Lippu

Keskeiset luvut ja tiedot

Pääkaupunki: Sao Tome
Etniset ryhmät: Afrikkalaisperäiset 70%, monietniset, eurooppalais- ja aasialaistaustaiset, ja muut 30%
Kieli: Portugali (virallinen kieli), forro (afrikkalaisväestön kielisekoitus), crioulo (Kap Verden kreoliportugali), angolalainen kreoliportugali, ranska, englanti
Uskonto: Kristityt 81%, perinteiset afrikkalaiset uskonnot 3%, muut ja uskonnottomat 16%
Väkiluku: 235 536 (2024)
Valtiomuoto: Tasavalta
Pinta-ala: 964 km2
Valuutta: Sao Tome ja Principen dobra
BKT per asukas: 4 738 Ostovoimapariteetti $
Kansallispäivä: 12. heinäkuuta

Maantiede

Sao Tome ja Principe on länsiafrikkalainen saarivaltio. Kahden nimisaaren lisäksi saaristoon kuuluu pikkusaaria ja luotoja. Saaret ovat Atlantin valtameressä kolmesataa kilometriä länteen Gabonin rannikosta. Sao Tome ja Principe ovat vanhan tulivuoriketjun jäänteitä. Kummankin saaren keskellä on vuoria ja kukkuloita. Sao Tomen korkein huippu on Pico de Sao Tome (2024 m). Principen korkein kohta on Pico de Principe (948 m). Vuorilla on pieniä puroja. Eteläiset ja läntiset rinteet laskeutuvat jyrkkinä mereen.

Sekä Sao Tomen että Principen saaren pohjoisosissa on alavampaa, tasaisempaa maata. Puolet saarten pinta-alasta on metsiä. Vuorten rinteillä kasvaa oliivipuita, jambolaaneja, suipukkeja, hopea-aralioita ja pallioita. Rannikoilla on kaarevia lahtia, kivisiä niemiä, hiekkarantoja. Ilmasto on lämmin ja kostea. Vuorilla ja kukkuloilla on viileämpää kuin rannikolla. Sadekausi ajoittuu lokakuusta toukokuuhun. Etelärinteillä sataa enemmän kuin saarten pohjoisosien alavilla mailla.

Sao Tomen lounaisosassa sijaitseva Obon luonnonpuisto täyttää melkein kolmasosan koko saaren pinta-alasta. Kukkuloilla kasvaa metsää, rinteillä on vesiputouksia. Obossa tavataan sata orkidealajia. Linnustoon kuuluu useita kotoperäisiä lajeja, jättikutojia, medestäjiä, kyyhkyjä, lepinkäisiä ja kerttuja, joita ei elä missään muualla kuin Sao Tomella. Saarten ympärillä on rikas meriluonto. Sukeltamista harrastavat matkailijat ihailevat perhokaloja, huulikaloja ja papukaijakaloja. Meressä ui kilpikonnia, delfiinejä, valaita, rauskuja, mustekaloja ja haita. Ilmaston lämpeneminen voi vähentää kalakantoja.

Sao Tome ja Principen ilmastouhkien selvityksessä todetaan, että tärkeiden viljelykasvien, kuten kaakaon, pippurien, maissin ja taaron kasvattaminen saattaa käydä entistä vaikeammaksi. Saarten vesilähteet voivat ehtyä. Rankkasateiden aikana rannikoilla on tulvia lähes joka vuosi. Rinteillä tapahtuu sortumia ja mutavyöryjä. Tulvat ovat tuhonneet asuintaloja ja aiheuttaneet vaurioita kaupunkien vesi- ja viemäriverkostoille. Kolme neljäsosaa Sao Tomen ja Principen asukkaista on kaupunkilaisia.

Historia

Sao Tome ja Principe olivat asumattomia 1400-luvulle asti. Portugalilaiset purjehtijat löysivät saaret 1470-luvulla. Portugalilaiset siirtolaiset asettuivat saarille 1400-luvun lopulla ja toivat Afrikan mantereelta orjia kasvattamaan sokeriruokoa. Sao Tome oli jonkin aikaa maailman suurimpia sokerin tuottajia. Se ei kuitenkaan kyennyt kilpailemaan Brasilian kanssa. Siksi sokerinviljely vähitellen kuihtui. Sao Tome ja Principestä tuli Afrikasta Amerikkaan suuntautuvan orjakaupan tukikohta.

