Serbia

Maantiede

Serbia on Etelä-Euroopassa Balkanin niemimaalla. Lännessä rajanaapureita ovat Kroatia, Bosnia-Hertsegovina ja Montenegro. Pohjoisessa on Unkari, idässä ovat Romania ja Bulgaria, ja etelässä Kosovo ja Pohjois-Makedonia. Serbian pohjoisosassa on alava viljava tasanko. Tonava ja sen sivujoet virtaavat tasangon halki. Pääkaupunki Belgrad on Tonavan ja Savajoen yhtymäkohdassa. Tonava on Euroopan toiseksi pisin joki. Se on vuosisatojen ajan ollut tärkeä kulku- ja kuljetusreitti.

Belgradissa on ollut asutusta yli kuuden tuhannen vuoden ajan. Nykyisin kaupungissa on puolitoista miljoonaa asukasta. Novi Sad on pankki- ja yliopistokaupunki, vanha teollisuuden keskus, Pohjois-Serbian tasangolla. Novi Sadissa on kolmesataa tuhatta asukasta. Kuusikymmentä prosenttia serbialaisista asuu kaupungeissa.

Serbian itäosissa on kukkuloita ja jokilaaksoja. Etelä-Serbiassa on vuoria. Korkein huippu Midžor (2169 m) on Serbian ja Bulgarian välisellä rajalla. Kolmasosa Serbian maa-alasta on metsiä. Taran kansallispuisto on Länsi-Serbiassa. Siellä kasvaa kuusia, pihtaa, pyökkejä, mustamäntyä, marjakuusta, talvitammea, seljoja ja lehmuksia. Metsässä on karhuja, susia, ilveksiä, kauriita ja villisikoja.

Pohjois-Serbian alavilla mailla kesät ovat lämpimiä ja talvet ovat leutoja. Sademäärät ovat samanlaisia kuin Suomessa. Vuoden 2025 kesällä Serbian keskiosissa oli yli neljänkymmenen asteen helteitä. Serbian vuorilla ja ylängöillä kesät ovat viileitä ja talvet ovat kylmiä. Etelä-Serbiassa sataa kaksi kertaa enemmän kuin pohjoisessa.

Belgrad ja muut Serbian kaupungit kärsivät ilmansaasteista. Kaupunki-ilmaa likaavat pakokaasut ja hiilivoimalat. Kuusikymmentä prosenttia Serbian sähköstä tulee hiilivoimaloista. Voimaloiden polttoaineena käytetään turvepohjaista ruskohiiltä. Ruskohiilen poltto päästää ilmaan tuhkaa ja rikkiä. Kolmasosa Serbian sähköstä saadaan vesivoimaloista. Viisi prosenttia sähköstä tuotetaan kaasulla. Kolme prosenttia tuotetaan tuulivoimalla.

Historia

Etelä-Serbian Mala Balanican luolasta on kaivettu esiin kolmesataa tuhatta vuotta vanha esi-ihmisen leukaluu. Nykyihminen tuli Serbiaan neljäkymmentä tuhatta vuotta sitten. Tonavan laaksosta on löydetty kaksikymmentä tuhatta vuotta vanhoja jälkiä ihmisasutuksesta. Lepenski Virissä lähellä Romanian rajaa on ollut metsästäjien ja kalastajien kyliä jo kymmenen tuhatta vuotta sitten. Kyläläiset tekivät pieniä kiviveistoksia. Veistoksissa on ihmisen ja kalan kaltaisia olentoja, joilla on isot silmät ja surullinen suu.

Seitsemän tuhatta vuotta sitten Serbiaan asettui maanviljelijöitä. Viljelijät kasvattivat ohraa, kauraa, pellavaa ja varhaisia vehnälajeja. Heillä oli lehmiä, lampaita ja vuohia. Kolme tuhatta vuotta sitten Serbiassa eli illyrialaisia heimoja. Kaksituhatta viisisataa vuotta sitten alueelle tuli kelttejä. Kaksi tuhatta vuotta sitten Serbia oli osa Rooman valtakuntaa. Seitsemäntoista Rooman keisaria syntyi alueilla, jotka nykyisin kuuluvat Serbiaan.

Slaavit asuttivat Serbian 600-luvulta alkaen. 900-luvulla alueelle muodostui serbien hallitsemia valtioita. 1300-luvulla serbien valtakunta ulottui Tonavalta Kreikkaan asti. 1400-luvulla turkkilainen Osmanien/Ottomaanien valtakunta valloitti Serbian. Turkki ja Itävalta taistelivat vuosien ajan Serbian hallinnasta. 1800-luvulla Serbia oli Turkin valtapiiriin kuuluva puoli-itsenäinen ruhtinaskunta. 1860-luvulla viimeiset turkkilaiset asevoimat lähtivät Serbiasta.

