Pakistan

Maantiede

Pakistan on Etelä-Aasiassa Arabianmeren rannalla. Rajanaapureina ovat lännessä Iran ja Afganistan, pohjoisessa Kiina ja idässä Intia. Pakistanin pohjoisosassa Kiinan rajalla on korkeita vuoria. Korkein huippu Mount Godwin Austen, tai K2, kohoaa 8611 metriä merenpinnan yläpuolelle. Se on maailman toiseksi korkein vuori. Pakistanin länsiosissa on kuivia ylänköjä. Kaakossa Intian vastainen raja kulkee Tharin aavikon hiekkadyynien, kallioiden ja suolatasankojen halki. Mahtava Indusjoki virtaa Kiinasta Pakistanin läpi laskeakseen Arabianmereen. Indusjoen ja sen haarajokien varsilla on laajoja laaksoja, joissa on hedelmällistä maata. Pakistanin ilmastoa luonnehtivat marraskuusta helmikuuhun kestävä kylmä talvi, maaliskuusta toukokuuhun ajoittuva kuuma kuiva kevät sekä kesäkuussa alkava marraskuuhun asti jatkuva sadekausi, jolloin esiintyy runsaita monsuunisateita.

Vuonna 2022 tulvat surmasivat Pakistanissa yli 1700 ihmistä ja jättivät kaksi miljoonaa ihmistä kodittomiksi. Yli viisi miljoonaa ihmistä joutui pakenemaan kotiseudultaan. Tulvien välittömänä syynä olivat poikkeuksellisen rankat monsuunisateet. Läntisimmässä läänissä Balochistanissa satoi viisi kertaa enemmän vettä kuin tavallisina sadekausina. Etelässä Sindhissä sademäärät olivat kahdeksan kertaa suurempia kuin tavallisesti. Kesän lopulla sateiden aikaan Pakistanissa oli ennätyskovia helteitä. Helteet ja sateet sulattivat Himalajan vuorten rinteiltä lunta ja jäätä. Vuorilla on tuhansia jäätikköjä. Sulavesi syöksyi vauhdilla rinteitä alas ja katkaisi viisikymmentä siltaa. Kaikkiaan tulvat tuhosivat satoja siltoja ja tuhansia kilometrejä maanteitä.

Alle viisi prosenttia Pakistanin pinta-alasta on metsiä. Pohjois-Pakistanin Ayubian luonnonpuistossa kasvaa himalajansetriä, marjakuusta, pihtaa, mäntyjä, tammia ja hevoskastanjaa. Metsässä elää leopardeja, villisikoja, näätiä, palmusivettejä, piikkisikoja ja reesusapinoita. Korkeimmilla rinteillä on lumileopardeja. Hieman etelämpänä Chinjin suojelualueella on tasalakisia jyrkkärinteisiä kukkuloita. Maa on karua. Kasvillisuuteen kuuluvat sitkeät pensaat, oliivipuut ja akasiat. Kuivien rinteiden välissä on pieniä lampia. Alueella elää vahvasarvisia villilampaita, kettuja, sakaaleja, viidakkokissoja ja muurahaiskäpyjä.

Historia

Pakistanin pohjoisosista Riwatista, Dinasta ja Jalalpurista on löydetty puolen miljoonan vuoden ikäisiä kivityökaluja, jotka kertovat pitkästä ihmislajien asutuksesta. Pakistanin halki virtaavan Indusjoen ja sen sivujokien laaksoissa harjoitettiin maanviljelyä 9000 vuotta sitten. Mehrgarhin asukkaat kasvattivat silloin ohraa ja varhaisia vehnälajeja. 4000 vuotta sitten Indusjoen seuduilla oli jo useita isoja kaupunkeja. Suurimmat kaupungit olivat Mohenjo-daro, Harappa ja Ganweriwala. Niissä asui kymmeniä tuhansia ihmisiä. Kaupungeissa oli hyvin toimiva vesihuolto ja viemäröinti. Käsityöläiset valmistivat hienoja saviruukkuja ja koriste-esineitä. Kaupungeilla oli kauppayhteyksiä Persiaan ja Mesopotamiaan. Ilmasto ja elinolot ovat muuttuneet aikojen kuluessa. Entisten suurten ja elinvoimaisten kaupunkien raunioiden ympärillä on nyt aavikkoa. Indusjoen laaksoissa on asunut monia eri kansoja. 3500 vuotta sitten alueelle tuli Keski-Aasiasta arjalaisheimoja. 2600 vuotta sitten Pakistanissa oli useita pieniä ruhtinasvaltioita. Sata vuotta myöhemmin Persia valtasi alueen.