1800-luvulla Sao Tomella alettiin kasvattaa kahvia ja kaakaota. 1900-luvun alussa saari oli maailman suurin kaakaon tuottaja. Kaakaoviljelmille tuotiin työvoimaa Portugalin muista siirtomaista: Kap Verdeltä, Angolasta ja Mosambikista. Maatyöläisten olot muistuttivat orjuutta. Palkat olivat kurjia ja työntekijöitä kohdeltiin kovakätisesti. Vuonna 1953 Sao Tomella surmattiin satoja kreoliväestöön kuuluvia ihmisiä, kun siirtomaahallinto piti heitä kapinallisina.

Vuonna 1974 vasemmistolaiset sotilaat kaappasivat vallan Portugalissa ja syrjäyttivät siihen asti hallinneen vanhoillisen diktatuurin. Tämä johti Portugalin siirtomaavallan päättymiseen. Sao Tome ja Principe itsenäistyi vuonna 1975. Itsenäisyyden alkuvuosina Sao Tome ja Principessä oli yksipuoluejärjestelmä. Vuodesta 1990 alkaen on järjestetty monipuoluevaaleja. Saarilla on yli kaksikymmentä puoluetta. Maailman demokratian tilaa seuraavan Freedom House-järjestön mukaan Sao Tome ja Principe on vapaa maa.

Ekologinen jalanjälki

6

0,6

maapalloa maassa Sao Tome ja Principe

Jos kaikilla maapallolla olevilla ihmisillä olisi sama kulutus kuin maan Sao Tome ja Principe keskimääräisellä asukkaalla, tarvittaisiin 0,6 maapalloa.

Tarkastele tilastoja ekologisesta jalanjäljestä kaikissa maissa

Yhteiskunta ja politiikka

Sao Tome ja Principen presidentti valitaan yleisillä vaaleilla viiden vuoden virkakaudelle. Istuva presidentti voidaan valita kerran uudelleen, toiselle kaudelle. Presidentin asema on muodollinen. Varsinainen poliittinen toimeenpanovalta on pääministerin johtamalla hallituksella. Vuonna 2021 Sao Tome ja Principen presidentiksi valittiin Carlos Vila Nova. Saarivaltion parlamentissa, kansalliskokouksessa, on 55 kansanedustajaa. Kansanedustajat valitaan neljän vuoden välein. Vuonna 2022 parlamenttivaaleihin osallistui yksitoista puoluetta. Näistä neljä sai edustajiaan kansalliskokoukseen. Valituista kansanedustajista vain kahdeksan on naisia.

Sao Tome ja Principessä on toimiva monipuoluejärjestelmä, missä valta siirtyy hallitukselta toiselle vapailla vaaleilla. Vuonna 2022 vaalit voitti keskustaoikeistolainen Demokraattinen toimintapuolue. Puolue sai kolmekymmentä kansanedustajaa. Edellinen hallituspuolue Sosiaalidemokraatit sai näissä vaaleissa vain kahdeksantoista kansanedustajaa. Pääministeriksi nimitettiin Patrice Trovoada. Tämä oli Trovoadalle kolmas kerta Sao Tome ja Principen pääministerinä. Vuoden 2025 alussa presidentti Vila Nova hajotti hallituksen. Hän pyysi Demokraattiselta toimintapuolueelta ja parlamentilta uusia ehdokkaita pääministeriksi. Presidentin mukaan Trovoadan hallituksella ei ollut kykyä eikä tarmoa ratkaista Sao Tome ja Principen ongelmia. Uudeksi pääministeriksi nimitettiin Americo Ramos. Hän on ollut Sao Tome ja Principen keskuspankin johtaja.

Vuonna 2025 tehdyissä haastatteluissa kaksi kolmasosaa Sao Tome ja Principen nuorista aikuisista kertoi haluavansa lähteä saarilta. Viidesosa saotomelaisista on jo muuttanut ulkomaille. Puolet muuttajista asuu Portugalissa. Sao Tome ja Principen hallituksen suurin haaste on löytää keinoja tarjota toivoa ja parempi toimeentulo ihmisille, jotka eivät usko, että kotisaarilla voi rakentaa hyvinvointia. Sao Tome ja Principen lähimpien naapurimaiden merialueilla on suuria öljy- ja kaasuesiintymiä. Kansainväliset öljy-yhtiöt tekevät koeporauksia Sao Tomen ja Principen vesillä, mutta öljyä tai kaasua ei ole vielä löydetty.

