Lippu

Keskeiset luvut ja tiedot

Pääkaupunki: Lima
Etniset ryhmät: Monietniset/mestizo 60%, alkuperäisväestö 26%, eurooppalaistaustaiset 6%, afrikkalaistaustaiset 4%, muut 4%
Kieli: Espanja, quechua, aymara (viralliset kielet), muita alkuperäiskieliä
Uskonto: Katolilaiset 66%, protestanttikristityt 22%, muut ja uskonnottomat 12% (2023)
Väkiluku: 34 217 848 (2024)
Valtiomuoto: Tasavalta
Pinta-ala: 1 285 216 km2
Valuutta: Perun sol
BKT per asukas: 15 048 Ostovoimapariteetti $
Kansallispäivä: 28. heinäkuuta

Maantiede

Peru sijaitsee Etelä-Amerikassa Tyynen meren rannalla. Rajanaapureita ovat pohjoisessa Ecuador ja Kolumbia, idässä Brasilia, etelässä Bolivia ja Chile. Tyynen meren rannikolla on kapea vähäsateinen vyöhyke. Sen itäpuolella kohoavat Andien vuoret. Andeista edelleen itään on ensin lauhkeamman ilmaston pilvi- ja ylänkömetsiä ja sitten lämpimän ilmaston sademetsiä Brasilian ja Kolumbian vastaisille rajoille asti. Perun korkein huippu on lumipeitteinen Huascaran (6768 m) vuoriketjun keskiosassa. Etelään päin levenee ylätasanko, se ulottuu Titicacajärven ympärille ja siitä eteenpäin Bolivian puolelle.

Cutervon kansallispuisto on Pohjois-Perun vuorilla ja kukkuloilla. Siellä kasvaa monilajista metsää, orkideoita ja vahapalmuja. Cutervossa tavataan silmälasikarhuja, vuoritapiireja, isomuurahaiskarhuja ja näyttävän oranssihuppuisia lintuja, tuliharjakotingoja. Etelämpänä on laaja Manun luonnonpuisto, missä on sademetsää, pilvimetsiä ja ylänköruohikkoa. Puistossa elää jaguaareja, puumia, jättiläisvyötiäisiä, saukkoja, jättikolibreja, laiskiaisia ja apinoita. Paracasin kuivalla rannikolla on guanomerimetsoja, lähdekolibreja, pingviinejä, flamingoja ja merileijonia. Lähivesillä ui delfiinejä, kaskelotteja ja muita valaita. Vinicuncassa seitsemän värin rinteet näyttävät huolettoman maalarin taiteelta tai valtavan raitamaton laskoksilta. Kuvahakuvihje: Vinicunca Peru.

Perulla on vakavia ympäristöhaasteita. Metsiä hävitetään 150 000 hehtaaria vuodessa. Arvokkaita jalopuita hakataan ja myydään. Öljypalmun kasvatus tunkeutuu luonnonmetsien alueille. Metsiä raivataan pelloiksi ja laitumiksi. Vuonna 2024 laidunmaiden kulotuksista ryöstäytyi valloilleen laajoja maasto- ja metsäpaloja. Metsien tuhoaminen uhkaa sekä luontoa että metsäseuduilla asuvan alkuperäisväestön elämää ja toimeentuloa. Jokien varsilla esiintyy paljon laitonta kaivostoimintaa, joka pilaa ympäristöä. Luvaton liikakalastus verottaa meren kalakantoja. Peru on luvannut julistaa kymmenesosan merialueestaan suojelukohteiksi, mutta tätä tavoitetta ei ole saavutettu.

Perun suuret kaupungit kasvavat. Limassa asuu jo lähes kolmasosa maan asukkaista. Kaupunkisuunnittelu ei pysy kasvun mukana. Pakokaasut heikentävät ilman laatua. Viemäröinti on puutteellista. Puhtaan veden saanti on vaikeutunut. Perun maatalous ja yhdyskunnat käyttävät pohjavesivaroja, jotka eivät uudistu yhtä nopeasti kuin niitä kulutetaan. Asiantuntijat varoittavat, että Perua uhkaa vakava vesikriisi alle kymmenessä vuodessa.

