San Marino

Maantiede

San Marino on pieni valtio Italian sisällä kymmenen kilometriä Riminin rannalta sisämaahan. Pääkaupunki San Marino on korkeimman vuoren Monte Titanon kyljessä. Monte Titanon kolme kalkkikivihuippua kohoavat seitsemänsataa metriä merenpinnan yläpuolelle. Vuorelle on rakennettu torneja ja linnoituksia. Tornit ovat maan vaakunassa. San Marinon kesät ovat lämpimiä ja talvet ovat viileitä. Talvella rinteillä sataa lunta.

Pienen maan luonnonympäristö on huvennut ihmisten elinkeinojen tieltä. Neljäsosa San Marinon maa-alasta on rakennettuja alueita: kyliä, kaupunkeja ja teitä. Neljäkymmentä prosenttia maa-alasta on maatalouden käytössä. Metsiä on alle viidesosa. San Marinon luonnonpuustoon kuuluvat tammet, vaahterat, poppelit, valkosalava, humalapyökki, jalava ja saarni, sekä rinteillä mänty ja kuusi. Alkuperäisluontoa on pieninä viipaleina maatalousmaiden ja rakennetun ympäristön lomassa.

San Marinon alueella virtaa neljä jokea. Järviä ei ole. Juomavesi tulee Italian patoaltaista ja muista Italian puolella sijaitsevista vesilähteistä. San Marinolla ja Italialla on sopimus vesihuollosta. San Marinon sähkö tuodaan sekin Italiasta. Vuonna 2023 rankkasateet nostattivat tulvia Italian ja San Marinon jokien varsilla. Rinteillä oli maanvyöryjä. Alle puolet San Marinon yhdyskuntajätteestä päätyy nykyisin kierrätykseen. Kestävän kehityksen suunnitelma esittää rahoitustukea uusiutuvien energianlähteiden käyttöönoton edistämiseksi.

Historia

San Marinon keskiosassa San Giovanni sotto le Pennessä maasta on kaivettu esiin seitsemän tuhatta vuotta vanhoja kivityökaluja. Poggio Castellanosta on löytynyt kolmen tuhannen vuoden ikäisiä saviruukkujen sirpaleita, sekä savesta ja kivestä tehdyn rakennuksen jäänteitä. Saman ikäisiä asutuslöytöjä on tehty Monte Titanon huipulla. Monte Titanon kiveä on louhittu satojen vuosien ajan. Rakennuskivi on ollut tärkeä luonnonvara. Sanmarinolaiset ovat myös olleet maanviljelijöitä ja karjan kasvattajia.

San Marino on näyte vanhoista italialaisista kaupunkivaltioista. San Marinon tasavalta ajoittaa syntynsä 300-luvulle. San Marino on ollut itsenäinen maa, joka on valinnut itse hallitsijansa. Asukkaat ovat puolustaneet maataan linnoittaen kukkuloitaan ja solmimalla liittoja voimakkaampien ruhtinaskuntien kanssa. San Marinon perustuslaki on säädetty 1600-luvun alussa. Siinä vahvistetaan, että tasavaltaa hallitsee kansalaisten valitsema parlamentti. San Marinon parlamentti toimi jo 1200-luvulla, ja varmasti aikaisemminkin. Parlamentti nimittää kuuden kuukauden välein kaksi kapteenivaltionhoitajaa hallituksen johtajiksi. Tämä käytäntö periytynee Rooman tasavallan ajoilta.

San Marino pysytteli puolueettomana ensimmäisessä ja toisessa maailmansodassa, vaikka ympäröivä Italia osallistui kumpaankin sotaan. Saksa valloitti San Marinon vuonna 1944 ja kohta sen jälkeen liittoutuneiden joukot valtasivat maan saksalaisilta. Liittoutuneet miehittivät San Marinoa kahden kuukauden ajan. Toisen maailmansodan levottomien aikojen jälkeen San Marinon hallituksissa on istunut vasemmisto- ja oikeistopuolueita, ja valta on siirtynyt vapailla vaaleilla hallitukselta toiselle. Tasavallan demokratia on osoittautunut toimivaksi. San Marino hyväksyttiin YK:n jäseneksi vuonna 1992.

2000-luvulla San Marino tunnettiin veroparatiisina. Löysät verolait houkuttelivat veronkiertäjiä. Kansainvälinen painostus pakotti San Marinon parantamaan rahaliikenteen valvontaa ja verotuskäytäntöjä. San Marino poistettiin veroparatiisien mustalta listalta, kun maa yhtenäisti lainsäädäntöään Euroopan unionin kanssa. Vielä viisitoista vuotta sitten kymmenet tuhannet italialaiset siirsivät rahojaan San Marinoon välttääkseen veroja. Kymmenen vuotta sitten entisiä korkeita viranhaltijoita ja päättäjiä tuomittiin vankeuteen satojen miljoonien eurojen kavalluksista ja rahanpesusta. Tuomittujen joukossa oli kahdeksan entistä ministeriä ja viisi kapteenivaltionhoitajaa.

