Päiväntasaajan Guinea

Maantiede

Päiväntasaajan Guinea on Afrikan länsirannikolla. Maahan kuuluu viisi Guineanlahden saarta, Bioko, Corisco, Annobon, Iso-Elobey ja Pikku-Elobey, sekä suorarajainen laatikon muotoinen maa-alue Rio Muni Atlantin rannalla Kamerunin ja Gabonin välissä. Pääkaupunki Malabo on Biokon saarella. Suurin kaupunki Bata on Rio Munin rannikolla. Bata on yksi Keski-Afrikan suurimmista satamista. Sisämaan Oyalaan rakennetaan uutta pääkaupunkia. Sen nimeksi tulee Rauhankaupunki, Ciudad de la Paz.

Rio Munissa on pitkiä hiekkarantoja, suistoja ja kosteita rantametsiä. Sisämaahan mentäessä maasto kohoaa kukkuloiksi. Monte Alenin ja Monte Mitran huiput yltävät vähän yli kilometrin korkeudelle merenpinnasta. Yli puolet Päiväntasaajan Guinean pinta-alasta on metsien peitossa. Rio Munin sisämaametsissä kasvaa gabonpuita, emeropuita ja kaijamahonkia. Mangrovepuut viihtyvät jokien varsilla. Monte Alenin luonnonpuistossa on savanni- ja metsänorsuja, simpansseja ja gorilloja. Salametsästäjät verottavat eläinkantoja.

Päiväntasaajan Guinean ilmasto on lämmin ja kostea. Rio Munissa sateita tulee eniten joulukuusta helmikuuhun, kun taas Biokon saarella runsaimmat sateet saadaan kesäkuun alun ja elokuun lopun välillä. Kauimpana merellä sijaitsevalla Annobonin saarella on lähes aina pilvistä tai sumuista. Bioko ja Annobon ovat tuliperäisiä. Saarten keskiosissa on vanhojen tulivuorien huippuja. Biokossa on jyrkkiä rinteitä ja jyhkeitä rantakallioita. Rinteillä on laavavirtojen tummia jäänteitä. Luban kraatterin sademetsässä elää monta apinalajeja: marakatteja, drillejä ja gueretsoja.

Biokon korkein huippu on Pico Basile (3012 m). Annobonin saaren kukkulat kohoavat 700 metriä merenpinnasta. Corisco ja Elobeyn saaret ovat Gabonin edustalla, lähellä rannikkoa. Coriscon korkein kohta on vain 35 metriä merenpinnan yläpuolella. Saaren lähialueella arvellaan olevan isoja öljy- ja kaasuesiintymiä. Meriluonto on vielä rikas. Biokon saaren hiekkarannoille munii neljä lajia merikilpikonnia. Meressä ui delfiinejä, valaita, haita, murisijakaloja ja hammasahvenia.

Historia

Guineanlahden rannikolla on elänyt ihmisiä jo kymmeniä tuhansia vuosia sitten. Päiväntasaajan Guinean sisämaan varhaisasukkaat olivat metsästäjiä ja keräilijöitä. Heistä on jäljellä pieni bayelekansan ryhmä, joka elää Rio Munin pohjoisosassa. 2500 vuotta sitten bantuvaellukset toivat Rio Munin alueelle uusia asukkaita. Nykyisen väestön enemmistö kuuluu fangkansaan, joka valtasi Rio Munin 1800-luvulla. Biokon saarella on ollut asutusta 500-luvulta lähtien. Biokoon on luultavasti tullut vähitellen rannikolta pieniä ihmisryhmiä, jotka ovat jääneet saarelle. Suurin osa Biokon asukkaista on bubeja. Coriscon saarelta on löydetty jäänteitä kaksi tuhatta vuotta vanhasta ihmisasutuksesta. Saari autioitui 1400-luvulla. Bengakansaan kuuluvat siirtolaiset muuttivat Coriscoon 1700-luvulla.

Portugalin laivat purjehtivat Guineanlahdelle 1470-luvulla. Vuonna 1778 Portugali luovutti Biokon, Annobonin ja Rio Munin Espanjalle. Espanjalaiset perustivat siirtokunnan Biokoon. He joutuivat kuitenkin hylkäämään saaren keltakuumeen takia jo parin vuoden kuluttua. 1800-luvun alussa Ison-Britannian laivasto käytti Biokoa tukikohtana yrittäessään estää orjakaupan. Biokolle tuotiin kaksi tuhatta vapautettua orjaa ja siirtolaisia Sierra Leonesta. 1880-luvulla Espanja toi saarelle kuubalaisia vankeja. 1800-luvun lopulla Biokon vuorten rinteille raivattiin suuria kaakaoviljelmiä.

