Senegal

Maantiede

Senegal on Länsi-Afrikassa Sahelin etelälaidalla. Pohjoisessa naapurina on Mauritania, idässä Mali, etelässä Guinea ja Guinea-Bissau. Gambia on Etelä-Senegalin keskellä kapeana kielekkeenä. Senegalin länsirannikkoa huuhtelee Atlantin valtameri. Pitkiä vaaleita hiekkarantoja katkovat välillä lahdelmat ja suistot. Rannikolla on myös mangrovemetsiä, enimmät niistä ovat maan eteläosassa. Pohjoisempana rannikon lähialueilla on viljelymaita. Senegalin läpi idästä mereen laskee suuria jokia. Isoimpia niistä ovat Senegaljoki, Gambiajoki ja Casamance. Pääkaupunki Dakar sijaitsee Atlantin rannikolla Kap Verden niemellä. Dakar on Afrikan mantereen läntisin kaupunki.

Sisämaassa Gambian kaistaleen eteläpuolella on puusavanneja. Gambiajoen pohjoispuolella ilmasto on kuivempi, ja maat karumpia. Puusavannien sijalla on pensassavannia, pohjoisempana Sahelin liepeillä on kituliasta pensasaroa. Kuivana aikana kasvillisuus kuihtuu vihertääkseen jälleen sitten kun alue saa sadetta. Pitkät kuivat jaksot ovat aiheuttaneet tappioita viljelijöille ja karjataloudelle. Vuonna 2024 tavallista runsaammat sateet nostattivat tulvia Senegaljoessa. Kymmenet tuhannet ihmiset menettivät kotinsa.

Senegalin kaakkoisosassa Gambiajoen varrella on Niokolo-Koban kansallispuisto. Siellä elää leijonia, norsuja, virtahepoja, puhveleita, simpansseja ja monia pienempiä apinalajeja. Senegalin rannikolla talvehtii paljon eurooppalaisia lintuja, myös suomalaisia lintulajeja. Pohjoisempana Ferlon suojelupuiston pensassavannilla elää antilooppeja, gaselleja, strutseja ja hyeenoja. Karjankasvatus on levinnyt entisille luonnonalueille. Metsästys verottaa savannien eläimistöä. Neljäsosa Senegalin maapinta-alasta on luonnonsuojelualueita. Viime vuosina Senegal on edistänyt meriluonnon suojelua. Senegalin vesille on perustettu seitsemäntoista kalakannan ja meriluonnon suojelualuetta. Vuonna 2027 Dakarissa järjestetään Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton meriluontokokous.

Historia

Senegalissa on elänyt ihmisiä jo kolmesataa tuhatta vuotta sitten. Varhaiset asukkaat ovat jättäneet jälkeensä kivi- ja luutyökaluja. Atlantin rannikolta on löytynyt tuhansia vuosia vanhoja raakkutunkioita. Ne ovat todisteita pitkäaikaisesta asutuksesta. Senegalin keskiosissa on valtavia kivikehiä, jotka on tehty kaksi tuhatta vuotta sitten. Samoilla seuduilla on hautakumpuja ja maasta on löydetty vanhoja kupari- ja rautaesineitä. Soninke-, fula- ja tukulor-kansat asuivat Senegaljoen alajuoksulla jo 1000-luvulla. 1300-luvulla kukoistanut Malin valtakunta ulottui myös Senegaliin. Mali oli silloin Länsi-Afrikan suurvalta. Se hallitsi Saharan yli ulottuvia kauppareittejä. Eräät tutkijat arvioivat, että puolet maailman kullantuotannosta tapahtui Malin suurvalta-aikana valtakunnan alueella.

