Pohjois-Makedonia

Maantiede

Pohjois-Makedonia on Etelä-Euroopassa Balkanin niemimaalla, Kreikan pohjoispuolella. Lännessä naapurina on Albania, pohjoisessa Serbia ja Kosovo, itänaapurina on Bulgaria. Pohjois-Makedonian keskellä on Vardarin jokilaakso. Se halkaisee Pohjois-Makedonian luoteesta kaakkoon. Vardarjoen lähteet ovat Korabin vuorilla lähellä Albanian rajaa. Joki virtaa Pohjois-Makedoniasta Kreikkaan. Pääkaupunki Skopje on Vardarjoen rannalla. Skopjessa on kuusisataa tuhatta asukasta. Kaksi kolmasosaa Pohjois- Makedonian asukkaista elää kaupungeissa.

Suurin osa Pohjois-Makedoniasta on vuoristoa ja ylänköjä. Korkeimmat vuoret kohoavat yli kaksi kilometriä merenpinnan yläpuolelle. Korkein huippu Korab (2764 m) nousee jylhän harmaana ja karuna vihreiden niittyjen ja mänty- ja pyökkimetsien keskeltä. Pohjois-Makedonian lounaisnurkassa on kaksi suurta järveä, Ohrid ja Prespa. Pohjois-Makedoniassa kesät ovat lämpimiä ja talvet ovat viileitä. Vuorilla on talvella kovia pakkasia. Vardarin laaksossa talvi on leuto. Jokilaaksossa sataa enemmän kuin vuorten rinteillä.

Neljäkymmentä prosenttia Pohjois-Makedonian maa-alasta on metsiä. Mavrovon kansallispuisto on vuoristossa. Rinteillä kasvaa marjakuusta, pyökkiä, tammia ja vaahteroita. Ylempänä on ruohoniittyjä ja vanha patojärvi. Alueella elää karhuja ja villivuohia. Ohrid- ja Prespajärvien ympärillä on järviluonnon suojelualue. Siellä on pelikaaneja, pronssi-iibiksiä, pikkumerimetsoja ja haikaroita. Pohjois-Makedonian ilmasto on lämpenemässä. Vuoden 2025 kesällä Skopjessa oli yli neljänkymmenen asteen helteitä. Kuivuus on kiusannut maataloutta. Kymmenen vuotta sitten rankkasateet nostattivat rajuja tulvia jokivarsilla.

Pohjois-Makedoniassa on maanjäristyksiä. Vuonna 1963 Skopjessa tapahtunut järistys tuhosi kahdensadan tuhannen ihmisen asunnot. Skopjen ilmaa saastuttavat pakokaasut, teollisuus, jätteiden poltto ja asuntojen talvilämmitys. Lämmityksessä käytetään paljon puuta ja hiiltä. Neljäkymmentä prosenttia Pohjois-Makedonian sähköstä tulee hiilivoimaloista. Neljäsosa sähköstä tuotetaan vesivoimalla. Viidesosa tuotetaan maakaasulla. Öljyn osuus on seitsemän prosenttia. Alle kymmenesosa sähköstä saadaan tuuli- tai aurinkovoimaloista.

Historia

Balkanilla on elänyt ihmisiä kymmeniä tuhansia vuosia sitten. Pohjois-Makedonian lähialueilta on löydetty neljäkymmentä tuhatta vuotta vanhoja jälkiä ihmisasutuksesta. Ensimmäiset asukkaat olivat metsästäjiä ja keräilijöitä. Maanviljely alkoi kahdeksan tuhatta vuotta sitten. Varhaiset viljelijät kasvattivat vehnää, pellavaa, linssejä ja herneitä. Viljelijöillä oli lehmiä, lampaita, vuohia ja sikoja. kylissä rakennettiin puu- ja saviseinäisiä taloja.

Skopjen läheltä on kaivettu esiin savenpolttouunien jäänteitä ja kymmenen tuhatta vuotta vanhoja saviastioita. Cerjasta on löydetty seitsemän tuhannen vuoden ikäinen ihmistä esittävä kiviveistos. Pohjois-Makedoniassa on elänyt monia kansoja. Kolme tuhatta vuotta sitten alueella asui illyrialaisia ja traakialaisia. Viisisataa vuotta myöhemmin alueella oli Paionian ruhtinaskunta. Kaksituhatta kolmesataa vuotta sitten ruhtinaskunta kukistui ja Pohjois-Makedoniasta tuli osa voimakasta Makedonian valtakuntaa.