Iso-Britannia, Ranska, Venäjä, Itävalta-Unkari, Saksa ja Turkki tunnustivat Serbian itsenäiseksi valtioksi vuonna 1878. Ensimmäisessä maailmansodassa Itävalta-Unkari valtasi Serbian. Yli puolet Serbian miespuolisesta väestöstä kuoli sodan aikana. Sodan jälkeen Serbia oli osa serbien, kroaattien ja sloveenien kuningaskuntaa, josta tuli 1920-luvulla Jugoslavian kuningaskunta.

Toisen maailmansodan aikana Saksan armeija miehitti Serbian. Serbiassa syntyi voimakas sissiliike miehittäjiä vastaan. Toisen maailmansodan jälkeen Serbiasta tuli Josip Broz Titon johtaman Jugoslavian sosialistisen liittotasavallan vahvin osavaltio. 1990-luvun alussa Jugoslavia alkoi hajota. Serbia yritti estää Kroatian, Bosnia-Hertsegovinan, Slovenian ja Pohjois-Makedonian irtautumisen itsenäisiksi valtioiksi.

1990-luvulla Jugoslavian serbialainen armeija taisteli itsenäiseksi julistautuneita osavaltioita vastaan tavoitteena liittää Serbiaan kaikki alueet, joilla asuu serbiväestöä. Sloveniassa taisteluja käytiin vain kymmenen päivän ajan. Kroatiassa ja Bosniassa sota kesti useita vuosia. Satatuhatta ihmistä kuoli. Naton joukkojen väliintulo lopetti Bosnian taistelut vuonna 1995.

Montenegro irtautui Serbiasta vuonna 2006. Serbian ja Montenegron välisen valtioliiton purkautuessa myös Serbiasta tuli erillinen itsenäinen valtio. Serbia on ollut YK:n jäsen vuodesta 2000 lähtien, vuoteen 2003 asti nimellä Jugoslavian liittotasavalta, sen jälkeen vuoteen 2006 saakka nimellä Serbian ja Montenegron valtioliitto, ja vuodesta 2006 lähtien Serbian valtiona. Serbiaan kuulunut albaanienemmistöinen Kosovo julistautui itsenäiseksi vuonna 2008. Serbia ei ole tunnustanut Kosovon itsenäisyyttä.

Vuonna 2009 Serbia haki Euroopan unionin jäsenyyttä. EU on hyväksynyt Serbian ehdokasmaaksi, mutta jäsenyysneuvottelut eivät ole edistyneet. Vuonna 2025 tehdyissä kyselyissä vähän alle puolet serbialaisista kannatti EU-jäsenyyttä ja yhtä suuri osa väestöstä vastusti sitä. Kaksi kolmasosaa serbialaisista on Euroopan unioniin liittymistä vastaan, jos liittymisen ehto on se, että Serbian pitää tunnustaa Kosovon itsenäisyys.

Yhteiskunta ja politiikka

Serbian presidentti valitaan yleisillä vaaleilla viiden vuoden virkakaudelle. Presidentti voidaan valita kerran uudelleen, toiselle kaudelle. Vuonna 2022 presidentti Aleksandar Vučić valittiin toiselle kaudelle. Presidentti voi halutessaan hajottaa parlamentin ja määrätä uudet vaalit. Presidentti voi myös jättää parlamentin säätämän lain hyväksymättä. Silloin presidentti lähettää lain takaisin parlamenttiin uudelleen valmisteltavaksi.

Serbian pääministerin valitsee parlamentti. Parlamentissa on 250 kansanedustajaa. Kansanedustajat valitaan neljän vuoden välein. Vuonna 2023 järjestettiin ennenaikaiset vaalit. Nämä olivat jo kolmannet parlamenttivaalit neljässä vuodessa. Vaaleihin osallistui kahdeksantoista puoluetta. Kymmenen puoluetta sai kansanedustajia. Alle kuusikymmentä prosenttia äänioikeutetuista kävi äänestämässä. Valituista kansanedustajista 94 on naisia.

Presidentti Vučićin Edistyspuolue voitti vuoden 2023 vaalit ja sai 129 kansanedustajaa. Edistyspuolue on Serbian valtapuolue. Se on populistinen liike, joka ei edusta mitään erityistä aatesuuntaa. Vaalien jälkeen Edistyspuolue muodosti hallituksen. Pääministeriksi tuli Miloš Vučević. Vuonna 2025 Vučević erosi pääministerin tehtävästä. Hallitusta vastaan oli järjestetty laajoja mielenosoituksia, jotka kiihtyivät väkivaltaisiksi yhteenotoiksi. Uudeksi pääministeriksi nimitettiin Duro Macut. Edistyspuolueen lisäksi hallituksessa on viisi pienempää liittolaispuoluetta.

Maailman demokratian tilaa seuraavan Freedom House -järjestön mukaan Serbia on osittain vapaa maa. Entistä valtionvarainministeriä on syytetty rahanpesusta. Entisellä terveysministerillä on ollut suhteita rikollisjärjestöihin. Hallituspuolueen poliitikot ovat osakkaina yhtiöissä, jotka hyötyvät valtion urakoista. Pääministeri Vučevićin kaataneet mielenosoitukset alkoivat, kun Novi Sadin hiljattain peruskorjatun rautatieaseman katto romahti kadulle. Sortumassa kuoli kuusitoista ihmistä. Tapaus oli räikeä näyte rakennusalan vilpeistä ja valvonnan puutteista. Novi Sadin rautatieaseman peruskorjauksen teki kiinalainen rakennusyhtiö.