1100-luvulla Senegaliin syntyi suuri Jolofin valtio. 1300-luvulta alkaen Jolof oli Malin valtapiirissä. 1500-luvulla Jolofin valtio hajosi viiteen osaan. 1800-luvulle asti Senegalissa oli itsenäisiä paikallisia valtioita. Näihin kuuluivat wolofien Kayor, sekä sererien Sine ja Saloum. Arabialaiset kauppiaat levittivät Senegaliin islamin uskoa. Portugalin laivat saapuivat Senegaliin 1440-luvulla. Portugalilaiset perustivat kauppa-asemia pitkin rannikkoa. 1600-luvulla hollantilaiset syrjäyttivät portugalilaiset. Heidän jälkeensä tulivat ranskalaiset.

Ranska perusti pysyviä tukikohtia Goréen saarelle ja Senegal-joen suulle, missä nykyisin on Saint-Louisin kaupunki. Ranskalaiset kauppayhtiöt hankkivat Senegalista orjia, kultaa ja arabikumia. Arabikumi on kasvikumi, jota saadaan kahden akasiapuulajin maitiaisnesteestä. Arabikumia on käytetty muun muassa liimana ja sideaineena. 1800-luvun jälkipuoliskolla Ranska oli vakiinnuttanut valtansa suurimmassa osassa Senegalia. Maapähkinöiden tuotanto ja vienti olivat ranskalaisten siirtolaisten tärkeimpiä elinkeinoja. 1880-luvulla Ranska rakensi rautatien keskeisen maapähkinöiden viljelyalueen halki Saint-Louisista Dakariin. Vuonna 1902 Dakarista tuli Ranskan Länsi-Afrikan siirtomaan pääkaupunki.

Senegal itsenäistyi vuonna 1960. Aluksi Senegal oli nykyisen Malin kanssa perustetun valtioliiton jäsen, mutta liitto hajosi parissa kuukaudessa. Valtioliiton pääministeristä Modibo Keitasta tuli Malin ensimmäinen presidentti. Senegalin presidentiksi valittiin Leopold Senghor. Hän toimi presidenttinä kaksikymmentä vuotta. Vuoteen 1975 asti Senegalissa oli yksipuoluejärjestelmä. Sen jälkeen on sallittu muidenkin kuin hallituspuolueen poliittinen toiminta. Vuonna 1980 Senghor luopui virastaan vapaaehtoisesti.

Leopold Senghorin jälkeen Senegalin presidentiksi nimitettiin pääministeri Abdou Diouf. Hän toimi presidenttinä kaksikymmentä vuotta. Dioufin hallinnon aikana maan poliittinen elämä alkoi vapautua. Senegalissa esiintyi kuitenkin monenlaisia jännitteitä. Etelässä Casamancen maakunnassa kapinaliike vaati alueen irtautumista Senegalista. Vuonna 1982 Senegal solmi valtioliiton Gambian kanssa, mutta liitto hajosi jo vuonna 1989.

Vuonna 2000 hallituspuolue hävisi presidentinvaaleissa ensimmäisen kerran Senegalin itsenäisyyden aikana. Presidentiksi valittu Abdoulaye Wade neuvotteli Casamancen kapinallisten kanssa vihollisuuksien lopettamisesta. Vuonna 2004 solmittiin tulitauko, mutta se ei ole ollut kestävä. Aseelliset yhteenotot ovat jatkuneet. Casamancen kapinaliike on jakautunut useaan ryhmään. Jotkut niistä noudattavat tulitaukoa, mutta toiset ovat yrittäneet jatkaa sotaansa. Aseryhmät saavat rahaa laittomasta jalopuukaupasta ja huumekaupasta. Vuonna 2012 Senegalin presidentiksi valittiin Macky Sall. Hän toimi presidenttinä vuoteen 2024 asti.

Yhteiskunta ja politiikka

Senegalin presidentti valitaan suoralla kansanvaalilla viiden vuoden virkakaudelle. Istuva presidentti voidaan valita kerran uudelleen, toiselle kaudelle. Vuonna 2024 presidentiksi valittiin Bassirou Diomaye Faye. Hän on entinen verotarkastaja ja vasemmistolaisen PASTEF-puolueen pääsihteeri. Vaaleihin osallistui yhdeksäntoista presidenttiehdokasta. Presidentti Diomaye Faye nimitti puolueensa johtajan Ousmane Sonkon pääministeriksi. Vuoden 2024 lopulla Faye hajotti parlamentin. Senegalissa järjestettiin ennenaikaiset vaalit. Parlamentissa, kansalliskokouksessa, on 165 kansanedustajaa, jotka tavallisesti valitaan viiden vuoden välein.