Historia

Perun keskiosista Guitarreron luolasta löydetyt luut ja kivityökalut osoittavat, että alueella on asunut ihmisiä 12 000 vuotta sitten. Pohjois-Perun Cajamarcasta on löydetty jäänteitä 9000 vuotta vanhasta maanviljelystä. Varhaiset viljelijät ovat kasvattaneet kurpitsoja. Juninin vuoriston asukkaat kesyttivät laamoja ja alpakkoja tuotantoeläimiksi noin 7000 vuotta sitten. Etelä-Perun Toquepalassa on yli 8000 vuotta vanhoja kalliomaalauksia metsästäjistä ja saaliseläimistä. Kuivalla rannikolla pääkaupungin Liman pohjoispuolella ovat nähtävissä 5000 vuotta vanhan Caralin kaupungin temppelien ja palatsien rauniot. Caralissa asui yli 2000 ihmistä. Kaivauksissa on löydetty puuvillajäänteitä ja eläinten luista valmistettuja esineitä, niiden joukossa huiluja ja muita soittimia. 3000 vuotta sitten Perun rannikolla levisi Chavinin korkeakulttuuri, jonka keskuksena oli Chavin de Huantarin kaupunki. Chavinilaiset viljelivät perunoita, maissia, kvinoaa, tomaattia, kurkkua, avokadoa ja pähkinöitä. He rakensivat hyvin toimivia kastelujärjestelmiä. He kasvattivat laamoja, alpakoita ja marsuja.

Perun laaksoihin ja ylätasangoille syntyi monia kaupunkeja ja valtioita. Näitä olivat muiden muassa pohjoisen Moche-kulttuuri, etelän Nazca ja Titicacajärven ympäristön Tiahuanaco, joka ulottui myös nykyiseen Boliviaan. 1400-luvulla Perun eteläosan ylätasangolla syntyi inkojen valtio, joka kasvoi ja hallitsi laajoja alueita. Espanjalaiset valloittajat tuhosivat inkavaltion 1530-luvulla. Peru tuotti Espanjalle hopeaa, kultaa, lyijyä, kuparia ja elohopeaa. Sodat, pakkotyö, isorokko, tuhkarokko ja nälkä tappoivat suuren osan alkuperäisväestöstä. Tutkijat arvioivat, että Perussa asui ainakin 3 miljoonaa ihmistä ennen espanjalaisten saapumista. Espanjalaisten väestölaskentojen mukaan Perussa oli 1,2 miljoonaa intiaania vuonna 1570 ja vain 600 000 vuonna 1620.

1700-luvulla kaivokset ehtyivät. 1780-luvulla inkaväestö kapinoi valloittajia vastaan. Kun Argentiinassa, Boliviassa ja Chilessä syntyi 1800-luvun alussa liikehdintää Espanjasta irtautumiseksi, Perun espanjalaiset pysyivät uskollisina kuninkaalle. Vuonna 1820 argentiinalainen kenraali Jose de San Martin purjehti joukkoineen Chilestä Peruun. Hän nousi maihin Piscossa ja eteni sieltä Limaan. San Martinin sotaretki irrotti Perun Espanjasta vuonna 1821. Sota jatkui vielä kolme vuotta ennen kuin Espanjan valta päättyi Perun sisämaassa.

Itsenäisyyden alkuvaiheissa sotilaat hallitsivat velkaantunutta Perua. 1840-luvulta alkaen guanosta, merilintujen lannasta, tuli Perun tärkein tuote. Guano sisältää fosforia ja typpeä. Sitä käytettiin lannoitteissa ja ruudin valmistuksessa. 1800-luvun puolivälissä Peruun muutti Euroopasta tuhansia siirtolaisia. 1900-luvun alkupuolella Peru tuotti puuvillaa, sokeria, villaa ja kuparia. Yhdysvaltalaiset yritykset pumppasivat ja jalostivat öljyä. 1900-luvun jälkipuoliskolla kalastuksesta tuli iso elinkeino. Perun intiaaniväestö oli jatkuvasti syrjityssä asemassa, ilman maata, ilman vaikutusvaltaa. 1960-luvun puolivälissä Belaunde Terryn hallitus jakoi maata maattomille. Vuodesta 1968 vuoteen 1980 Perua johtivat sotilashallitukset.

