Romania

Maantiede

Romania on Itä-Euroopassa Mustanmeren rannalla. Läntisiä rajanaapureita ovat Unkari ja Serbia, etelässä on Bulgaria, pohjoisessa Ukraina ja idässä Moldova. Romanian länsi- ja keskiosia hallitsee Karpaattien vuoristo. Korkein huippu on Moldoveanu (2544 m). Kiemurtelevien vuorijonojen ympärillä on ylänköjä. Romanian eteläosassa on alavaa tasankoa ja jokilaaksoja. Siellä on myös pääkaupunki Bukarest.

Romanian jokien lähteet ovat Karpaattien rinteillä. Useimmat joet yhtyvät Tonavaan. Tonava on kauan ollut tärkeä kulku- ja kuljetusväylä. Rautaportin solaan rakennettu patovoimala tuottaa ison osan Romanian sähköstä. Tonava on Romanian ja Bulgarian rajajoki ennen kuin se laskee laajana kolmihaaraisena suistona idässä Mustaanmereen.

Romanian kesät ovat lämpimiä, talvet ovat viileitä. Vuoristossa on kylmempää ja sateisempaa kuin etelän alavilla mailla ja Mustanmeren rannalla. Retezatin vuorilla on alppiniittyjä. Rinteillä kasvaa pyökkiä, sembramäntyä, kuusta, saksanpihtaa, raitaa, pihlajaa ja matalaa vuorimäntyä. Alueella elää karhuja, susia, ilveksiä, gemssejä ja kauriita. Tonavan suistossa on lampia, ruohikkoja, kosteikkoja, pajukkoja. Siellä on villisikoja, kettuja, saukkoja ja villejä hevosia. Linnustoon kuuluvat pelikaanit, kapustahaikarat, silkkihaikarat, hanhet ja sorsat.

Neljäkymmentä prosenttia Romaniassa kulutetusta energiasta saadaan öljystä. Hieman yli neljäsosa saadaan kaasusta. Vesivoiman osuus on vajaat kymmenen prosenttia. Ydinvoimalat tuottavat kahdeksan prosenttia kaikesta kulutetusta energiasta, ja viidesosan sähköstä. Seitsemän prosenttia energiasta saadaan hiilestä. Tuulivoiman osuus on hieman alle viisi prosenttia. Aurinkovoiman osuus on kolme prosenttia.

Jätteiden käsittely tuottaa pulmia Bukarestissa. Jätemäärät ovat kasvaneet. Kaupungin reuna-alueilla on entistä enemmän kaatopaikkoja. Jätteiden polttaminen ja autojen pakokaasut pilaavat kaupunkilaisten ilmaa. Järvetkin ovat likaantuneet yhdyskuntajätteistä. Romaniassa on puoli miljoonaa hehtaaria upeita vanhoja metsiä. Laittomat hakkuut aiheuttavat joka vuosi suuria vahinkoja metsäluonnolle. Lahjonta ja viranomaisten tehottomuus estävät suojelun. Laittomasti kaadettua romanialaista puuta viedään ulkomaillekin isojen huonekalutehtaiden tarpeisiin. Lähes neljäsosa Romanian maa-alasta ja viidesosa merialueesta on luonnonsuojelualueita.

Historia

Länsi-Romanian Pestera cu Oasen luolasta on löydetty neljäkymmentä tuhatta vuotta vanhoja ihmisluita. Seitsemän tuhatta vuotta sitten Romaniassa on jo ollut maanviljelijöitä. He kasvattivat yksijyvä- ja emmervehnää, ohraa ja linssiä. Heillä oli sikoja, lampaita ja lehmiä. Kolme tuhatta vuotta sitten kreikkalaiset perustivat siirtokuntia Mustanmeren rannalle. He kävivät kauppaa sisämaan asukkaiden kanssa. Kaksi tuhatta vuotta sitten Rooma valtasi suuren osan nykyisestä Romaniasta. 200-luvulta alkaen Romanian alueelle on tullut monia kansoja, gootteja, slaaveja, hunneja, bulgaareja ja unkarilaisia.