600- ja 700-luvuilla islamilaiset arabit valloittivat Pakistanin. 1000- ja 1100-luvuilla suurin osa väestöstä kääntyi islamin uskoon. 1500-luvulla Pakistanista tuli osa Intian niemimaalle levittäytynyttä turkkilais-mongolialaista Suurmogulien valtakuntaa. 1700-luvulla valtakunta hajosi. Pakistanista tuli afgaanien ja intialaisten välisten sotien näyttämö. 1800-luvun puolivälissä Iso-Britannia alkoi ottaa aluetta haltuunsa. Vuodesta 1893 alkaen Pakistan kuului brittiläiseen Intian siirtomaahan. Nykyisen Pakistanin alueella oli useita ruhtinaskuntia, jotka hallitsivat omia alueitaan siirtomaavallan alaisuudessa. Vuonna 1947 brittiläinen siirtomaavalta päättyi Intian niemimaalla. Entinen iso siirtomaa jaettiin kahdeksi itsenäiseksi valtioksi: Intiaksi ja Pakistaniksi.

Itsenäinen Pakistan muodostettiin brittiläisen Intian muslimienemmistöisistä osista. Syntyessään Pakistan oli kaksiosainen maa. Länsi-Pakistan sijaitsi Intian länsipuolella ja Itä-Pakistan itäpuolella. Länsi-Pakistanin valtakieli oli urdu. Itä-Pakistanissa puhuttiin bengalia. Kieliriita ja erimielisyydet vallankäytöstä repivät kuilun Länsi- ja Itä-Pakistanin välille. Maaliskuussa vuonna 1971 Länsi-Pakistanin armeija alkoi tukahduttaa kovin keinoin Itä-Pakistanissa levinnyttä itsehallintoliikettä. Itä-Pakistan julistautui itsenäiseksi Bangladeshin valtioksi. Intia tuki Bangladeshin itsenäisyyspyrkimyksiä. Intian ja Länsi-Pakistanin välille syttyi sota. Vuoden 1971 lopulla Pakistanin armeija antautui. Bangladesh vahvisti itsenäisyytensä vuoden 1972 alussa. Länsi-Pakistan jäi Pakistanin islamilaiseksi valtioksi.

1970- ja 1980-luvuilla Pakistan tuki voimakkaasti ääri-islamistisen Taliban-liikkeen sotaa Afganistania miehittävää Neuvostoliiton armeijaa vastaan. 1970-luvulla Pakistan aloitti salaisen ohjelman oman ydinaseen valmistamiseksi. Ensimmäisen pakistanilaisen ydinpommin onnistunut koeräjäytys tehtiin vuonna 1998. Pakistanissa on ollut vallankaappauksia ja sotilashallituksia. Intian ja Pakistanin välillä on jatkuva kiista pohjoisessa Himalajan vuoriston juurella ja rinteillä sijaitsevasta Kashmirin alueesta. Tämä on johtanut monta kertaa aseellisiin yhteenottoihin maiden välillä. Myös Kiina on Kashmirin kiistan osapuoli. Kiinan ja Intian sotilaiden välillä on syntynyt kahakoita raja-alueista. Pakistan on vaatinut Kashmirin aluetta itselleen. Enemmistö alueen asukkaista on muslimeja. YK:lla on ollut tarkkailijaryhmiä Kashmirissa vuodesta 1949 lähtien.

