Salomoninsaaret

Maantiede

Salomoninsaaret on Tyynen meren saarivaltio Papua-Uuden-Guinean ja Vanuatun välissä kaksi tuhatta kilometriä Australiasta koilliseen. Salomoninsaariin kuuluu kuusi pääsaarta: Guadalcanal, Malaita, Santa Isabel, Choiseul, Makira ja Uusi-Georgia, sekä yhdeksänsataa pikkusaarta ja luotoa. Saarista kolmesataa on asuttuja. Guadalcanal on suurin saari. Pääkaupunki Honiara on Guadalcanalin pohjoisrannalla. Kaupungissa on yli sata tuhatta asukasta.

Guadalcanalilla ja Malaitalla asuu yhteensä lähes puolet Salomoninsaarten asukkaista. Saarilla on upeita hiekka- ja palmurantoja. Lähivesillä on koralliriuttoja. Riutoilla on värikkäitä vuokko- ja huulikaloja, papukaijakaloja, perhokaloja, merihevosia, kilpikonnia, rauskuja ja haita. Isoimpien saarten keskellä on metsien peittämiä kukkuloita. Neljä viidesosaa Salomoninsaarten maa-alasta on metsiä. Saarten korkein vuori on Guadalcanalin Makarakombu (2447 m). Saarilla on tulivuoria ja kuumia lähteitä.

Salomoninsaarten ilmasto on lämmin ja kostea. Sadekausi ajoittuu joulukuusta toukokuuhun. Sen aikana alueen yli kulkee kovia myrskyjä. Kesäkuun ja marraskuun välillä kaakkoistuulet tuovat kuivempaa ilmaa. Suomen kesä on Salomoninsaarilla viileintä aikaa. Salomoninsaarten tiheät monilajiset sademetsät ovat nyt uhanalaisia. Puolet vientituloista saadaan tukkipuusta. Jos hakkuut jatkuvat nykyvauhtia, sademetsät häviävät kahdessakymmenessä vuodessa.

Metsätuho kuihduttaa vesilähteitä. Asutuksen jätevedet likaavat juomavettä. Saastuneen veden levittämät taudit uhkaavat ihmisten terveyttä. Salomoninsaarilla tarvitaan tarmokkaampia toimia luonnon ja ympäristön suojelemiseksi. Luontomatkailu voisi olla tulevaisuuden kasvuelinkeino. Matkailutoimiston esitteitä värittävät heleän sininen meri, häikäisevän valkoiset rannat, tropiikin kukat ja vihreät metsät.

Rennellin saarella on omaleimainen kasvillisuus ja eläimistö. Siellä on lintulajeja, joita ei tavata missään muualla. Kookosravut kiipeilevät puissa. Saaren eteläpäässä on Teganon suolavesijärvi. Toisen maailmansodan aikana järvi oli vesilentokoneiden tukikohta. Järven pohjassa on monta lentokonetta. Ne houkuttelevat sukeltajia. Muutama vuosi sitten alumiinimalmin kuljetuksissa käytetty rahtilaiva karahti riutalle Rennellin saaren lähellä. Mereen valui satoja tonneja raskasta polttoöljyä.

Historia

Bougainvillen Kilun luolasta on löydetty jälkiä kolmekymmentä tuhatta vuotta vanhasta ihmisasutuksesta. Luolan asukkaat ovat käyttäneet ravintonaan haita, merietanoita ja kilpikonnia, sekä kookos- ja elemipähkinöitä. Guadalcanalin Pohan ja Vatulumi Posovin luolissa on asunut ihmisiä yli kaksi tuhatta vuotta sitten.

Salomoninsaarten asuttajat ovat tulleet saarille pienissä ryhmissä useina muuttoaaltoina. Tulijat rakensivat kylänsä rannoille, rinteille ja laaksoihin. He kalastivat ja harjoittivat kaskiviljelyä. Ihmisryhmät elivät erillään muista. Salomoninsaarilla on kymmeniä väestöryhmiä, joilla on oma kielensä. Kylät ja suvut ovat olleet yhteiskunnan perusta. Varhaisasukkailla ei ollut laajempia valtiorakenteita. He kävivät kauppaa, ja sotivatkin, toisten kylien ja saarten asukkaiden kanssa.