Keskiajalla Romaniassa ja nykyisessä Moldovassa oli kolme ruhtinaskuntaa: Valakia, Transilvania ja Moldova. 1100-luvulla Unkari otti Transilvanian hallintaansa. 1400-luvulla Valakian ja Moldovan täytyi maksaa veroja Turkille ja 1500-luvulla myös Transilvania liitettiin Turkin alaisuuteen. Romania syntyi 1800-luvun puolivälissä, kun Moldova ja Valakia yhdistyivät. Romanian kuningaskunta sai kansainvälisen tunnustuksen itsenäisenä valtiona vuonna 1877. Transilvania liitettiin Romaniaan vuonna 1920. 1940-luvulla Saksa ja Neuvostoliitto jakoivat keskenään Romanian alueita. Toisen maailmansodan jälkeen vuonna 1948 Romania jäi Neuvostoliiton valtapiiriin. Maasta tuli kommunistien johtama kansantasavalta.

Vuonna 1965 Romanian johtajaksi nousi Nicolae Ceausescu. 1970-luvulta alkaen Romania oli ankaran itsevaltaisesti hallittu poliisivaltio. Valta oli Ceausescun perheellä. Vuonna 1989 kansannousu kaatoi Ceausescut. Nicolae Ceausescu ja hänen vaimonsa Elena teloitettiin. Valta siirtyi väliaikaiselle hallitukselle. Vuonna 1990 järjestettiin presidentinvaalit ja vuonna 1991 hyväksyttiin uusi perustuslaki, jonka nojalla Romaniasta tuli monipuoluedemokratia. Vuonna 2004 Romania liittyi läntiseen sotilasliittoon Natoon. Vuonna 2007 maasta tuli Euroopan unionin jäsen. Sen jälkeen Romanian talous on kasvanut huomattavasti.

Yhteiskunta ja politiikka

Romanian presidentti valitaan suorilla vaaleilla viiden vuoden virkakaudelle. Presidentti voidaan valita kerran uudelleen toiselle perättäiselle kaudelle. Vuonna 2025 presidentiksi valittiin Nicusor Dan. Tätä ennen hän oli pääkaupungin Bukarestin pormestari. Romaniassa presidentillä on suuri vaikutusvalta ulkopolitiikan asioissa. Presidentti Nicusor Dan kannattaa läheisiä suhteita Euroopan unioniin ja yleensä Länsi-Eurooppaan.

Vuonna 2024 Romanian perustuslakituomioistuin julisti silloin järjestetyt edelliset presidentinvaalit mitättömiksi. Tuomioistuin totesi, että Venäjä oli yrittänyt vaikuttaa vaalien tulokseen sosiaalisen median valetietokampanjoilla sekä rahoittamalla mieleisensä ehdokkaan vaalityötä. Venäjän tukemat poliittiset ryhmät ovat vaatineet Romaniaa lopettamaan kaiken avun Ukrainalle ja ne haluavat myös, että kristinusko otettaisiin keskeiseen asemaan Romanian politiikassa ja yhteiskuntaelämässä.

Romaniassa on kaksikamarinen parlamentti. Ylähuoneessa, senaatissa, on 136 senaattoria. Alahuoneessa, edustajainhuoneessa, on 331 kansanedustajaa. Molempien kamarien jäsenet valitaan vaaleilla neljän vuoden välein. Vuonna 2024 parlamenttivaaleihin osallistui lähes viisikymmentä puoluetta. Näistä kaksikymmentä kuusi sai kansanedustajia. Suurimpia puolueita ovat sosiaalidemokraatit, liberaalipuolue ja laitaoikeistolainen Romanialaisten liitto. Alle puolet äänioikeutetuista kävi äänestämässä. Valituista kansanedustajista 74 on naisia.

Vuonna 2025 presidentti Nicusor Dan nimitti pääministeriksi liberaalipuolueen johtajan Ilie Bolojanin. Bolojan oli tätä ennen senaatin puhemies. Liberaalipuolue muodosti hallituksen yhdessä sosiaalidemokraattien kanssa. Hallituksen tukena on myös kaksi pienempää puoluetta: Pelastakaa Romania -niminen liberaalipuolue sekä Romanian unkarilaista väestöä edustava Unkarilaisten demokraattinen liitto. Maailman demokratian tilaa seuraavan Freedom House-järjestön mukaan Romania on vapaa maa. Järjestö toteaa silti, että lahjonta ja vallan väärinkäyttö ovat olleet yleisiä ilmiöitä Romanian politiikassa.