Yhteiskunta ja politiikka

San Marinon muodollisina valtionpäämiehinä on kaksi kapteenivaltionhoitajaa. Parlamentti valitsee kapteenivaltionhoitajat keskuudestaan kuuden kuukauden välein. Parlamentti nimittää myös kymmenen ministerin hallituksen, jota johtaa ulkoministeri. Käytännössä ulkoministeri toimii San Marinon pääministerinä. Vuonna 2024 parlamentti nimitti ulkoministeriksi kristillisdemokraattisen puolueen Luca Beccarin. Hän johti hallitusta edelliselläkin vaalikaudella.

Parlamentissa on kuusikymmentä kansanedustajaa. Kansanedustajat valitaan viiden vuoden välein. Vuonna 2024 parlamenttivaaleihin osallistui kuusi vaaliliittoa tai puoluetta. Vaalivoittajaksi nousi edellisen hallituspuolueen kristillisdemokraattien johtama vanhoillinen vaaliliitto. Vaaliliitto sai 26 kansanedustajaa. Toiseksi suurin ryhmä, sosiaalidemokraattinen vaaliliitto, sai kahdeksantoista kansanedustajaa. Vain puolet äänioikeutetuista kävi äänestämässä. Valituista kansanedustajista 21 on naisia.

San Marino on katolilainen maa. Maassa oli pitkän aikaa täydellinen aborttikielto. Vuonna 2021 järjestetyssä kansanäänestyksessä yli kolme neljäsosaa äänestäjistä hyväksyi aloitteen aborttikiellon lieventämisestä. Voittaneen esityksen mukaan raskauden keskeyttäminen sallitaan kolmen ensimmäisen raskauskuukauden aikana sekä silloin kun raskauden jatkuminen uhkaa äidin henkeä tai terveyttä.

San Marinon naiset saivat äänioikeuden vasta vuonna 1960. Vuonna 1973 naiset saivat oikeuden asettua ehdokkaiksi kansanedustajien vaaleissa. Avioero laillistettiin vuonna 1986. Vuonna 2024 San Marino lahjoitti YK:lle kaksi taideteosta. Veronica Casalin veistos esittää katkaistua ketjua. Se on kannanotto ihmisen vapauden puolesta. Gisella Battistinin maalauksessa on vesilähde ja kolme tyttöä. Maalauksen nimi on: Varoitus, toivo ja unelma. Kirkas vesi edustaa toivoa. Monille maapallon asukkaille puhdas vesi on vielä unelma.

Talous ja kaupankäynti

San Marino on korkean tulotason maa. Vuonna 2020 koronalama supisti San Marinon taloutta lähes seitsemän prosenttia. Sen jälkeen talous elpyi. Vuonna 2024 talouskasvu hidastui yhteen prosenttiin. Kasvu jatkui yhtä hitaana vuonna 2025. Kansainvälisen valuuttarahaston mukaan San Marinon pankkien kannattavuus on heikentynyt. Raha- ja pankkipalvelut ovat yksi San Marinon tärkeimmistä elinkeinoaloista.

Alle sadasosa San Marinon työvoimasta saa toimeentulon maataloudesta, vajaa kolmasosa toimii teollisuuden tehtävissä ja kaksi kolmasosaa työskentelee palvelualoilla. Maatalous tuottaa vehnää, maissia, viinirypäleitä, oliiveja, lihaa, maitoa ja juustoja. Teollisuus valmistaa koneita, huonekaluja, vaatteita, lääkkeitä, tiiliä, viiniä ja elektroniikkaa. San Marinossa käy vuosittain kaksi miljoonaa ulkomaalaista matkailijaa. Matkailutulot ovat noin miljardi euroa vuodessa.

Vuonna 2023 San Marinon tavaraviennin kokonaisarvo oli 200 miljoonaa euroa. Tuonnin arvo oli 350 miljoonaa euroa. Vientituotteita olivat pesukoneet, puutyökoneet, lääkkeet, keramiikkatiilet ja saviesineet, vaatteet, huonekalut, juusto ja viini. Suurimmat vientimaat olivat Saksa, Itävalta, Yhdysvallat, Romania ja Brasilia. Tärkeimpiä tuontimaita olivat Saksa, Italia, Alankomaat, Espanja ja Puola.