Senegal

Maantiede

Senegal sijaitsee Länsi-Afrikassa Sahelin etelälaidalla. Lännessä on rannikko, jota huuhtelee Atlantin valtameri. Pitkiä vaaleita hiekkarantoja katkovat välillä lahdelmat ja suistot. Rannikolla on myös mangrovemetsiä, enimmät niistä ovat maan eteläosassa. Pohjoisempana rannikon lähialueilla on viljelymaita. Senegalin läpi idästä mereen laskee neljä suurta jokea.

Sisämaassa Gambian kaistaleen eteläpuolella on tiheitä ja harvempia puusavanneja. Gambiajoen pohjoispuolella ilmasto muuttuu kuivemmaksi, ja maat karummiksi, sitä mukaa kun lähestytään Sahelia. Puusavannien sijaan tulee ensin pensassavannia ja vielä pohjoisempana kituliasta pensasaroa. Kuivana aikana kasvillisuus kuihtuu vihertääkseen jälleen sitten, kun alue saa sadetta. Pitkät kuivat jaksot aiheuttavat maa- ja karjataloudelle vakavia tappioita. Ne asettavat väestön ruokaturvan uhanalaiseksi.

Elonkirjo vaihtelee Senegalin eri osissa. Kaakossa Gambiajoen varrella on Niokolo-Koban kansallispuisto, missä elää leijonia, norsuja, virtahepoja, puhveleita, simpansseja ja pienempiä apinalajeja. Senegalin rannikolla talvehtii paljon eurooppalaisia lintuja, myös monia suomalaisia lintulajeja. Maan koillisosassa Ferlon suojelupuiston pensassavannilla on antilooppeja, gaselleja, strutseja sekä hyeenoja. Metsästys ja karjankasvatus ovat vähentäneet savannien luonnonvaraista eläimistöä. Senegalin pääkaupunki Dakar sijaitsee Atlantin rannikolla Kap Verden niemellä. Dakar on Afrikan mantereen läntisin kaupunki.

Historia

Senegalissa on asunut ihmisiä tuhansien vuosien ajan. Dakarin läheltä on löydetty kivikautisia kirveenteriä ja nuolenkärkiä. Senegalin keskiosissa on valtavia kivikehiä, jotka on luultavasti tehty 1500-2000 vuotta sitten. Samoilta alueilta on löydetty vanhoja kupari- ja rautaesineitä. Fulani- sekä tukulor-kansat asuivat Senegal-joen alajuoksulla jo 1000-luvulla. 1300-luvulla Senegalissa oli suuri Jolofin valtio, joka hajosi 1500-luvulla viiteen osaan. Islamin vaikutus Senegalin alueella on ollut vahva jo satojen vuosien ajan. 1600-luvulla tukulor-muslimit perustivat islamilaisen valtioliiton Foutan alueelle Senegal-joen keski- ja yläjuoksulle.

Portugalin laivat saapuivat Senegaliin 1440-luvulla. Portugalilaiset perustivat kauppa-asemia pitkin rannikkoa. 1600-luvulla heidät syrjäyttivät hollantilaiset ja sitten tulivat ranskalaiset. Ranska perusti pysyviä tukikohtia Goreen saarelle ja Senegal-joen suulle, missä nykyisin on Saint-Louisin kaupunki. Ranskalaiset kauppayhtiöt hankkivat Senegalista orjia, kultaa ja arabikumia. Arabikumi on kasvikumi, jota saadaan kahden akasiapuulajin maitiaisnesteestä. Arabikumia on käytetty muun muassa liimana ja sideaineena. 1800-luvun jälkipuoliskolla Ranska oli vakiinnuttanut valtansa suurimmassa osassa Senegalia. Maapähkinöiden tuotanto ja vienti olivat ranskalaisten siirtolaisten tärkeimpiä elinkeinoja. 1880-luvulla Ranska rakensi rautatien keskeisen maapähkinöiden viljelyalueen halki Saint-Louisista Dakariin. Vuonna 1902 Dakarista tuli Ranskan Länsi-Afrikan siirtomaan pääkaupunki.

Senegal itsenäistyi vuonna 1960. Aluksi Senegal oli nykyisen Malin kanssa perustetun valtioliiton jäsen, mutta liitto hajosi parissa kuukaudessa. Valtioliiton pääministeristä Modibo Keitasta tuli Malin ensimmäinen presidentti. Senegalin presidentiksi valittiin Leopold Senghor. Hän toimi presidenttinä kaksikymmentä vuotta. Vuoteen 1975 asti Senegalissa oli yksipuoluejärjestelmä. Sen jälkeen on sallittu muidenkin kuin hallituspuolueen poliittinen toiminta. Vuonna 1980 Senghor luopui virastaan vapaaehtoisesti.