Yhteiskunta ja politiikka

Pakistanin presidentin valitsee valitsijamiehistö, johon kuuluvat parlamentin ylähuoneen eli senaatin ja alahuoneen eli kansalliskokouksen jäsenet sekä maakuntaparlamenttien edustajat. Presidentin virkakausi on viisivuotinen. Vuonna 2018 presidentiksi valittiin Arif Alvi. Presidentin asema on melko muodollinen. Todellista poliittista toimeenpanovaltaa käyttää pääministerin johtama hallitus, jonka täytyy nauttia parlamentin luottamusta. Kansalliskokouksen 342 kansanedustajasta 272 valitaan yleisillä vaaleilla. Lisäksi naisille on varattu 60 edustajan kiintiö, jonka puolueet täyttävät ääniosuutensa mukaan. Uskonnollisten vähemmistöjen edustajille on varattu 10 paikkaa.

Vuoden 2018 vaaleissa suurimmaksi puolueeksi nousi keskustaoikeistolainen PTI, joka sai alle kolmasosan äänistä. Puolueen johtaja Imran Khan muodosti pääministerinä enemmistöhallituksen liittouduttuaan sosiaaliliberaalisen MQM-liikkeen ja joidenkin pienempien puolueiden kanssa. Vuonna 2022 Khan menetti parlamentin enemmistön luottamuksen ja hänet erotettiin pääministerin tehtävästä. Hänen seuraajakseen valittiin Muslimiliiton johtaja Shahbaz Sharif. Pakistanin politiikan tarkkailijat arvelevat, että Imran Khanin syrjäyttämiseen vaikutti ratkaisevasti armeijan painostus. Pakistanin armeijalla on suuri vaikutusvalta maan yhteiskunnallisessa ja poliittisessa elämässä. Maailman demokratian tilaa seuraavan Freedom House -järjestön mukaan Pakistan on osittain vapaa maa.

Talibanin valtaannousu Afganistanissa on vahvistanut Pakistanin talibanin nimellä tunnettua terroristijärjestöä. Monihaarainen Tehrik-e-Taliban on käynyt omaa sotaansa Pakistanin hallitusta vastaan samanlaisin aattein ja tavoittein kuin mitä Talibanilla on ollut Afganistanissa. Vuoden 2022 lopulla Tehrik-e-Taliban lopetti Pakistanin hallituksen kanssa vuonna 2021 solmitun tulitauon ja aloitti uudelleen hyökkäykset Pakistanin armeijan partioita, tarkastuspisteitä ja paikallistukikohtia vastaan. Vuoden 2023 alussa terroristit surmasivat 80 ihmistä iskussa Peshawarin poliisiasemalle. Kaksi viikkoa myöhemmin he hyökkäsivät Sindhin alueen poliisikomentajan toimistoa vastaan Karachin kaupungissa. Hallituksen vastaista aseellista toimintaa ja räjähdeiskuja esiintyy myös Pakistanin läntisessä Balochistanin läänissä, missä pienet paikalliset aseryhmät tukevat alueen itsenäisyysliikettä.

Vuonna 2014 pakistanilainen Malala Yousafzai ja intialainen Kailash Satyarthi saivat Nobelin rauhanpalkinnon toiminnastaan lasten oikeuksien puolesta. Vuonna 2012 Tehrik-e-Talibanin asemies ampui 15-vuotiasta Malalaa kasvoihin, koska hän oli puolustanut tyttöjen koulutusta ja kertonut suositussa blogissaan tyttöjen asemasta islamilaisessa yhteisössä. Malala selvisi murhayrityksestä ja jatkoi Isossa-Britanniassa työtään tyttöjen koulutuksen puolesta. Vuonna 2013 hänelle myönnettiin Euroopan parlamentin ihmisoikeuspalkinto.

