikolla, Omaninlahden rannalla. Kesällä siellä on neljänkymmenen asteen helteitä. Rannikolla on valkoisia ja ruskeita hiekkarantoja, kallioniemiä, särkkiä ja lahdekkeita. Suistot kiemurtelevat rannikon liepeillä. Omaninlahden kapean rantavyöhykkeen eteläpuolella kohoaa rannikon suuntainen kuusisataa kilometriä pitkä Hajarvuoristo. Sen korkein huippu on Jabal Akhtar (3075 m).

Suurimman osan Omanin sisämaasta täyttää karu hiekka-aavikko. Aavikon ilmasto on lämmin ja kuiva. Kasvillisuus on niukka. Dyyneillä kasvaa revonhäntiä, mehikorvia ja kuivuutta sietäviä sädekaislalajeja. Notkelmissa on harvakseltaan akaasioita ja meskitepuita. Keitailla on palmuja. Omanin eteläosassa on rannan suuntainen Dhofarin vuoristo. Siellä sataa enemmän kuin muualla maassa ja kasvillisuus on vehreämpi. Vuorilla elää vielä arabianleopardeja. Siellä on nubianvuohia ja gaselleja. Omanin merialueilla ui delfiinejä ja valaita. Rannikon lähellä on koralliriuttoja. Riutoilla voi nähdä merikilpikonnia, keisari- ja papukaijakaloja, rauskuja ja haita.

Öljypäästöt likaavat rantavesiä. Meren lämpeneminen vaurioittaa koralleja. Liikapyynti on verottanut kalakantoja. Maanalaiset vesivarat ovat supistuneet ja suolaantuneet. Neljä viidesosaa Omanin juomavedestä saadaan nykyisin suolanpoistolaitoksista, missä juomavettä erotetaan merivedestä. Omanin viljelijöiden täytyy uudistaa kastelutapojaan säästääkseen vettä. Avo-ojat ja sadettajat korvataan tippakastelulla aina kun se on mahdollista.

Historia

Hajarvuoriston Jebel Fayasta on löydetty satatuhatta vuotta vanhoja kivikirveitä ja -kaapimia. Dhofarin kukkuloilta Omanin eteläosasta on kaivettu esiin yhtä vanhoja kivityökaluja. Dhofarin kallioilla ja luolissa on kolme tuhatta vuotta vanhoja maalauksia, joissa on kameleja, hevosia, villivuohia, paviaaneja, ihmisiä ja laivoja. Omanin kauppiaat myivät suitsukkeissa käytettyä olibaanihartsia ulkomaille yli kolme tuhatta vuotta sitten.

Arabiheimot alkoivat asettua Omaniin kaksi tuhatta vuotta sitten. Arabiväestöä tuli sekä nykyisen Saudi-Arabian suunnalta että Jemenistä. 600-luvulla islamin usko levisi alueelle. 1000- ja 1100-luvuilla Oman oli osa turkkilaista seldzukkien valtakuntaa. 1400-luvun lopussa Portugalin laivat purjehtivat Omaninlahdelle. Portugali miehitti Masqatin ja piti sitä hallussaan 1650-luvulle asti, eräitä turkkilaisten lyhyitä valtauksia lukuun ottamatta. Sitten Portugali menetti Persianlahden satamien valvonnan Isolle-Britannialle. 1600-luvun lopulta 1800-luvulle Omanin valtapiiri ulottui Afrikan itärannikolle Sansibariin, Kilwaan ja Mombasaan.

1800-luvulla Iso-Britannia vahvisti valtaansa Omanissa. 1860-luvulta alkaen Oman oli käytännössä Ison-Britannian alusmaa. Omanin sulttaanit hallitsivat Ison-Britannian tuella ja valvonnassa. 1920-luvulta lähtien eurooppalaiset ja pohjoisamerikkalaiset yhtiöt etsivät Omanista öljyä. Öljyn pumppaus ja vienti aloitettiin 1960-luvulla. Vuonna 1970 Omanin sulttaaniksi nousi Qabus bin Said Al Said. Vuonna 1971 Oman hyväksyttiin YK:n jäseneksi.

Sulttaani Qabus hallitsi viisikymmentä vuotta. Hänen aikanaan Omaniin rakennettiin kouluja. Teitä parannettiin ja satamia nykyaikaistettiin. Sulttaanikautensa aluksi Qabus lakkautti orjuuden. Vuonna 2011 Omanissa oli monia mielenosoituksia, joissa vaadittiin palkankorotuksia ja laajempia kansalaisvapauksia. Mielenosoittajat eivät kuitenkaan asettaneet sulttaanin valtaa sellaisenaan kyseenalaiseksi. Sulttaani Qabus kuoli vuonna 2020. Vallan peri hänen serkkunsa Haitham bin Tariq Al Said.

