Qatar

Maantiede

Qatar on Arabian niemimaalla Persianlahden rannalla. Qatarin niemi työntyy Persianlahteen sadan viidenkymmenen kilometrin pituisena kielekkeenä. Etelässä rajanaapurina on Saudi-Arabia. Qatar on enimmäkseen alavaa aavikkoa. Maan korkein kohta on lähellä Saudi-Arabian rajaa, sekin kohoaa vain sata metriä merenpinnan yläpuolelle. Valtaosa Qatarin väestöstä asuu rannikon kaupungeissa. Pääkaupungissa Dohassa ja sen lähialueilla elää yli kaksi kolmasosaa maan asukkaista.

Qatarin ilmasto on kesällä kuuma, talvella viileä. Kesähelteillä lämpötila kohoaa neljäänkymmeneen asteeseen. Vuotuiset sademäärät ovat pieniä, mutta talvella esiintyy silloin tällöin rankkasateita, jotka tilapäisesti täyttävät kuivuneet joenuomat. Aavikolla voimakkaat tuulet nostattavat hiekkamyrskyjä. Maan länsiosassa ja pohjoisrannikolla on kivisiä kukkuloita. Sisämaan karuilla hiekkatasangoilla on niukka kasvillisuus. Qatarissa ei ole järviä eikä muita pysyviä makean veden altaita.

Qatarilla on yli viisisataa kilometriä rannikkoa. Rannikolla on upeita hiekkarantoja, särkkiä ja lahdelmia. Kaupunkien liepeille on rakennettu täyttömaasta saaria uusia asuinalueita varten. Rannikon lähellä on suolapannuja, joista jotkut ovat syöpyneet muutaman metrin merenpinnan tason alapuolelle. Qatarin maaperässä on tuhansien vuosien aikana kertyneitä vesivarantoja. Niistä on saatu juoma- ja kasteluvettä. Suurin osa juoma- ja käyttövedestä valmistetaan kuitenkin poistamalla suolaa merivedestä. Qatarissa on useita isoja suolanpoistolaitoksia. Jätevesiäkin puhdistetaan uudelleen käytettäviksi. Kuivassa kuumassa maassa vesi on kallis luonnonvara.

Qatarin eteläosassa Khor al Adaidin poukamat kiemurtelevat aavikon hiekkakinosten väliin. Näitä lahtia kutsutaan Sisämereksi. Siellä oli 1800-luvulla Abu Dhabin merirosvojen tukikohta. Nykyisin lahdille kerääntyy matkailijoita ja flamingoja. Ainutlaatuisessa maisemassa kohtaavat autiomaa ja vesi. Rantatuolien viereen on pysäköity kiiltävien nelivetoisten autojen rivi. Meressä ui delfiinejä ja kilpikonnia. Koralliriutoilla sukeltajat voivat katsella perhokaloja, sirppikeisarikaloja, raidallisia kersanttikaloja ja meriahvenia.

Historia

Qatarissa on elänyt ihmisiä jo viisikymmentä tuhatta vuotta sitten. Varhaisasukkaat jättivät jälkeensä kivikirveitä, -kaapimia ja nuolenkärkiä. Qatarin niemen pohjoisosissa on ollut vakiintuneempaa asutusta kuin etelässä. Asuinpaikat ovat syntyneet vesilähteiden ympärille. Qatarin eteläosat ovat olleet paimentolaisten ja myöhemmin kauppiaiden reiteillä. Aavikon harvat keitaat ja kamelien juottolammikot ovat olleet kulkijoiden pysähdys- ja leiripaikkoja. Qatarin länsirannikolla al Daasassa asui kalastajia kuusi tuhatta vuotta sitten. Sieltä on löydetty Mesopotamiassa valmistettuja saviastioita.

Persianlahdella on ollut kansojen välistä kauppaa tuhansien vuosien ajan. 200-luvulla Persia hallitsi koko lahden rannikkoseutua. Islamin usko levisi alueelle 600-luvulla. Seuraavien vuosisatojen aikana helmenpyynti ja helmikauppa olivat hyvin tuottavia elinkeinoja. Qatar tunnettiin Persianlahden ympäristössä myös hevosten ja kamelien jalostajana. Kauppayhteydet laajenivat. Qatarista on löydetty vanhoja kiinalaisia posliiniesineitä.

1520-luvulla Portugali valtasi Qatarin ja Bahrainin. Portugalilaiset rakensivat linnoituksia rannikolle. 1600-luvulla Portugali väistyi Hollannin tieltä. 1600-luvulta vuoteen 1916 asti Qataria hallitsivat ajoittain osmanien/ottomaanien valtakunta ja ajoittain arabit. Alueella käytiin lukuisia sotia. Iso-Britannia vahvisti valtaansa Persianlahdella ja solmi sopimuksia meriliikenteen valvonnasta rannikon emiirikuntien kanssa.