Espanjan siirtomaahallinto vahvistui ja vakiintui Päiväntasaajan Guineassa vasta 1900-luvulla. Rio Munissa espanjalaiset käyttivät paikallisväestöä pakkotyövoimana kahviviljelmillä ja metsätöissä. Biokon tärkein elinkeino oli kaakaon kasvatus. Vuonna 1963 Päiväntasaajan Guinealle myönnettiin itsehallinto ja vuonna 1968 maa itsenäistyi Espanjasta. Ensimmäiseksi presidentiksi valittiin Francisco Macias. Hän kuului fangkansan esangui-klaaniin, joka on edelleen valtaryhmä Päiväntasaajan Guineassa. Macias hallitsi rajuin ottein. Hän tapatti kahdeksankymmentä tuhatta ihmistä valtakautensa kuluessa. Vainon kohteena oli erityisesti Biokon bubiväestö.

Vuonna 1979 kenraali Teodoro Obiang kaappasi vallan. Macias ammuttiin. Obiangista tuli presidentti. Hän on nyt 83-vuotias ja toimii edelleen presidenttinä. Päiväntasaajan Guinean varapresidentti on Obiangin poika Teodorin. Toinen poika Gabriel Mbega Obiang Lima on toiminut kaivos- ja öljyministerinä ja valtionvarainministerinä. Päiväntasaajan Guinean merialueilla on öljy- ja kaasuesiintymiä. Yli 90% maan vientituloista saadaan öljy- ja kaasukaupasta. Öljyä alettiin hyödyntää 1990-luvun puolivälissä. Sitä ennen Päiväntasaajan Guinea oli Afrikan köyhimpiä maita.

Yhteiskunta ja politiikka

Päiväntasaajan Guinean presidentti valitaan suoralla kansanvaalilla seitsemän vuoden kaudelle. Vaalilain mukaan istuva presidentti voidaan valita kerran uudelleen, toiselle kaudelle. Itsenäisyyden aikana Päiväntasaajan Guineassa ei ole järjestetty vapaita rehellisiä vaaleja. Vallankaappauksella valtionpäämieheksi noussut Teodoro Obiang on ollut presidenttinä jo yli neljäkymmentä vuotta. Vuoden 2022 vaaleissa Obiang sai 97% äänistä. Vaalilautakunnan mukaan 98% äänioikeutetuista kävi äänestämässä. Vaalilautakuntaa johtaa Obiangin hallituksen sisäministeri.

Maailman demokratian tilaa seuraavan Freedom House -järjestön mukaan Päiväntasaajan Guinea ei ole vapaa maa. Obiang hallitsee maata kuin henkilökohtaista omaisuuttaan. Yhdysvalloissa tehdyt selvitykset ovat paljastaneet, että Obiang on saanut ainakin 250 miljoonaa euroa lahjuksina suurilta öljy- ja kaasuyhtiöiltä. Obiangin perheellä on 800 miljoonan euron omaisuus. Kymmenen vuotta sitten Alankomaiden viranomaiset takavarikoivat presidentti Obiangin pojalle varapresidentti Teodorin Obiangille kuuluneen loistojahdin, jonka arvo oli noin sata miljoonaa euroa. Teodorinilla on myös 150 miljoonan euron arvoinen kiinteistöomaisuus Ranskassa.

Päiväntasaajan Guineassa on kaksikamarinen parlamentti. Ylähuoneessa, senaatissa, on 70 senaattoria, joista viisitoista on presidentin nimittämiä ja 55 valitaan yleisillä vaaleilla. Vuonna 2022 senaattiin nimitettiin ja valittiin vain presidentti Obiangin Demokraattisen puolueen edustajia. Parlamentin alahuoneessa, edustajainhuoneessa, on sata kansanedustajaa, jotka valitaan viiden vuoden välein. Vuoden 2022 vaaleihin osallistui kolme puoluetta, mutta kaikki valitut kansanedustajat kuuluvat hallitsevaan puolueeseen. Kaupungin- ja kunnanvaltuustoissakin on vain Obiangin Demokraattisen puolueen edustajia.

Presidentti Obiangin esangui-klaani hallitsee Päiväntasaajan Guinean armeijaa. Obiang jakaa kannattajilleen sekä virkapaikkoja että taloudellista hyötyä. Muut poliittiset ja väestöryhmät pidetään kurissa voimakeinoin. Obiangin vastustajia on vangittu, tuomittu sotaoikeudessa ja kidutettu. Biokon saarella hallituksen asevoimat valvovat tiukasti etenkin bubiväestön liikkumista. Maanteillä on sulkuja. Biokolaisten on pyydettävä lupa, jos he haluavat kulkea saarellaan paikasta toiseen.