Yhteiskunta ja politiikka

Oman on sulttaanikunta. Sulttaani johtaa maata ja hallitusta itsevaltaisena hallitsijana. Nykyinen sulttaani on Haitham bin Tariq Al Said. Hän on myös hallituksen pääministeri. Omanissa on kaksikamarinen parlamentti. Ylähuoneena toimivan valtion neuvoston jäsenet nimittää sulttaani. Alahuoneessa, eli neuvoa-antavassa valtuuskunnassa, on yhdeksänkymmentä jäsentä. Heidät valitaan yleisillä vaaleilla neljän vuoden kaudelle. Neuvoa-antavalla valtuuskunnalla ei ole varsinaista lainsäädäntövaltaa. Valtuuskunta voi suositella muutoksia uusiin lakeihin ennen kuin lait astuvat voimaan. Vuonna 2023 järjestetyissä vaaleissa valtuuskuntaan ei valittu yhtään naista.

Maailman demokratian tilaa seuraavan Freedom House-järjestön mukaan Oman ei ole vapaa maa. Mielipiteiden ilmaisuvapautta ei ole. Poliittisia puolueita ei sallita. Sulttaanin arvostelu on kielletty. Hallituksen vastustajat saattavat menettää Omanin kansalaisuuden. Viisi vuotta sitten Omanissa oli mielenosoituksia, joissa ihmiset valittivat arvonlisäveron korotuksia ja työttömyyttä. Poliisi hajotti kokoontumiset pampuilla ja kyynelkaasulla. Vuonna 2023 viranomaiset sallivat mielenosoitukset Palestiinan puolesta.

Lähes puolet Omanin asukkaista on ulkomaalaisia vierastyöläisiä ja heidän perheenjäseniään, joilla ei ole kansalaisoikeuksia. Ulkomaalaiset voivat hakea Omanin kansalaisuutta vasta asuttuaan maassa kaksikymmentä vuotta. Islam on Omanin valtionuskonto. Muita uskontoja saa harjoittaa, mutta niiden levittäminen on kielletty. Naisilla on rajoitetut oikeudet. Avioliiton sisäistä väkivaltaa ei ole kielletty laissa. Laki ei täsmällisesti kiellä naisten sukupuolista häirintää ja ahdistelua. Raiskatut naiset, jotka ovat tehneet rikosilmoituksen, ovat toisinaan saaneet syytteen aviorikoksesta tai muutoin luvattomista sukupuolisuhteista.

Talous ja kaupankäynti

Oman on korkean tulotason maa. Oman saa vaurautensa öljystä. Parin viime vuoden aikana talous on kasvanut hitaasti. Vuonna 2025 Omanin talouden arvioidaan kasvavan noin kaksi prosenttia. Maa tarvitsee uusia elinkeinoja, jottei se olisi liian riippuvainen öljystä. Omaniin on perustettu verovapaita tuotantoalueita. Niille houkutellaan ulkomaalaisia yrityksiä. Duqmin isolle erityistuotantoalueelle rakennetaan uusi öljynjalostamo, kemian teollisuuden tuotantolaitoksia, laivojen korjaustelakka sekä kalasatama jalostuslinjoineen.

Kuusi prosenttia Omanin työvoimasta saa toimeentulon maataloudesta, neljäkymmentä prosenttia toimii teollisuuden tehtävissä ja 54 prosenttia työskentelee palvelualoilla. Omanissa käy vuosittain neljä miljoonaa ulkomaalaista matkailijaa. Turismin tulot ovat lähes viisi miljardia euroa vuodessa. Valtaosa turisteista tulee Lähi-Idän arabimaista ja Intiasta. Matkanjärjestäjät kehuvat Omanin kauniita rantoja ja Mutrahin kalatoria. Ras al-Jinzin rannalla katsellaan munimaan kömpiviä merikilpikonnia. Veneretkellä voi nähdä kymmeniä delfiinejä.

Vuonna 2023 Omanin tavaraviennin kokonaisarvo oli 65 miljardia euroa. Tuonnin arvo oli 40 miljardia euroa. Öljynvienti tuotti yli puolet kaikista vientituloista. Muita vientituotteita olivat kaasu, rauta, typpilannoitteet, koneet ja laitteet, muovit, kala ja tupakka. Yli neljäkymmentä prosenttia viennistä suuntautui Kiinaan. Muita vientimaita olivat Intia, Saudi-Arabia, Yhdistyneet arabiemiirikunnat, Etelä-Afrikka ja Japani. Tärkeimmät tuontimaat olivat Yhdistyneet arabiemiirikunnat, Saudi-Arabia, Intia, Kiina ja Qatar.