1980-luvulla palattiin siviilivaltaan. Perua ravistelivat vaikeat ongelmat. Maan talous oli romahtamaisillaan. Huumekauppa rehotti. Poliitikot ottivat lahjuksia. Sissiliikkeiden ja armeijan välisessä likaisessa sodassa kuoli enemmän sivullisia kuin taistelijoita. Vuosien 1980 ja 2000 välisenä aikana äärivasemmistolaiset sissit ja armeija surmasivat yhteensä 70 000 ihmistä. 2000-luvulla Perun kansantalous on kasvanut. Latinalaisen Amerikan kehityspankki arvioi, että vuonna 2000 lähes puolet perulaisista eli köyhyydessä. Vuonna 2018 köyhyydessä elävien ihmisten osuus oli supistunut 21 prosenttiin.

Poliittinen tilanne on ollut jatkuvasti epävakaa. Vuonna 2021 Perun presidentiksi valittiin Pedro Castillo, entinen peruskoulun opettaja. Hän vaihtoi hallituksensa jäseniä neljä kertaa kuuden ensimmäisen kuukauden aikana. Vuonna 2022 Castillo yritti hajottaa parlamentin ja hallita hätätilalakien valtuuksilla, mutta parlamentti syrjäytti hänet vallasta. Hallitus hajosi. Presidentiksi nimitettiin varapresidentti Dina Boluarte. Entinen presidentti Castillo on ollut pitkän aikaa tutkintavankeudessa. Syyttäjät vaativat hänelle 34 vuoden vankeusrangaistusta vallankaappauksen yrittämisestä.

Ekologinen jalanjälki

9 4

1,4

maapalloa maassa Peru

Jos kaikilla maapallolla olevilla ihmisillä olisi sama kulutus kuin maan Peru keskimääräisellä asukkaalla, tarvittaisiin 1,4 maapalloa.

Tarkastele tilastoja ekologisesta jalanjäljestä kaikissa maissa

Yhteiskunta ja politiikka

Perun presidentti valitaan suoralla kansanvaalilla viiden vuoden virkakaudelle. Presidentti johtaa hallitusta. Parlamentti, eli kongressi, voi erottaa presidentin. Vuonna 2021 presidentiksi valittiin Pedro Castillo. Vuotta myöhemmin hänet erotettiin. Varapresidentti Dina Boluarte nimitettiin presidentiksi. Dina Boluarte on Perun ensimmäinen naispresidentti. Perun kongressissa on 130 kansanedustajaa, jotka valitaan viiden vuoden välein. Vuoden 2021 vaaleihin osallistui kaksikymmentä puoluetta, joista kymmenen sai edustajiaan kongressiin. Valituista kansanedustajista 50 on naisia. Pedro Castillo ja Dina Boluarte olivat vasemmistolaisen Peru Libre -puolueen ehdokkaita. Peru Libre sai kongressin vaaleissa 37 kansanedustajaa.

Perun politiikka on sirpaloitunut ja vastakkainasettelut repivät yhteiskuntaa. Vaaleihin on osallistunut sekä laitaoikeistolaisia että äärivasemmistolaisia puolueita. Vasemmiston kannatus on ollut suurinta maaseudun kaivosalueilla. Oikeisto vahvistuu kaupungeissa. Alkuperäisväestöllä on vähän valtaa poliittisessa ja taloudellisessa päätöksenteossa. Maailman demokratian tilaa seuraavan Freedom House -järjestön mukaan Peru on osittain vapaa maa. Presidentin syrjäyttäminen, sen jälkeiset rajut mielenosoitukset ja julkishallinnon väärinkäytökset ovat heikentäneet Perun luokitusta. Vuonna 2022 presidentti Castillon erottamisen vastustajat lähtivät kaduille osoittamaan mieltä. Perun armeijan sotilaat tappoivat kymmeniä ihmisiä hajottaessaan mielenosoituksia.

Perulaisten luottamus poliittiseen järjestelmään on järkkynyt lahjustapausten takia. Vuonna 2024 presidentti Dina Boluartea syytettiin siitä, että hänelle on annettu kelloja ja timanttikoruja vastineeksi poliittisista palveluksista. Poliisi on tehnyt kotietsinnän presidentin virka-asuntoon. Lehtitietojen mukaan Boluarten saamien lahjojen arvo on lähes puoli miljoonaa euroa. Aikaisemmin julkisuuteen vuotaneet nauhoitukset ovat osoittaneet, että myös tuomarit ovat olleet lahjottavissa. Vuonna 2024 tehdyissä kyselyissä perulaiset ovat sanoneet, että korruptio, rikollisuus ja köyhyys ovat maan isoimpia ongelmia. Vähän alle kolmasosa perulaisista eli köyhyydessä vuonna 2024. Liman ja Callaon alueille on julistettu hätätila rikollisuuden vuoksi. Armeija on jalkautunut kaduille poliisin tueksi. Peru on Kolumbian jälkeen maailman toiseksi suurin kokaiinin tuottaja. Vuonna 2024 viranomaiset hävittivät yli 20 000 hehtaaria kokapensaiden istutuksia.