Vuonna 2024 parlamenttivaaleihin osallistui yli neljäkymmentä vaaliliittoa tai puoluetta. Näistä kaksitoista sai edustajia kansalliskokoukseen. Presidentti Fayen ja pääministeri Sonkon PASTEF-puolue sai vahvan enemmistön 130 kansanedustajalla. Entisen presidentin Macky Sallin johtama viiden puolueen liberaali vaaliliitto selviytyi toiseksi suurimmaksi ryhmäksi, mutta vaaliliitto sai vain 16 kansanedustajaa. Vuoden 2024 vaaleissa valituista kansanedustajista 68 on naisia.

Senegalissa on suhteellisen vakaa demokratia. Virkakautensa lopulla presidentti Macky Sall yritti viivyttää vaalien järjestämistä. Hän oli presidenttinä kaksi perättäistä kautta. Perustuslain mukaan hänellä ei ollut oikeutta asettua enää ehdolle. Valittu presidentti Diomaye Faye vapautettiin vankilasta kymmenen päivää ennen presidentinvaaleja. Hän oli yksitoista kuukautta tutkintavankeudessa syytettynä ”väärän tiedon levittämisestä” ja poliittissävytteisestä kunnianloukkauksesta.

Vuonna 2023 vanhojen valtarakenteiden vastaisen muutosliikkeen johtaja, nykyinen pääministeri, Ousmane Sonko tuomittiin kahdeksi vuodeksi vankilaan oikeudenkäynnissä, missä hän itse ei ollut läsnä. Sonko sai tuomion ”nuorison turmelemisesta”. Häntä oli syytetty myös raiskauksesta, mutta tuomioistuin vapautti hänet tästä syytteestä. Sonkon tuomio suututti senegalilaisia kaduille osoittamaan mieltä. Pääkaupungissa Dakarissa oli rajuja mellakoita. Hallitus komensi armeijan poliisin tueksi. Mielenosoituksissa kuoli 23 ihmistä.

Senegalilaiset toivovat, että Diomaye Fayen ja Sonkon hallitus kitkisi lahjonnan ja kavallukset valtionhallinnosta. Hallitus on sitoutunut tarkastamaan ja neuvottelemaan uudelleen ulkomaalaisten yritysten kanssa tehdyt sopimukset öljy- ja kaasuvarojen hyödyntämisestä. Öljy-yhtiöt ovat maksaneet miljoonien eurojen lahjuksia edellisten hallitusten virkailijoille saadakseen öljyn ja kaasun porauslupia. Presidentti Macky Sallin veli sai brittiläiseltä energiayhtiöltä puolitoista miljoonaa euroa palkkioksi toiminnasta lupahakemusten välittäjänä. Senegalista löydettiin öljy- ja kaasuesiintymiä kymmenen vuotta sitten. Öljyn ja kaasun kaupallinen hyödyntäminen on vasta alkamassa.

Vähän yli puolet senegalilaisista asuu maaseudulla. Noin 60% väestöstä on alle 25-vuotiaita. YK:n alainen Maailman ruokaohjelma arvioi, että puolet senegalilaisista elää köyhyydessä. Maaseudulla köyhyys on yleisempää kuin kaupungeissa. Lapsityö on edelleen vakava epäkohta. Pahimpiin lapsityön muotoihin kuuluvat pakottaminen kerjäämään sekä raskas ja vaarallinen työ pienissä paikallisissa kultakaivoksissa. Kouluissa tytöt joutuvat sukupuolisen häirinnän ja väkivallan kohteiksi. Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan kysymys on laajasta ja vaikeasta ongelmasta, jota tähän mennessä ei ole yritetty ratkaista riittävän määrätietoisesti.