Länsi-Serbian Jadarin laaksossa on Euroopan suurin litiumesiintymä. Litiumia tarvitaan akuissa ja paristoissa. Brittiläis-australialainen Rio Tinto -kaivosyhtiö haluaa louhia Jadarin litiumia. Kaivoshanketta vastaan on järjestetty mielenosoituksia. Mielenosoittajat pelkäävät, että valtavan kaivoksen rikkipäästöt saastuttavat vedet ja myrkyttävät maat. Serbian tiedeakatemiakin on sanonut, että kaivos aiheuttaa haittaa ympäristölle. Vuonna 2025 Rio Tinto -yhtiö pysäytti Jadarin kaivoshankkeen. Serbian presidentti Vučić on ilmoittanut, että hankkeen suunnittelua jatketaan ja sen toteutukseen palataan vuonna 2028.

Serbian Gučan kylä riehahtaa joka vuosi suureen trumpettijuhlaan. Siellä kilpaillaan trumpetinsoiton maailmanmestaruudesta. Satojen trumpettien sävelet lävistävät elokuisen kesäilman. Trumpettijuhlan aikana juodaan miljoona tuopillista olutta. Vuonna 2026 järjestetään kuudeskymmenesviides Gučan trumpettijuhla.

Talous ja kaupankäynti

Serbia on ylemmän keskitulotason maa. Viime vuosina Serbian talous on kasvanut vuosittain yli kolme prosenttia. Vuonna 2025 vuosikasvu hidastui kahteen prosenttiin. Maailmanpankki uskoo kasvuvauhdin taas piristyvän lähivuosien aikana. Kahdeksantoista prosenttia Serbian työvoimasta saa toimeentulon maataloudesta, kaksikymmentäseitsemän prosenttia toimii teollisuuden tehtävissä ja viisikymmentäviisi prosenttia työskentelee palvelualoilla.

Viidesosa Serbian väestöstä kärsii köyhyydestä. Vuoden 2026 alussa lähes yhdeksän prosenttia työvoimasta oli työttömänä. Neljäsosa nuorista aikuisista on ilman työtä. Sadat tuhannet serbialaiset ovat lähteneet muihin maihin etsimään toimeentuloa. Eniten serbialaisia muuttajia on Saksassa ja Itävallassa. Ulkomailla asuvat serbialaiset lähettävät kotimaahan yhteensä noin neljä miljardia euroa vuodessa.

Serbian viljelijät kasvattavat maissia, vehnää, auringonkukkaa, sokerijuurikasta, perunaa, omenia, vihanneksia ja viinirypäleitä. Serbia on iso luumujen ja vadelmien tuottaja. Karjatilat tuottavat lihaa ja maitoa. Serbiassa on vahva kaivosteollisuus. Maaperässä on kuparia, hiiltä, kultaa, rautaa, sinkkiä, öljyliusketta ja litiumia. Litiumia käytetään akuissa, paristoissa ja lentokoneiden metalliseoksissa.

Serbian teollisuus tekee autonosia, koneita, aseita ja sähkölaitteita. Metalliteollisuus ja elintarviketeollisuus ovat vanhastaan vahvoja tuotantoaloja. Tietopalveluiden ja peliteollisuuden merkitys kasvaa. Tekoälyyn panostetaan. Tietoalat työllistävät satatuhatta serbialaista. Tietoalojen viennin arvo on noin neljä miljardia euroa vuodessa.

Vuonna 2024 Serbian tavaraviennin kokonaisarvo oli kolmekymmentä miljardia euroa. Tuonnin arvo oli neljäkymmentä miljardia euroa. Vientituotteita olivat kaapelit, sähkömoottorit, jääkaapit, kupari, autonosat, vaatteet, autonrenkaat, muovit, sähkö, öljy, kaasu, lääkkeet ja puhdistusaineet, maissi, vehnä ja tupakka. Suurimpia vientimaita olivat Saksa, Kiina, Unkari, Bosnia-Hertsegovina ja Italia. Tärkeimmät tuontimaat olivat Saksa, Kiina, Italia, Turkki ja Unkari.

Serbiassa käy vuosittain kaksi miljoonaa ulkomaalaista matkailijaa. Eniten turisteja tulee Turkista, Venäjältä ja Kiinasta. Turismitulot ovat vähän yli kaksi miljardia euroa vuodessa. Matka-asiantuntija sanoo, että Belgrad on lumoavan särmikäs kaupunki. Monien mielestä Belgrad on parhaimmillaan öisin. Nälkäinen kulkija kehuu kaupungin kahviloita ja makkaroita. Nikola Teslan museo kiinnostaa tieteenystäviä. Novi Sad on kaunis kaupunki. Etelä-Serbiassa lähellä Kosovon rajaa on hienoja vanhoja luostareita.