Kiina on vahvistanut taloussuhteita Päiväntasaajan Guineaan. Kiina on tärkein kauppakumppani. Batan sataman laajentamiseen on saatu kiinalaista rahoitusta. Sataman laitteisto on nykyaikaistettu. Sataman edessä on iso aallonmurtaja ja laiturit suurille öljylaivoille. Yhdysvallat arvelee, että Kiina haluaa rakentaa oman laivastotukikohdan Päiväntasaajan Guineaan tai Gaboniin. Kiina on myös hyvin kiinnostunut Päiväntasaajan Guinean öljystä, kaasusta ja kaivannaisista.

Talous ja kaupankäynti

Päiväntasaajan Guinea on ylemmän keskitulotason maa. Maan tärkeimpiä luonnonvaroja ovat öljy ja kaasu. Neljä viidesosaa valtionhallinnon tuloista saadaan öljystä ja kaasusta. Öljyntuotanto on vähentynyt. Eräät öljykenttiä hyödyntäneet kansainväliset yhtiöt ovat jo poistuneet maasta. Kaksikymmentä vuotta sitten Päiväntasaajan Guineassa pumpattiin päivittäin yli kolmesataa tuhatta tynnyrillistä öljyä. Nykyisin määrä on noin viisikymmentä tuhatta tynnyrillistä päivässä. Päiväntasaajan Guinean kansantalouden koko on nyt puolet pienempi kuin kaksikymmentä vuotta sitten.

Viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden aikana Päiväntasaajan Guinean talous on supistunut lähes joka vuosi. Vuonna 2024 talous kasvoi alle 2%. Öljyn ja kaasun markkinahintojen kohoaminen voi lisätä vientituloja. Maailmanpankin asiantuntijat kehottavat monipuolistamaan elinkeinoja. Päiväntasaajan Guineassa voitaisiin kehittää kestävää metsätaloutta. Päiväntasaajan Guinean maaperässä on kultaa, uraania, timantteja, niobiumia ja tantaalia. Niobiumia ja tantaalia käytetään kovametalliseoksissa. Maailmanpankki ennustaa, että Päiväntasaajan Guinean talous supistuu tai säilyy ennallaan lähivuosien aikana. Kehityksen suurin este on vanhan presidenttiperheen yksinvaltainen ja jähmettynyt hallinto.

YK:n järjestöt toteavat, että 70% Päiväntasaajan Guinean asukkaista elää köyhyydessä. Noin 55% Päiväntasaajan Guinean työvoimasta saa toimeentulonsa maataloudesta tai kalastuksesta, 13% toimii teollisuuden tehtävissä ja 32% työskentelee palvelualoilla. Viljelijät kasvattavat eniten maniokkia, bataattia, keittobanaaneja ja maapähkinöitä. Muita tuotteita ovat kahvi, kaakao, kookospähkinät ja hedelmät. Tuotantoeläimiä ovat lehmät, vuohet, lampaat ja siipikarja. Kalastus ja kalanjalostus tarjoavat toimeentulon 12 000 työntekijälle. Valtaosa saaliista myydään paikallisille markkinoille. Päiväntasaajan Guinea tuo ulkomailta yli kaksi kolmasosaa väestön kuluttamista elintarvikkeista. Afrikan kehityspankki rahoittaa kalastuselinkeinojen kehityshanketta, joka lisää kalantarjontaa sekä paikalliseen ruokakäyttöön että vientimarkkinoille.

Vuonna 2023 Päiväntasaajan Guinean tavaraviennin kokonaisarvo oli neljä miljardia euroa. Tuonnin arvo oli 830 miljoonaa euroa. Puolet vientituloista saatiin raakaöljystä. Kaasun osuus oli hieman yli 40%. Muita vientituotteita olivat teollisuusalkoholi, puutavara, viilu, romurauta ja kaakaopavut. Tärkeimmät vientimaat olivat Kiina, Alankomaat, Espanja, Italia, Saksa ja Yhdysvallat. Suurimpia tuontimaita olivat Kiina, Espanja, Yhdysvallat, Gabon ja Iso-Britannia. Päiväntasaajan Guineassa käy vuosittain vain muutamia tuhansia ulkomaalaisia matkailijoita. Matkanjärjestäjien mukaan upeat rannat ja luonnonpuistot voisivat tulevaisuudessa olla kiinnostavia kohteita vaativillekin turisteille.