Yhteiskunta ja politiikka

Leopold Senghorin jälkeen Senegalin presidentiksi nimitettiin pääministeri Abdou Diouf. Hän toimi presidenttinä 20 vuotta. Dioufin hallinnon aikana maan poliittinen elämä alkoi vapautua. Senegalissa esiintyi kuitenkin monia poliittisia ja taloudellisia jännitteitä. Etelässä Casamancen alueella aseistautunut kapinaliike vaati alueen irtautumista Senegalista. Vuonna 1982 Senegal solmi valtioliiton Gambian kanssa, mutta liitto hajosi jo vuonna 1989.

Vuonna 2000 hallituspuolue hävisi presidentinvaaleissa ensimmäisen kerran Senegalin itsenäisyyden aikana. Presidentiksi tuli Abdoulaye Wade. Hänen presidenttikautensa alussa Senegalin perustuslakia korjattiin niin, että presidentti voi toimia virassaan korkeintaan kaksi perättäistä vaalikautta. Tästä huolimatta Wade asettui vuonna 2012 ehdokkaaksi vielä kolmannelle kaudelle, mutta hän hävisi vaalit. Presidentiksi valittiin Macky Sall. Hän jatkoi toiselle viisivuotiskaudelle voitettuaan seuraavissa vaaleissa vuonna 2019. Perustuslakineuvosto kielsi kahta Sallin mahdollisista vastaehdokkaista osallistumasta vaaleihin, koska he olivat saaneet rikostuomion taloudellisista väärinkäytöksistä. Muutoin vaaleja on pidetty vapaina ja rehellisinä.

Demokratian kehitystä seuraava järjestö Freedom House luokittelee Senegalin osittain vapaaksi valtioksi. Macky Sallin hallinto on lakkauttanut pääministerin viran ja tätä pidetään enteenä lisääntyvästä vallan keskittämisestä presidentille. Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch on varoittanut, että uusia terrorismin vastaisia lakeja voidaan käyttää välineenä ilmaisunvapauden ja kansalaistoiminnan rajoittamiseksi. Poliisi on hajottanut väkivaltaisesti koronarajoitusten vastaisia mielenosoituksia. Casamancenssa toimii yhä aseistettuja kapinallisia. Vuoden 2022 alussa järjestetyissä kuntavaaleissa hallituspuolueen ehdokkaat kärsivät tappioita. Opposition vaaliliitto voitti muun muassa Dakarissa.

Köyhyyden lievittäminen on yksi Senegalin suurimmista haasteista. Lapsityö on edelleen vakava epäkohta. Pahimpiin lapsityön muotoihin kuuluvat pakottaminen kerjäämään sekä raskas ja vaarallinen työ kultakaivoksissa (Findings on the Worst Forms of Child Labor, ILAB 2020). Kouluissa tytöt joutuvat sukupuolisen häirinnän ja väkivallan kohteiksi. Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan kysymys on laajasta ja vaikeasta ongelmasta, jota tähän mennessä ei ole yritetty ratkaista riittävän määrätietoisesti. YK:n ympäristöohjelman mukaan Senegal on altis ilmastonmuutoksen kielteisille vaikutuksille. Lähes puolet maasta on suhteellisen kuivaa aluetta, missä ilmastonmuutos kiihdyttää viljelyn ja karjan aiheuttamaa maan kulumista. Väestönkasvu lisää paineita luonnonvaroja kohtaan. Metsät vähenevät. Liian tiivis hyödyntäminen voi uhata kalakantoja. Saint-Louisissa asuva senegalilainen taiteilija Meissa Fall muotoilee vanhoista polkupyöristä kiehtovaa katutaidetta. Hän antaa uuden käyttötarkoituksen pyörille, joilla on ajettu hyvillä ja huonoilla teillä.

Talous ja kaupankäynti

Maailmanpankin mukaan Senegal on alemman keskitulotason maa. Maa- ja metsätalous sekä kalastus tuottivat vuonna 2020 17% kansantuotteesta. Teollisuuden osuus kansantuotteesta oli 23%. Ennen koronapandemian aiheuttamaa lamaa matkailu tuotti 7% kansantuotteesta (2019). Matkailun palvelut työllistivät 150 000 ihmistä. Matkailu oli toiseksi suurin työllistäjä kalastuksen ja kalajalostuksen jälkeen. Kalastuksen ja kalajalostuksen eri alojen palveluksessa on kaikkiaan noin 600 000 ihmistä. Vuonna 2020 ulkomailla asuvien senegalilaisten kotimaahan lähettämien rahalähetysten arvo oli 10% kansantuotteesta.

Vuonna 2019 Senegalin viennin kokonaisarvo oli 4 miljardia dollaria. Tuonnin arvo oli 11 miljardia dollaria. Tärkeimmät vientituotteet olivat kulta 16%, öljy 14%, kala jalosteineen 13% (tuore sekä pakastettu kala, äyriäiset, simpukat), kemialliset tuotteet 8% (fosfaatti), maapähkinät 6% (pähkinät ja niistä puristettu öljy). Suurimmat vientimaat olivat Mali, Sveitsi, Intia, Kiina, Espanja, Norsunluurannikko, Yhdysvallat ja Guinea. Tärkeimpiä tuontimaita olivat Kiina, Ranska, Belgia, Venäjä, Alankomaat, Intia ja Nigeria.