Pohjois-Makedonian asejoukot osallistuivat Aleksanteri Suuren sotaretkiin. Kaksituhatta kaksisataa vuotta sitten Rooma soti Makedoniaa vastaan. Makedonia liitettiin lopulta Rooman valtakuntaan. 500-luvulta alkaen Pohjois-Makedoniaan tuli slaavilaisia kansoja. 800-luvulla maa kuului Bulgarian valtakuntaan. Sen jälkeen Bulgaria, Serbia ja Itä-Rooma, eli Bysantti, kilpailivat alueen hallinnasta. 1300-luvun lopulla turkkilainen Osmanien/Ottomaanien valtakunta valloitti Pohjois-Makedonian.

Pohjois-Makedonia oli turkkilaisten hallinnassa vuoteen 1913 asti. Sen jälkeen maa liitettiin Serbiaan. Toisen maailmansodan jälkeen nykyisestä Pohjois-Makedoniasta tuli Jugoslavian sosialistisen liittotasavallan osavaltio. Osavaltiota kutsuttiin Makedoniaksi. Jugoslavian liittovaltio hajosi 1990-luvun alussa. Vuonna 1991 Pohjois-Makedonia itsenäistyi Makedonian tasavallan nimisenä. Vuonna 1993 Pohjois-Makedonia hyväksyttiin YK:n jäseneksi.

Vuonna 1999 Kosovon sota ajoi kolmesataa tuhatta albaanipakolaista Pohjois-Makedoniaan. Albaanit ovat Pohjois-Makedonian isoin vähemmistöryhmä. Albaaneja on syrjitty. Tämä on virittänyt Pohjois-Makedonian länsiosien albaaniväestön piirissä vaatimuksia laajemmasta itsehallinnosta ja itsenäisyysliikkeitäkin on syntynyt. Albaanipakolaisten saapuminen Kosovosta kiristi Pohjois-Makedonian väestöryhmien välisiä jännitteitä. Vuonna 2001 läntinen sotilasliitto Nato lähetti sotilaita Pohjois-Makedoniaan estämään väkivaltaisuuksia. Vuonna 2004 Pohjois-Makedonia haki Euroopan unionin jäsenyyttä. EU hyväksyi Pohjois-Makedonian ehdokasmaaksi, mutta jäsenyysneuvottelut ovat juuttuneet paikoilleen. Vuonna 2020 Pohjois-Makedoniasta tuli Naton jäsen.

Yhteiskunta ja politiikka

Pohjois-Makedonian presidentti valitaan yleisillä vaaleilla viiden vuoden virkakaudelle. Presidentti voidaan valita kerran uudelleen, toiselle kaudelle. Presidentin asema on muodollinen. Varsinaista poliittista valtaa käyttää pääministerin johtama hallitus. Vuonna 2024 presidentiksi valittiin Gordana Siljanovska-Davkovka. Hän on Pohjois-Makedonian ensimmäinen naispresidentti. Tätä ennen hän on ollut Skopjen yliopiston oikeustieteen professori.

Pohjois-Makedonian parlamentissa on 120 kansanedustajaa. Kansanedustajat valitaan neljän vuoden välein. Vuonna 2024 vaaleihin osallistui seitsemäntoista vaaliliittoa tai puoluetta. Oikeistopuolueiden liitto otti ison vaalivoiton 58 kansanedustajalla. Edellisen hallituspuolueen, sosiaalidemokraattien, johtama sosialistien ja liberaalien vaaliliitto sai nyt vain kahdeksantoista kansanedustajaa. Vuonna 2024 valituista kansanedustajista 47 on naisia.

Vaalien jälkeen oikeistopuolueiden vaaliliitto muodosti enemmistöhallituksen Pohjois-Makedonian albaaniväestöä edustavien puolueiden tuella. Pääministeriksi nimitettiin oikeistoliiton johtaja Hristijan Mickoski. Hän on aikaisemmin ollut valtion voimalayhtiön toimitusjohtaja. Vaalien alla äänestäjiä suututtivat oikeuslaitoksen ja valtionhallinnon väärinkäytökset sekä Pohjois-Makedonian EU-jäsenyysneuvottelujen juuttuminen paikoilleen. Seitsemänkymmentä prosenttia väestöstä kannattaa Pohjois-Makedonian liittymistä Euroopan unioniin.