Vuonna 1916 Qatarista tuli Ison-Britannian alusmaa. Nykyisin hallitseva Al Thanin suku johti Qataria brittiläisen vallan aikana. 1930-luvulla maasta löydettiin öljyä. Öljynvienti alkoi vuonna 1949. 1950-luvulla brittiläistä valtaa vastustavat mielenosoittajat yrittivät katkaista öljyputkia. 1960-luvulla öljytulot kannattelivat Qatarin taloutta. Maassa vallitsi vakavia jännitteitä Al Thanin laajan suvun ja muiden qatarilaisten välillä.

Vuonna 1968 Iso-Britannia ilmoitti vetäytyvänsä alueelta. Vuonna 1969 Qatar ja Bahrain neuvottelivat seitsemän muun emiirikunnan kanssa yhteisen liittovaltion perustamisesta. Qatar ja Bahrain päättivät kuitenkin lopulta olla liittymättä Yhdistyneisiin arabiemiirikuntiin. Qatarista tuli itsenäinen valtio vuonna 1971. Perustuslain mukaan Qatar on emiirikunta ja hallitsijan tulee olla Al Thanin suvusta. Vuonna 1999 Qatarissa järjestettiin ensimmäiset kunnallisvaalit. Maan perustuslaki hyväksyttiin vuonna 2004. Vuonna 2024 perustuslakia uudistettiin. Uudistus antoi emiirille lisää valtaa.

Yhteiskunta ja politiikka

Qatarin hallitsija on emiiri. Al Thanin valtasuku valitsee emiirin keskuudestaan. Al Thanin suvun jäseniä istuu emiirin nimittämässä hallituksessakin. Vuodesta 2013 alkaen Qatarin emiiri on ollut Tamim bin Hamad Al Thani. Parlamentin tehtävää hoitaa neuvoa-antava kansalliskokous, jossa on 45 kansanedustajaa. Kaksikymmentä vuotta sitten hyväksyttiin vaalilaki, jossa säädettiin, että kaksi kolmasosaa neuvoa-antavan kansalliskokouksen jäsenistä oli valittava yleisillä vaaleilla. Emiiri sai nimittää suoraan kolmasosan jäsenistä. Ensimmäiset kansalliskokouksen vaalit järjestettiin monien lykkäysten jälkeen vasta vuonna 2021. Kansanedustajien vaaleissa saivat äänestää yli 18-vuotiaat qatarilaiset, jotka voivat todistaa, että heidän isänpuoleinen sukunsa on elänyt Qatarissa vuodesta 1930 lähtien.

Vuoden 2024 perustuslakiuudistus lakkautti Qatarin kansanedustajien yleisen vaalin. Tästä lähtien emiiri nimittää kaikki neuvoa-antavan kansalliskokouksen jäsenet. Lähes yhdeksänkymmentä prosenttia Qatarin asukkaista on vierastyöläisiä. Heillä ei ole kansalaisoikeuksia. Maailman demokratian tilaa seuraavan Freedom House-järjestön mukaan Qatar ei ole vapaa maa. Poliittisia puolueita ei sallita. Emiiri on itsevaltiaan asemassa. Vuonna 2024 Qatarin entinen valtionvarainministeri tuomittiin kahdenkymmenen vuoden vankeuteen lahjusten vastaanottamisesta, rahanpesusta ja virka-aseman hyväksikäytöstä. Entisen pääministerin veli, Al Thanin suvun jäsen, sai kuuden vuoden vankeusrangaistuksen valtion varojen väärinkäytöstä.

Qatarin pääkaupungin Dohan lähellä on Yhdysvaltojen sotilastukikohta. Qatarissa on kahdeksan tuhatta pohjoisamerikkalaista sotilasta. Emiirikunta oli Yhdysvaltojen liittolainen Irakin sodassa. Vuonna 2025 Qatar osti yhdysvaltalaisia matkustajalentokoneita 90 miljardilla eurolla. Qatar on pyrkinyt toimimaan kansainvälisten kriisien rauhanvälittäjänä. Emiirikunta on myös ollut taustavaikuttajana muiden maiden sodissa. Libyassa Qatar on tukenut voimakkaasti Tripolin kansallisen yhtenäisyyden hallitusta. Syyrian sisällissodassa Qatar tuki Bashar al-Assadin hallintoa vastustaneita kapinallisia. Kun kapinalliset kaatoivat al-Assadin vuoden 2024 lopulla, Qatar ja Saudi-Arabia helpottivat uuden hallinnon alkua maksamalla Syyrian velat Kansainväliselle valuuttarahastolle. Qatar pyrkii kirkastamaan maakuvaansa olemalla näkyvästi mukana kansainvälisessä huippu-urheilussa. Qatar omistaa Paris Saint-Germain -jalkapalloseuran.

