Palau

Maantiede

Historia

Palaun varhaisasukkaat saapuivat saarille neljä tuhatta vuotta sitten. Muuttajat tulivat pienissä ryhmissä pitkän ajan kuluessa Filippiineiltä, Indonesiasta, Polynesiasta ja Uudesta-Guineasta. He olivat kalastajia. Ravinnonlähteitä ovat olleet myös taaro, kookospähkinät, hedelmät ja simpukat. Viljelmiä varten rakennettiin penkereitä. Babeldaobin saarella penkereille on pystytetty kymmeniä tummia laavakivipilareita.

Espanjan laivat purjehtivat Palaun vesille 1540-luvulla. Espanjalaiset eivät kuitenkaan asettuneet saarille. Vasta 1710-luvulla Palaulle tuli espanjalaisia lähetyssaarnaajia. Espanja liitti saaret Tyynen meren siirtomaahallintonsa alaisiksi. Merimakkaroiden pyynti oli tärkeä elinkeino. 1800-luvun lopussa Espanja myi Palaun Saksalle. Saksan vallan aikana saarilta louhittiin bauksiittia ja fosfaatteja. Bauksiitti on alumiinin raaka-aine. Fosfaatteja käytetään lannoitteissa. Palaulta vietiin myös kopraa. Kopra on kookospähkinän kuivattua siemenvalkuaista. Siitä tehdään kookosöljyä.

Ensimmäisen maailmansodan aikana Japani valtasi Palaun. Sodan jälkeen Japani hallitsi saaristoa Kansainliiton luvalla. Palaulle tuli japanilaisia siirtolaisia. 1930-luvun lopulla saarilla asui kuusi tuhatta palaulaista ja viisitoista tuhatta japanilaista. Japani jatkoi kopranvientiä ja rakensi lisäksi Kororille tehtaan, missä valmistettiin tonnikalasäilykkeitä. Toisen maailmansodan aikana palaulaiset joutuivat Japanin armeijan pakkotöihin rakentamaan puolustusasemia. Vuonna 1944 saarilla käytiin kovia taisteluja Japanin ja Yhdysvaltojen joukkojen välillä. Sodan jälkeen japanilaiset siirrettiin takaisin Japaniin ja Palaulle jäi vain viisi tuhatta asukasta. Sota ja sen loppuvaiheen nälänhätä tappoivat paljon ihmisiä.

Toisen maailmansodan jälkeen YK julisti Palaun Yhdysvaltojen huoltohallintoalueeksi. Palau itsenäistyi vuonna 1994. Saarella on liitännäisvaltiosopimus Yhdysvaltojen kanssa. Palau on itsenäinen valtio, YK:n jäsenmaa, ja huolehtii omasta sisä- ja ulkopolitiikastaan. Yhdysvallat vastaa Palaun puolustuksesta. Yhdysvalloilla on oikeus perustaa sotilastukikohtia saarille eikä alueelle saa tulla muiden maiden sotavoimia ilman Yhdysvaltojen lupaa. Yhdysvalloilla on Palaun saarilla tutka-asemia ja ilmavoimien kiitoratoja. Yhdysvallat lisää sotilaallista läsnäoloaan Palaussa torjuakseen Kiinan vahvistumista Tyynen meren alueella.

Yhteiskunta ja politiikka

Palaun presidentti valitaan yleisillä vaaleilla neljän vuoden virkakaudelle. Presidentti johtaa hallitusta. Istuva presidentti voidaan valita kerran uudelleen, toiselle kaudelle. Vuonna 2024 presidentti Surangel Whipps valittiin toiselle neljän vuoden kaudelle. Palau on jaettu kuuteentoista alueeseen. Näitä kutsutaan osavaltioiksi. Pienimmissä osavaltioissa on vain joitakin kymmeniä asukkaita. Isoimmassa, Kororissa, asuu yli kymmenen tuhatta ihmistä.

Palaussa on kaksikamarinen parlamentti. Ylähuoneessa, senaatissa, on viisitoista senaattoria. Alahuoneessa, edustajainhuoneessa, on kuusitoista kansanedustajaa. Parlamentin jäsenet valitaan suorilla vaaleilla neljän vuoden välein. Palaussa ei ole poliittisia puolueita. Puolueiden perustaminen ja yleensä poliittinen järjestäytyminen ovat kuitenkin täysin sallittuja. Valitut kansanedustajat solmivat epävirallisia ja tilapäisiä liittoja. Suvut ja perheet ovat poliitikkojen tärkeimpiä taustaryhmiä. Vuonna 2024 edustajainhuoneeseen valittiin neljä naista. Kolmasosa Palaun asukkaista on ulkomaalaisia, joilla ei ole kansalaisoikeuksia.