Talous ja kaupankäynti

Maailmanpankki luokittelee Pakistanin alemman keskitulotason maaksi. Maailmanpankin tilaston mukaan Pakistanin talouskasvu on viimeksi kuluneiden kahdenkymmenen vuoden aikana ollut kohtalaisten tasaista, Vuonna 2020 talous supistui 1,3%. Vuosina 2021 ja 2022 Pakistanin talous kasvoi ripeästi, 6% vuodessa. Vuoden 2022 syksyllä ennätykselliset tulvat tuhosivat satojen tuhansien ihmisten asunnot ja aiheuttivat suuria vahinkoja maataloudelle. Tulvavaurioiden korjaaminen maksaa yli 30 miljardia euroa. Tulvatuhot jarruttavat tuntuvasti talouskasvua vuonna 2023. Pakistan on pahasti velkaantunut ja maan talouskriisi voi syventyä lähitulevaisuudessa. Vuonna 2025 Pakistanin maksettavaksi tulee yli 70 miljardin euron erääntyvät ulkomaiset lainat. Asiantuntijat eivät usko maan pystyvän tähän ja ennakoivat, että Pakistan pyytää lainanantajilta velkojen uudelleenjärjestelyjä. Maailmanpankki arvioi, että 38% pakistanilaisista elää alle 3,5 eurolla henkeä kohden päivässä vuonna 2023.

Vuonna 2019 37% Pakistanin työvoimasta sai toimeentulon maataloudesta, 25% toimi teollisuuden tehtävissä ja 38% työskenteli palvelualoilla. Pakistanissa käy noin miljoona turistia vuodessa. Vuonna 2020 matkailutulot olivat 765 miljoonaa euroa. Pakistanilla on edellytyksiä uskonnollisen matkailun kehittämiselle. Maassa on hienoja islamin, buddhalaisuuden ja sikhiläisyyden historiaan liittyviä kohteita. Lahore on vilkas ja monipuolinen kulttuurikaupunki, joka kiinnostaa länsimaisia matkailijoita. Se on myös Pakistanin elokuvateollisuuden keskus. Sitä nimitetäänkin Lollywoodiksi.

Yli 60% Pakistanin asukkaista elää maaseudulla. Viljelijät kasvattavat riisiä, vehnää, puuvillaa, sokeriruokoa, hedelmiä ja taateleita. Vuonna 2020 Pakistanissa oli 80 miljoonaa vuohta, 30 miljoonaa lammasta, 50 miljoonaa lehmää ja 40 miljoonaa vesipuhvelia. Siipikarjan kasvatus on myös suuri maatalouselinkeino. Pakistanin maaperässä on paljon arvokkaita kaivannaisia: kultaa, kuparia, rautaa, hiiltä, kromia, alumiinin raaka-ainetta bauksiittia sekä puolijalokiviä ja jalokiviä, kuten rubiineja, smaragdeja ja topaaseja.

Vuonna 2021 Pakistanin viennin kokonaisarvo oli 33 miljardia euroa. Tuonnin arvo oli 78 miljardia euroa. Yli puolet kaikista vientituloista saatiin vaatteista, liinavaatteista ja kankaista. Muita vientituotteita olivat riisi, hedelmät ja mausteet, kupari, öljy, lääkkeet, muovit, teollisuusalkoholi, koneet ja laitteet sekä liha ja kala. Suurimpia vientimaita olivat Yhdysvallat, Kiina, Saksa, Iso-Britannia ja Yhdistyneet arabiemiirikunnat. Tärkeimmät tuontimaat olivat Kiina, Yhdistyneet arabiemiirikunnat, Qatar, Indonesia ja Yhdysvallat. Vuonna 2021 ulkomailla työskentelevät pakistanilaiset lähettivät kotimaahan yhteensä yli 31 miljardia euroa. Lähetetty rahamäärä oli siis lähes yhtä suuri kuin koko viennin arvo.