Espanjan laivat purjehtivat Salomoninsaarille 1500-luvulla. Espanjalaiset yrittivät perustaa saarille siirtokunnan, mutta luopuivat aikeesta saarelaisten vihamielisyyden ja siirtolaisia vaivanneiden tautien takia. 1700-luvulla saarilla kävi brittiläisiä ja ranskalaisia löytöretkeilijöitä. Heidän jälkeensä tuli valaanpyytäjiä Isosta-Britanniasta, Pohjois-Amerikasta ja Australiasta. Valaanpyytäjät hankkivat vettä, kävivät kauppaa ja kahakoivat saarelaisten kanssa.

1800-luvulla Salomoninsaarille perustettiin eurooppalaisia kauppa-asemia. Kauppiaat etsivät santelipuuta ja kopraa. Kopra on kookospähkinän kuivattua siemenvalkuaista. Siitä tehdään kookosöljyä. Salomoninsaarten vesiltä pyydettiin kilpikonnia ja merimakkaraa. 1880-luvulla Saksa valtasi pohjoiset Salomoninsaaret ja Iso-Britannia litti eteläiset saaret alusmaakseen. Vuonna 1900 Iso-Britannia otti hallintaansa koko Salomoninsaarten alueen.

Toisessa maailmansodassa Japani valtasi saaret ja perusti niille tukikohtia. Vuosina 1942 ja 1943 Yhdysvaltojen laivasto ja merijalkaväki hyökkäsivät Japanin joukkoja vastaan ja saarilla käytiin kovia taisteluja. Japanilaiset vetäytyivät Salomoninsaarilta. Saaret palasivat brittiläiseen hallintoon. 1950-luvulla salomoninsaarelaiset alkoivat entistä näkyvämmin vastustaa siirtomaavaltaa. Saarten itsehallintoa kasvatettiin 1960-luvulta alkaen. Vuonna 1978 Salomoninsaarista tuli itsenäinen valtio.

Salomoninsaarten eri väestöryhmien välillä on ollut vihollisuuksia. 1990-luvun lopulla vanhat kaunat johtivat sisällissotaan Guadalcanalin ja Malaitan aseryhmien välillä. Kaksikymmentä vuotta sitten Honiarassa oli rajuja mellakoita. Kiinalaisväestö joutui hyökkäysten kohteeksi. Mellakat leimahtivat uudelleen vuonna 2021. Kauppoja ryöstettiin ja poltettiin. Katukahakoissa kuoli kolme ihmistä. Salomoninsaarten hallitus kutsui sotilasapua Australiasta, Papua-Uudesta-Guineasta, Fidziltä ja Uudesta-Seelannista.

Yhteiskunta ja politiikka

Salomoninsaarten muodollinen valtionpäämies on Ison-Britannian kuningas. Varsinainen poliittinen toimeenpanovalta on pääministerin johtamalla hallituksella. Hallituksella tulee olla parlamentin enemmistön kannatus. Salomoninsaarten parlamentissa on viisikymmentä kansanedustajaa. Kansanedustajat valitaan yleisillä vaaleilla neljän vuoden välein. Vuonna 2024 valituista kansanedustajista vain kolme on naisia.

Vuonna 2024 parlamenttivaaleihin osallistui kolmetoista puoluetta. Näistä kahdeksan sai edustajiaan parlamenttiin. Parlamenttiin valittiin myös yksitoista puolueisiin sitoutumatonta kansanedustajaa. Vaalien voittajaksi nousi vanhoillinen kansallismielinen OUR-puolue. Puolue sai viisitoista kansanedustajaa ja sen johtaja Jeremiah Manele nimitettiin pääministeriksi. Manele on aikaisemmin ollut Salomoninsaarten ulkoministeri.

Maailman demokratian tilaa seuraavan Freedom House -järjestön mukaan Salomoninsaaret on vapaa maa. Viime vuosina Salomoninsaaret on vahvistanut suhteita Kiinaan. Kuusi vuotta sitten saarten hallitus päätti luopua Taiwanin tunnustamisesta. Taiwan antoi erityisesti Malaitan saarelle tuntuvaa talousapua. Kolme vuotta sitten Salomoninsaaret solmi yhteistyösopimuksen Kiinan kanssa. Sopimuksessa mainitaan, että Kiina voi tarvittaessa lähettää asevoimia Salomoninsaarille pitämään yllä järjestystä. Kiina etsii jatkuvasti keinoja voimistaa asemaansa ja läsnäoloaan Tyynen meren eteläosissa.