Ahmed al-Jufairi on qatarilainen taiteilija. Hän avaa ristiriitoja. Qatarin arabiväestön vaurauden ja vierastyöläisten elämän kovuuden välillä on huikea kuilu ja periytyvän vallankäytön vanhanaikaiset tavat näyttävät oudoilta paikassa, missä tulevaisuus tehdään uudella teknologialla ja kaupungeissa kiiltävät teräs- ja lasitornit. Ahmed al-Jufairi kuvaa itsensä perinteisissä miehen ja naisen vaatteissa. Hän kaataa päähänsä maalia syyrialaisesta teekannusta.

Talous ja kaupankäynti

Qatar on maailman vauraimpia maita. Pienellä valtiolla on valtavat tulot öljystä ja kaasusta. Maailman suurin kaasukenttä on Qatarissa. Parin viime vuoden aikana Qatarin talous on kasvanut hitaasti, 1-2 prosenttia vuodessa. Talousasiantuntijat arvelevat, että Qatarin nesteytetyn maakaasun vienti lisääntyy lähivuosina, ja tämä kiihdyttää talouskasvua. Alle kaksi prosenttia Qatarin työvoimasta saa toimeentulon maataloudesta, lähes neljäkymmentä prosenttia toimii teollisuuden tehtävissä ja noin 58 prosenttia työskentelee palvelualoilla.

Qatarin maatalouden perustuotteita ovat liha, taatelit, sipuli ja juurekset. Qatarissa on neljäkymmentä tuhatta lehmää, seitsemänsataa tuhatta lammasta ja kolmesataa tuhatta vuohta. Kuivuus ja maan viljavuuden hupeneminen haittaavat maa- ja karjataloutta. Vihannesten tuotantoketjuun on yhdistetty kalankasvatusaltaiden rakentaminen. Kala-altaat voivat toimia vihannestilojen vesivarastoina ja ravinnelähteinä. Qatariin on rakennettu suuri alumiinisulattamo, joka jalostaa Australiasta ja Brasiliasta tuotavaa alumiinimalmia.

Qatarissa käy vuosittain noin viisi miljoonaa ulkomaalaista matkailijaa. Turismitulot ovat lähes kymmenen miljardia euroa vuodessa. Matkanjärjestäjät kehuvat, että Qatarissa voi aistia Lähi-Idän lumon ja aitoja arabitunnelmia, vaikka Dohan pilvenpiirtäjät ja ylelliset hotellit tavoittelevat taivaita anteeksipyytelemättömän pröystäilevinä. Tuliaisiksi suositellaan mausteita, suitsukkeita ja hienosti koristeltuja kahvikannuja. Aavikkoretkillä ihaillaan metsästyshaukkoja. Dohassa on maailman isoin islamilaisen taiteen museo.

Valtaosa Qatarin asukkaista on ulkomaalaisia vierastyöläisiä, joilla ei ole kansalaisoikeuksia. Vierastyöläisten palkat ovat alhaisia, usein muutamia satoja euroja kuukaudessa. Vierastyöläisillä on heikko sosiaaliturva ja heitä palkkaavat yritykset käyttävät heitä hyväksi. Työpaikan saadakseen ulkomaalaisten työntekijöiden on maksettava isoja palkkioita välittäjäyhtiöille. Monissa tapauksissa vierastyöläisen työsopimus kieltää työntekijää vaihtamasta työpaikkaa. Jos työntekijä eroaisi työpaikastaan, hänen täytyisi poistua Qatarista. Työpaikkojen välityspalkkiot ovat niin suuria, että kestää kuukausia ennen kuin työntekijä voi maksaa velkansa.

Qatarin vuoden 2022 jalkapallon maailmanmestaruuskisoja edeltäviin rakennustöihin palkattiin kymmeniä tuhansia ulkomaalaisia vierastyöläisiä. Työolot olivat ankarat helteisessä ilmastossa ja työntekijät asuivat ahtaasti monta ihmistä samassa huoneessa. Selvitysten mukaan kuusi tuhatta vierastyöläistä kuoli kuumuuteen, sairauksiin tai työtapaturmissa.

Vuonna 2023 Qatarin tavaraviennin kokonaisarvo oli 105 miljardia euroa. Tuonnin arvo oli 34 miljardia euroa. Noin 60 prosenttia kaikista vientituloista saatiin maakaasusta. Raakaöljyn ja öljynjalosteiden osuus oli lähes 30 prosenttia. Muita vientituotteita olivat typpilannoitteet, muovit, alumiini ja jalokivet. Suurimpia vientimaita olivat Kiina, Intia, Etelä-Korea, Japani, Pakistan, Italia ja Singapore. Tärkeimpiä tuontimaita ovat Kiina, Yhdysvallat, Italia ja Yhdistyneet arabiemiirikunnat.