Perun tilastokeskus on laskenut, että naisille maksettavat palkat ovat alle kolme neljäsosaa miesten palkkatasosta. Vain kolmasosalla pääkaupungin Liman alueella asuvista työikäisistä naisista on vakituinen työpaikka. Peruun on tullut lähes miljoona venezuelalaista, jotka ovat jättäneet kotimaansa poliittisen ja taloudellisen kriisin vuoksi. Suurin osa heistä elää köyhyydessä, ilman säännöllistä työtä.

Kuvataiteilija Jose Tolan maalausmaailmassa on venyneitä kasvoja, hankalia hampaita, meri täynnä vaaroja, kaappaavia kouria. Arki on taistelua ja nykyisin tapahtuu niin paljon, että ihmisen on vaikea muistaa, mitä elämä on ja mitä sillä tehdään. Kuvahakuvihje: Jose Tola de Habich pinturas.

Inhimillisen kehityksen indeksi

15

76 / 169

Inhimillisen kehityksen indeksi maassa Peru

Peru on inhimillisen kehityksen indeksissä sijalla 76 kaikista maista 169.

Katso HDI-tilastot kaikista maista

Talous ja kaupankäynti

Peru on ylemmän keskitulotason maa. Vuonna 2020 koronalama kuritti Perun taloutta. Työttömyys lisääntyi. Kaksi miljoonaa ihmistä luisui köyhyyteen. Hallitus toteutti tukiohjelman lievittääkseen hätätilaa. Sen seurauksena Perun velkataakka on kasvanut. Vuonna 2021 talous elpyi 13 prosentin vuosikasvulla. Sen jälkeen kasvu on hidastunut. Maailmanpankki toteaa, että poliittisen tilanteen jatkuva epävakaus haittaa Perun talouskehitystä. Vaurastuakseen Perun tulisi parantaa koulutusta ja terveydenhoitoa. Naisille olisi annettava enemmän mahdollisuuksia menestyä työelämässä. Maailmanpankin mielestä Perun pitäisi myös lisätä sellaisia toimia, jotka auttavat maata sopeutumaan ilmastonmuutokseen. Perun tiheimmin asutuilla rannikkoalueilla mahdollinen vesipula uhkaa sekä yhdyskuntia että maataloutta.

Perussa on monipuolinen maatalous, joka tuottaa lihaa, hedelmiä, vihanneksia, perunoita, pippuria, riisiä, maissia ja palmuöljyä. Kalastus on yhä tärkeä elinkeino. Perun vesillä esiintyy paljon laitonta kalastusta ja ilmastotekijätkin ovat vähentäneet kalakantoja. Perun maaperässä on arvokkaita kaivannaisia. Peru on yksi maailman isoimmista kuparin, hopean ja sinkin tuottajista. Maasta kaivetaan myös kultaa, lyijyä, tinaa, booria ja molybdeeniä. Näiden lisäksi Perussa on öljyä ja maakaasua. Camisean kaasukenttä Cuzcon alueella on Etelä-Amerikan suurimpia.

Vuonna 2022 Perun tavaraviennin kokonaisarvo oli 58 miljardia euroa. Tuonnin arvo oli 55 miljardia euroa. Kuparimalmin ja -jalosteiden myynti tuotti yli neljäsosan kaikista vientituloista. Muita vientituotteita olivat kulta, sinkki, maakaasu, öljy, lyijy, hedelmät, vaatteet, liha, kahvi, sekä kala, ravut ja kalaöljy. Lähes 30% Perun viennistä suuntautui Kiinaan. Muita tärkeitä vientimaita olivat Yhdysvallat, Japani, Kanada, Etelä-Korea, Intia, Sveitsi, Iso-Britannia ja Chile. Tärkeimmät tuontimaat olivat Kiina, Yhdysvallat, Brasilia, Argentiina ja Chile.