EU ja erityisesti Bulgaria ovat vaatineet Pohjois-Makedoniaa tunnustamaan maassa asuvan bulgaariväestön aseman ja oikeudet kansallisena vähemmistönä. Tämä tapahtuisi kirjaamalla bulgaariväestön asema ja oikeudet perustuslakiin. Oikeistoliitto on vastustanut perustuslakimuutosta. Viralliset väestölaskentatiedot kertovat, että Pohjois-Makedoniassa on neljä tuhatta bulgaariväestöön kuuluvaa kansalaista. Bulgarian sisäministeriön mukaan yli kahdellesadalle tuhannelle pohjoismakedonialaiselle on myönnetty Bulgarian passi viimeksi kuluneiden kahdenkymmenen vuoden aikana.

Talous ja kaupankäynti

Pohjois-Makedonia on ylemmän keskitulotason maa. Viime vuosina Pohjois-Makedonian talous on kasvanut vuosittain kolme prosenttia. Maailmanpankki uskoo kasvun jatkuvan samaa vauhtia lähivuosinakin. Kymmenesosa Pohjois-Makedonian työvoimasta saa toimeentulon maataloudesta, kolmekymmentä prosenttia toimii teollisuuden tehtävissä ja kuusikymmentä prosenttia työskentelee palvelualoilla. Yksitoista prosenttia työvoimasta on työttömänä. Viidesosa väestöstä elää köyhyydessä.

Pohjois-Makedonian viljelijät kasvattavat viinirypäleitä, vehnää, maissia, perunaa, tupakkaa, vihanneksia, omenia, vesimeloneja, päärynöitä ja luumuja. Valtaosa tiloista on pieniä, alle kolmen hehtaarin suuruisia. Tuotantoeläimiä ovat lampaat, lehmät, siat ja vuohet. Pohjois-Makedoniassa on kuusisataa tuhatta lammasta, sataneljäkymmentä tuhatta lehmää, satatuhatta vuohta ja kaksisataa tuhatta sikaa.

Pohjois-Makedonian maaperässä on ruskohiiltä, sinkkiä, lyijyä, kuparia ja kultaa. Teollisuus tekee autonosia, vaatteita, kodinkoneita, sähkölaitteita ja lannoitteita. Luovan talouden alat työllistävät kaksikymmentä tuhatta pohjoismakedonialaista. Vaateteollisuuden ympärille on ryhmittynyt muodinluojia. Pohjoismakedonialainen elokuva on ollut Oscar-palkintoehdokkaana. Ohridin ja Skopjen musiikkijuhlat houkuttelevat yleisöä ulkomailta. Peliteollisuus on kasvamassa. Ulkomailla asuvat pohjoismakedonialaiset lähettävät kotimaahan yhteensä noin neljäsataa miljoonaa euroa vuodessa.

Vuonna 2024 Pohjois-Makedonian tavaraviennin kokonaisarvo oli yhdeksän miljardia euroa. Tuonnin arvo oli kaksitoista miljardia euroa. Vientituotteita olivat katalysaattorit ja muut autonosat, sähkölaitteet, vaatteet, rauta, sähkö, tupakka, vihannekset ja hedelmät. Isoimmat vientimaat olivat Saksa, Serbia, Bulgaria, Tšekki ja Unkari. Yli kolmasosa viennistä suuntautui Saksaan. Tärkeimpiä tuontimaita olivat Iso-Britannia, Saksa, Kiina, Kreikka ja Serbia.

Pohjois-Makedoniassa käy vuosittain hieman yli miljoona ulkomaalaista matkailijaa. Turismitulot ovat noin puoli miljardia euroa vuodessa. Eniten turisteja tulee Turkista, Serbiasta, Kreikasta ja Bulgariasta. Upea Ohridjärvi ja Ohridin vanhakaupunki ovat matkailijoiden suosikkikohteita. Skopjessa ihaillaan turkkilaisajan jyhkeää kivisiltaa ja värikästä basaaria. Veneretki Matkan kanjonissa tarjoaa luonnonystäville mahtavia maisemia.