Viisi vuotta sitten Sao Tome ja Principessä aloitettiin kehityshanke, missä saarille on tarkoitus tuottaa sähköä merilämpövoimalla. Kelluvassa voimalassa pintaveden lämpöä käytetään kiehuttamaan nestettä, jolla on matala kiehumispiste. Syntyvä kaasu ohjataan lämpövoimakoneeseen. Koneesta ulos tuleva kaasu tiivistetään uudelleen syvemmän viileän meriveden avulla. Suunnitelman mukaan voimalan piti aloittaa toimintansa vuonna 2025. Hankkeen toteutus on viivästynyt ajatellusta aikataulusta.

Inhimillisen kehityksen indeksi

12

140 / 192

Inhimillisen kehityksen indeksi maassa Sao Tome ja Principe

Sao Tome ja Principe on inhimillisen kehityksen indeksissä sijalla 140 kaikista maista 192.

Katso HDI-tilastot kaikista maista

Talous ja kaupankäynti

Sao Tome ja Principe on alemman keskitulotason maa. Viimeksi kuluneiden kolmen vuoden aikana talouskasvu on ollut lähes olematonta. Sao Tome ja Principellä on vähän luonnonvaroja. Saarten syrjäinen sijainti kasvattaa kaikkien tarvikkeiden kuljetuskuluja. Viisitoista prosenttia väestöstä elää köyhyydessä. Kymmenesosa saarten työvoimasta saa toimeentulon maataloudesta, vajaa neljäsosa toimii teollisuuden tehtävissä ja kaksi kolmasosaa työskentelee palvelualoilla. Vuonna 2024 yhdeksän prosenttia työvoimasta oli työttömänä. Ulkomailla asuvat saarelaiset lähettävät kotimaahan vuosittain yhteensä noin kahdeksan miljoonaa euroa.

Sao Tome ja Principen viljelijät kasvattavat kaakaota, taaroa, banaaneja, maissia, papuja, leipäpuita, pippureita, öljypalmuja ja hedelmiä. Karjatalouden merkitys on vähäinen. Kalastus työllistää neljä tuhatta saarelaista. Puolet väestön kuluttamasta eläinvalkuaisesta saadaan kalasta. Kalansaaliin vuosiarvo on noin 25 miljoonaa euroa. Espanjalaiset, portugalilaiset ja ranskalaiset pyyntilaivat kalastavat tonnikalaa Sao Tome ja Principen vesillä.

Sao Tome ja Principe on neuvotellut ulkomaisten sijoittajien kanssa verovapaiden teollisuusalueiden rakentamisesta, jotta vähenevän maatalouden sijalle saataisiin teollisuustyöpaikkoja. Sao Tomen saaren Malanzaan rakennetaan ensimmäistä teollisuusaluetta. Saarten merialueilta etsitään öljyä. Vuonna 2024 Sao Tome ja Principellä kävi kolmetoista tuhatta ulkomaista matkailijaa. Ennen koronapandemiaa turistien määrä oli lähes kolme kertaa suurempi. Matkanjärjestäjät ylistävät saarten uimarantoja ja sademetsiä. Käyntikohteiksi suositellaan myös kaakaoviljelmiä ja pientä suklaatehdasta.

Vuonna 2023 Sao Tome ja Principen tavaraviennin kokonaisarvo oli 50 miljoonaa euroa. Tuonnin arvo oli 150 miljoonaa euroa. Vientitilaston mukaan raakaöljykauppa tuotti yli puolet kaikista vientituloista. Sao Tome ja Principellä ei ole vielä omaa öljyntuotantoa. Öljykaupan tulot saadaan ilmeisesti öljyn jälleenmyynnistä. Sao Tome ja Principen omia vientituotteita ovat kaakaopavut, palmuöljy, pippurit sekä koneet ja laitteet. Vuonna 2023 yli puolet Sao Tome ja Principen viennistä suuntautui Pakistaniin. Muita vientimaita olivat Saksa, Alankomaat, Ranska, Puola ja Yhdistyneet arabiemiirikunnat. Tärkeimmät tuontimaat olivat Portugali, Angola, Gabon, Japani ja Kiina.