Palau on Euroopan Unionin veroasioissa yhteistyöhaluttomien maiden mustalla listalla. Tällaisia maita kutsutaan veroparatiiseiksi. Veroparatiiseissa on matala verotus ja tiukka pankkisalaisuus, mutta ei lakeja läpinäkyvästä omistajuudesta. Veroparatiiseihin perustettavat yhtiöt palvelevat kulisseina. Niillä pimitetään tieto omistuksesta. Yhtiöitä voidaan käyttää lailliseen tai laittomaan toimintaan. Palaun epäillään toimivan veronkierron ja rahanpesun helpottajana. Saaret ovat Aasian kansainvälisen huumekaupan reitillä. Eräiden tutkijoiden mukaan Kiinan valtio ja kiinalaiset rikollisjärjestöt yrittävät lisätä vaikutusvaltaansa Palaussa.

Palau on ollut edelläkävijä meriluonnon suojelemisessa. Viisitoista vuotta sitten Palau kielsi haiden pyynnin ja perusti maailman ensimmäisen haiden suojelualueen. Viisi vuotta sitten astui voimaan laki, jolla neljä viidesosaa Palaun merialueesta suojeltiin meriluonnon säilyttämiseksi. Suojelun piirissä on puoli miljoonaa neliökilometriä merta. Palau on kiertänyt koralliriutoille vahinkoa aiheuttavien aurinkovoiteiden käytön. Kestävän luonto- ja elämysmatkailun edistäminen on noussut tärkeäksi kehityshankkeeksi. Palau houkuttelee varakkaita turisteja ainutlaatuisella ympäristöllä ja laadukkailla matkailupalveluilla. Tavoitteena on matkailutulojen lisääminen kasvattamatta turistien määrää.

Talous ja kaupankäynti

Palau on ylemmän keskitulotason maa. Saarivaltio elää matkailusta. Viisi vuotta sitten korona-ajan rajoitukset aiheuttivat romahduksen Palaun turismille. Matkailu on nyt elpynyt. Vuonna 2024 Palaulla kävi lähes kuusikymmentä tuhatta ulkomaalaista matkailijaa. Turismin tulot olivat noin seitsemänkymmentä miljoonaa euroa. Vilkkaimpina matkailuvuosina ennen koronapandemiaa sekä turistimäärät että -tulot olivat yli kaksi kertaa suurempia.

Vuonna 2024 Palaun talous kasvoi kahdeksan prosenttia. Tätä ennen talous supistui melkein joka vuosi kymmenen vuoden ajan. Matkailu on suhdanteille herkkä elinkeino. Maat kilpailevat turisteista. Kuusi prosenttia Palaun työvoimasta saa toimeentulon maataloudesta tai kalastuksesta, 17 prosenttia toimii teollisuuden tehtävissä ja 77 prosenttia työskentelee palvelualoilla. Palaun viljelijät kasvattavat taaroa, kookospalmuja, banaaneja, leipäpuita, hedelmiä ja vihanneksia. Yleisimpiä tuotantoeläimiä ovat siat ja kanat.

Neljä viidesosaa Palaun merestä on julistettu meriluonnon suojelualueeksi. Suojelualueella ei saa harjoittaa kalastusta eikä kaivostoimintaa. Palaulaiset uskovat, että hieno saaristoluonto on maan tärkein tulevaisuuden voimavara. Kalastus keskittyy niille alueille, jotka eivät ole suojelun piirissä. Tämä rasittaa niiden kalakantoja. Kala on saarilla yleisin ruoka. Suurin osa palaulaisten ja turistien kuluttamista elintarvikkeista tuodaan ulkomailta. Pitkät kuljetusyhteydet nostavat ruokatuotteiden hintoja.

Vuonna 2023 Palaun tavaraviennin kokonaisarvo oli viisi miljoonaa euroa. Tuonnin arvo oli 150 miljoonaa euroa. Vientituotteita olivat romulaivat ja muu metalliromu, öljy, kala, hedelmät ja tietokoneet. Vientimaita olivat Intia, Turkki, Taiwan, Yhdysvallat ja Japani. Tärkeimmät tuontimaat olivat Italia, Kiina, Yhdysvallat, Turkki ja Japani. Ulkomailla työskentelevät palaulaiset lähettävät kotimaahan vuosittain yhteensä noin puolitoista miljoonaa euroa. Yhdysvaltojen ja Palaun välisen liitännäissopimuksen osana Yhdysvallat antaa Palaulle vuosittain yli kolmekymmentä miljoonaa euroa talous- ja kehitystukea.