Lähisuhdeväkivalta on Salomoninsaarilla paha yhteiskunnallinen ongelma. Haastattelututkimuksissa kaksi kolmasosaa naisista on kertonut joutuneensa väkivallan kohteeksi. Päätökset maanomistuksesta kuuluvat perinteiden mukaan miehille. Joillakin saarilla naiset eivät voi omistaa maata. Alle neljäsosa yksityisistä yrityksistä on naisten omistuksessa.

Talous ja kaupankäynti

Salomoninsaaret on alemman keskitulotason maa. Viimeisten neljän vuoden aikana saarivaltion talous on kasvanut vuosittain kaksi ja puoli prosenttia. Vuonna 2025 kasvu on noin kolme prosenttia. Vähän alle 40 prosenttia Salomoninsaarten työvoimasta saa toimeentulon maataloudesta tai kalastuksesta, kymmenesosa toimii teollisuuden tehtävissä ja hieman yli puolet työskentelee palvelualoilla. Aasian kehityspankki arvioi, että kolmasosa saarelaisista elää alle kahdella eurolla päivässä henkeä kohden.

Salomoninsaarten viljelijät kasvattavat öljy- ja kookospalmuja, taaroa, bataattia, maniokkia, riisiä, jamssia, kaakaota, hedelmiä, papuja ja vihanneksia. Tuotantoeläimiä ovat lehmät, siat, vuohet ja kanat. Saarilla on viisitoista tuhatta lehmää, sata tuhatta sikaa ja kaksikymmentä tuhatta vuohta. Suurin osa maatiloista on pieniä ja tuottavuus on alhainen. Neljäsosa saarelaisten kuluttamista elintarvikkeista tuodaan ulkomailta.

Salomoninsaarilla on puolentoista miljoonan neliökilometrin suuruinen merialue. Kalastus työllistää yli kymmenen tuhatta saarelaista. Kotitarvekalastajia on vielä enemmän. Salomoninsaaret myy tonnikalojen pyyntikiintiöitä ulkomaalaisille kalastusyhtiöille. Lupien myynti tuottaa vuosittain noin kaksikymmentäviisi miljoonaa euroa. Salomoninsaarten vesillä kalastaa eteläkorealaisia, japanilaisia, kiinalaisia, taiwanilaisia ja amerikkalaisia pyyntialuksia.

Sademetsien jalopuut ovat yksi Salomoninsaarten tärkeistä luonnonvaroista. Metsiä hakataan liian nopeasti. Valtaosa kaadetusta tukkipuusta myydään Kiinaan. Saarten maaperässä on alumiinimalmia, kultaa, nikkeliä, lyijyä ja sinkkiä. Vuonna 2025 Salomoninsaarten hallitus ilmoitti keskeyttävänsä merenpohjan malmivarojen kartoitukset suojellakseen meriluontoa.

Vuonna 2023 Salomoninsaarten tavaraviennin kokonaisarvo oli 510 miljoonaa euroa. Tuonnin arvo oli 515 miljoonaa euroa. Puolet vientituloista saatiin tukkipuusta ja sahatavarasta. Muita vientituotteita olivat kala, kulta, alumiinimalmi, nikkeli, palmuöljy, kookosöljy ja kaakao. Yli puolet viennistä suuntautui Kiinaan. Muita vientimaita olivat Australia, Italia, Espanja, Alankomaat ja Thaimaa. Tärkeimpiä tuontimaita olivat Kiina, Singapore, Australia, Taiwan ja Malesia. Vuonna 2024 ulkomailla asuvat saarelaiset lähettivät kotimaahan yhteensä yli viisikymmentä miljoonaa euroa.

Salomoninsaarilla käy vuosittain kolmekymmentä tuhatta ulkomaalaista matkailijaa. Parhaina vuosina turismin tulot ovat olleet yli seitsemänkymmentä miljoonaa euroa vuodessa. Matkailu on toipunut koronalamasta. Maailmanpankin asiantuntijoiden mielestä saarilla on liian vähän maksukykyisille turisteille suunniteltuja majoituspaikkoja ja palveluita. Asiantuntijoiden mukaan tarjonnan laatua parantamalla matkailutuloja voitaisiin lisätä tuntuvasti kasvattamatta turistimääriä.