Koulutetut nuoret kaupunkilaiset valittavat, että vanhemmat sukupolvet suhtautuvat valtion tehottomuuteen, kavalluksiin ja lahjuksiin liian välinpitämättömästi. Väärinkäytöksiä pidetään tavallisina entisten hallintotapojen jäänteinä. EU:n jäsenmaalta edellytetään kuitenkin hyvää ja läpinäkyvää hallintoa. Siksi Romaniaakin vaaditaan kitkemään korruptio yhteiskunnasta ja politiikasta. Romanian hyvin koulutetut nuoret aikuiset lähtevät muualle Eurooppaan etsimään töitä. Viidesosa työikäisistä on muuttanut ulkomaille sen jälkeen kun Romaniasta tuli EU:n jäsen.

Hamangian ajattelija ja istuva nainen saattavat pohtia: Mitä tehdä, minne mennä? Hekin edustavat aikaa, jolloin ihmiset lähtivät kotiseudultaan vaeltaakseen muualle Eurooppaan. Tuntematon taiteilija on tehnyt nämä Etelä-Romaniasta löydetyt pienet saviveistokset kuusi tuhatta vuotta sitten. Yhtä hyvin ne voisivat olla näyte hienosta nykytaiteesta. Kuvahakuvihje: the thinker of Hamangia.

Talous ja kaupankäynti

Romania on korkean tulotason maa. Viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden aikana Romanian talous on kasvanut melko ripeästi. Poikkeus oli vuosi 2020, jolloin koronalama supisti taloutta lähes neljä prosenttia. Sen jälkeen talous elpyi. Lähivuosille ennustetaan hidasta kasvua. Vuonna 2025 Romanian talous kasvaa noin yhden prosentin. Hieman alle viidesosa Romanian työvoimasta saa toimeentulon maataloudesta, kolmasosa toimii teollisuuden tehtävissä ja melkein puolet työskentelee palvelualoilla. Kuusi prosenttia työvoimasta on työttömänä. Maailmanpankki arvioi, että noin seitsemän prosenttia romanialaisista elää köyhyydessä.

Romaniassa on kolme miljoonaa maanviljelijää. Viljelijät kasvattavat maissia, vehnää, ohraa, auringonkukkaa, soijaa, rapsia, vihanneksia ja hedelmiä. Romania tuottaa kymmenesosan Euroopan unionin viljasta. Helteet ja kuivuus ovat haitanneet maataloustuotantoa viime vuosina. Romaniassa on yli miljoona lehmää, kolme miljoonaa sikaa, kymmenen miljoonaa lammasta ja neljäkymmentä miljoonaa kanaa.

Romanian maaperässä on hiiltä, kuparia, kultaa, rautaa, hopeaa ja uraania. Ploestissa maan itäosassa on öljyesiintymiä. Romaniassa on monipuolinen teollisuus. Maassa on suuria autotehtaita ja kemian teollisuutta. Tietotekniikkapalveluiden tarjonta ja vienti ovat kasvaneet viime aikoina. Romaniaan on tullut isoja tietotekniikkayhtiöitä. Romanian peliteollisuus, muoti, muotoilu ja elokuvat ovat alkaneet nousta kansainvälisille markkinoille.

Vuonna 2023 Romanian tavaraviennin kokonaisarvo oli noin sata miljardia euroa. Tuonnin arvo oli 120 miljardia euroa. Romania oli maailman suurin auringonkukan siementen viejä. Tärkeitä vientituotteita olivat sähkölaitteet ja -tarvikkeet, autot ja autonosat, vaatteet ja jalkineet, vehnä, öljy, maissi, rapsi, lääkkeet, tupakka, rauta ja sähkö. Suurimmat vientimaat olivat Saksa, Italia, Ranska, Iso-Britannia, Unkari ja Bulgaria. Tärkeimpiä tuontimaita olivat Saksa, Italia, Unkari, Kiina ja Puola. Ulkomailla asuvat romanialaiset lähettävät kotimaahan vuosittain yhteensä lähes yhdeksän miljardia euroa.

Romaniassa käy vuosittain noin neljätoista miljoonaa ulkomaalaista matkailijaa. Turismin tulot ovat yli kaksi miljardia euroa vuodessa. Valtaosa turisteista tulee lähimaista. Matkailijat ihailevat linnoja, Moldavian värikkäitä luostarikirkkoja ja Karpaattien vuorimaisemia. Bukarestissa hämmästyttää Ceausescun mittahullu parlamenttitalo. Mamaiassa nautitaan rantalomasta ja yöelämästä. Luonnosta kiinnostuneet veneilevät Tonavan suistossa.