Saint-Louisissa asuva senegalilainen taiteilija Meissa Fall tekee katutaidetta vanhoista polkupyöristä. Hän antaa uuden käyttötarkoituksen kulkuneuvoille, joilla on ajettu hyvillä ja huonoilla teillä.

Talous ja kaupankäynti

Senegal on alemman keskitulotason maa. Viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden aikana Senegalin talous on kasvanut noin viisi prosenttia vuodessa. Poikkeus oli vuosi 2020, jolloin talouskasvu hidastui 1,3 prosenttiin. Kansainvälinen valuuttarahasto arvioi, että Senegalin talous kasvaa yli kymmenen prosenttia vuonna 2025. Tämä ripeä vauhti on seuraus kasvavista öljytuloista. Senegalin tuoreet öljykentät ovat siirtyneet kaupalliseen tuotantoon. Öljyn pumppaus ja vienti kasvavat nyt nopeasti. Senegalin kehityksen suunnan määrää paljolti se, kuinka viisaasti öljyvaroja käytetään.

Viidesosa Senegalin työvoimasta saa toimeentulon maataloudesta, 22% toimii teollisuuden tehtävissä ja 58% työskentelee palvelualoilla. Senegalin pientilalliset viljelevät durraa, maissia, maniokkia ja papuja. Suurten jokien laaksoissa kasvatetaan riisiä ja vihanneksia. Maatalouden vientituotteita ovat maapähkinät, hedelmät ja cashewpähkinät. Tuotantoeläimiä ovat lehmät, lampaat, vuohet ja siipikarja. Senegalissa on kolme miljoonaa nautaa, seitsemän miljoonaa lammasta ja kuusi miljoonaa vuohta. Senegalilla on 700 kilometriä Atlantin valtameren rannikkoa. Kalastus on pitkään ollut tärkeä elinkeino. Kalastus ja kalanjalostus työllistävät yli puoli miljoonaa senegalilaista. Ranskalaiset ja espanjalaiset kalastusaluksetkin saalistavat Senegalin vesillä. Liikapyynti voi vähentää kalakantoja.

Senegalin maaperässä on kultaa, kuparia, nikkeliä, fosfaattia, rautaa ja titaania. Lompoulissa tuhannet vihannesten viljelijät ovat joutuneet väistymään suuren kaivosalueen tieltä. Vuonna 2023 Senegalin tavaraviennin kokonaisarvo oli viisi miljardia euroa. Tuonnin arvo oli 12 miljardia euroa. Kullan myynti tuotti viidesosan kaikista vientituloista. Muita vientituotteita olivat öljy, fosforihappo, kala ja äyriäiset, titaanimalmi, sementti, maapähkinät, cashewpähkinät, rauta, kalsiumfosfaatti, hedelmät ja vihannekset. Suurimpia vientimaita olivat Mali, Intia, Sveitsi, Kiina ja Yhdistyneet arabiemiirikunnat. Tärkeimpiä tuontimaita olivat Kiina, Ranska, Nigeria, Intia ja Venäjä. Ulkomailla työskentelevät senegalilaiset lähettävät kotimaahan yhteensä noin kaksi miljardia euroa vuodessa.

Senegalissa käy vuosittain yli kaksi miljoonaa ulkomaalaista matkailijaa. Turismi työllistää 150 000 senegalilaista. Matkanjärjestäjät kehuvat Senegalin aurinkorantoja, luonnonpuistojen eläimistöä, Goréen saarta, sekä Dakarin yöelämää ja värikkäitä markkinatoreja. Monipuolinen ruokakulttuurikin on alkanut kiinnostaa turisteja. Senegalilainen laulaja Youssou N´Dour sai Ruotsin kuninkaallisen musiikkiakatemian kansainvälisen Polar-musiikkipalkinnon vuonna 2013, samaan aikaan kuin suomalainen säveltäjä Kaija Saariaho.