Perussa käy vuosittain viisi miljoonaa ulkomaalaista matkailijaa ja turismin tulot ovat yli 4 miljardia euroa. Macchu Picchun vanha inkakaupunki ja iso upea Titicacajärvi ovat suosittuja matkakohteita. Perun parhaat kokkimestarit ovat nostaneet esille perinteisen keittotaidon rikkauden. Ruokaturismista on tullut uusin matkailumuoti. Vuonna 2023 ulkomailla asuvat perulaiset lähettivät kotimaahan neljä miljardia euroa. Rahalähetyksillä on ollut suuri merkitys köyhyyden lievittämisessä.

Tilastot

Maan Peru tilastot valituista aiheista. Kaikki väestöä, köyhyyttä, terveyttä, koulutusta, tasa-arvoa ja työelämää koskevat luvut ovat peräisin YK:n eri järjestöiltä. BKT ja CO2-päästöt ovat Maailmanpankilta. Lisää tietoa löydät maan tilastotietojen sivulla, mukaan lukien YK:n kestävän kehityksen tavoitteet (viimeksi raportoitu vuosi). Tämän indikaattorin

Ilmasto

Ekologinen jalanjälki

9 4

1,4

maapalloa maassa Peru

Jos kaikilla maapallolla olevilla ihmisillä olisi sama kulutus kuin maan Peru keskimääräisellä asukkaalla, tarvittaisiin 1,4 maapalloa.

Tarkastele tilastoja ekologisesta jalanjäljestä kaikissa maissa

CO2-päästöt

CO-päästöjen määrä tonneissa henkilöä kohden

10 4

1,40

tonnia CO2-päästöjä henkeä kohti maassa Peru

Tarkastele tilastoja CO2-päästöistä henkilöä kohden kaikissa maissa

Koulutus

Koulunkäynti

Kuinka monta vuotta lapsi käy koulua keskimäärin?

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13

13

Vuotta koulunkäyntiä keskimäärin maassa Peru

Tarkastele tilastoja odotettavissa olevien kouluvuosien määristä

Luku- ja kirjoitustaidot

Luku- ja kirjoitustaitoisten yli 15-vuotiaiden henkilöiden osuus väestöstä

10 10 10 10 10 10 10 10 10 4

9,4

10:stä yli 15-vuotiaasta henkilöistä osaa lukea ja kirjoittaa maassa Peru

Tarkastele tilastoja lukutaidosta kaikissa maissa

Köyhyys

BKT asukasta kohden

Bruttokansantuotteen arvo jaettuna kokonaisväkimäärällä, korjattuna ostovoimalla.

4

15 048

BKT asukasta kohden PPP-dollareissa maassa Peru

Tarkastele tilastoja kaikkien maiden BKT:sta

Inhimillisen kehityksen indeksi

15

76 / 169

Inhimillisen kehityksen indeksi maassa Peru

Peru on inhimillisen kehityksen indeksissä sijalla 76 kaikista maista 169.

Katso HDI-tilastot kaikista maista

Nälkä

Aliravittujen ihmisten osuus väestöstä

1 10 10 10 10 10 10 10 10 10

0,9

väestöstä kärsii aliravitsemuksesta maassa Peru

Tarkastele tilastoja aliravitsemuksesta kaikissa maissa

Terveys

Juomavesi

Prosenttiosuus väestöstä, jolla on mahdollisuus puhtaaseen juomaveteen

10 10 10 10 10 2 0 0 0 0

5,2

henkilöllä 10:stä on mahdollisuus puhtaaseen juomaveteen maassa Peru

Tarkastele tilastoja puhtaasta juomavedestä kaikissa maissa

Rokote

Tuhkarokkoa vastaan ​​rokotettujen lasten osuus

10 10 10 10 10 10 10 8 0 0

7,8

10 lapsesta on rokotettu tuhkarokkoa vastaan Peru

Rokote tuhkarokkoa vastaan ​​kaikissa maissa

Väestö

Väkiluku

34 352 719

Ihmistä maassa Peru

Tarkastele tilastoja kaikkien maiden väestömääristä

Lasta per nainen

Syntyneiden lasten määrä keskimäärin naista kohden

10 10 1

2,1

lasta per nainen maassa Peru

Tarkastele tilastoja hedelmällisyydestä kaikissa maissa

Lapsikuolleisuus

Ennen viidettä ikävuottaan kuolleiden lasten määrä tuhatta syntymää kohden.

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14

14

kuollutta lasta 1000 elävänä syntyttä lasta kohden maassa Peru

Tarkastele tilastoja lapsikuolleisuudesta kaikissa maissa

Perun Kartta