Tilastot

Maan Sao Tome ja Principe tilastot valituista aiheista. Kaikki väestöä, köyhyyttä, terveyttä, koulutusta, tasa-arvoa ja työelämää koskevat luvut ovat peräisin YK:n eri järjestöiltä. BKT ja CO2-päästöt ovat Maailmanpankilta. Lisää tietoa löydät maan tilastotietojen sivulla, mukaan lukien YK:n kestävän kehityksen tavoitteet (viimeksi raportoitu vuosi). Tämän indikaattorin

Ilmasto

Ekologinen jalanjälki

6

0,6

maapalloa maassa Sao Tome ja Principe

Jos kaikilla maapallolla olevilla ihmisillä olisi sama kulutus kuin maan Sao Tome ja Principe keskimääräisellä asukkaalla, tarvittaisiin 0,6 maapalloa.

Tarkastele tilastoja ekologisesta jalanjäljestä kaikissa maissa

CO2-päästöt

CO-päästöjen määrä tonneissa henkilöä kohden

6

0,65

tonnia CO2-päästöjä henkeä kohti maassa Sao Tome ja Principe

Tarkastele tilastoja CO2-päästöistä henkilöä kohden kaikissa maissa

Koulutus

Koulunkäynti

Kuinka monta vuotta lapsi käy koulua keskimäärin?

Tarkastele tilastoja odotettavissa olevien kouluvuosien määristä

Luku- ja kirjoitustaidot

Luku- ja kirjoitustaitoisten yli 15-vuotiaiden henkilöiden osuus väestöstä

10 10 10 10 10 10 10 10 7 0

8,7

10:stä yli 15-vuotiaasta henkilöistä osaa lukea ja kirjoittaa maassa Sao Tome ja Principe

Tarkastele tilastoja lukutaidosta kaikissa maissa

Köyhyys

BKT asukasta kohden

Bruttokansantuotteen arvo jaettuna kokonaisväkimäärällä, korjattuna ostovoimalla.

2

6 230

BKT asukasta kohden PPP-dollareissa maassa Sao Tome ja Principe

Tarkastele tilastoja kaikkien maiden BKT:sta

Inhimillisen kehityksen indeksi

12

140 / 192

Inhimillisen kehityksen indeksi maassa Sao Tome ja Principe

Sao Tome ja Principe on inhimillisen kehityksen indeksissä sijalla 140 kaikista maista 192.

Katso HDI-tilastot kaikista maista

Nälkä

Aliravittujen ihmisten osuus väestöstä

0 8 10 10 10 10 10 10 10 10

1,2

väestöstä kärsii aliravitsemuksesta maassa Sao Tome ja Principe

Tarkastele tilastoja aliravitsemuksesta kaikissa maissa

Terveys

Juomavesi

Prosenttiosuus väestöstä, jolla on mahdollisuus puhtaaseen juomaveteen

10 10 10 7 0 0 0 0 0 0

3,7

henkilöllä 10:stä on mahdollisuus puhtaaseen juomaveteen maassa Sao Tome ja Principe

Tarkastele tilastoja puhtaasta juomavedestä kaikissa maissa

Rokote

Tuhkarokkoa vastaan ​​rokotettujen lasten osuus

10 10 10 10 10 10 10 10 7 0

8,7

10 lapsesta on rokotettu tuhkarokkoa vastaan Sao Tome ja Principe

Rokote tuhkarokkoa vastaan ​​kaikissa maissa

Väestö

Väkiluku

240 254

Ihmistä maassa Sao Tome ja Principe

Tarkastele tilastoja kaikkien maiden väestömääristä

Lasta per nainen

Syntyneiden lasten määrä keskimäärin naista kohden

10 10 10 5

3,5

lasta per nainen maassa Sao Tome ja Principe

Tarkastele tilastoja hedelmällisyydestä kaikissa maissa

Lapsikuolleisuus

Ennen viidettä ikävuottaan kuolleiden lasten määrä tuhatta syntymää kohden.

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15

15

kuollutta lasta 1000 elävänä syntyttä lasta kohden maassa Sao Tome ja Principe

Tarkastele tilastoja lapsikuolleisuudesta kaikissa maissa

Sao Tome ja Principen Kartta