Seychellit

Maantiede

Seychellien saarivaltioon kuuluu sata kuusikymmentä saarta. Seychellit on Intian valtamerellä tuhat viisisataa kilometriä Kenian rannikosta itään, ja tuhat kilometriä Madagaskarista koilliseen. Pääkaupunki Victoria on Mahen saarella. Neljä viidesosaa Seychellien asukkaista asuu Mahella. Siellä on myös maan korkein huippu Morne Seychellois (905 m).

Mahe ja sitä ympäröivät neljäkymmentä saarta ovat kivisiä. Niillä on mäkiä ja kukkuloita. Seychellien uloimmat saaret ja luodot ovat riuttoja, jotka kohoavat vain muutamia metrejä merenpinnasta. Ulkosaarilla on niukasti makeaa vettä ja useimmat niistä ovat asumattomia. Seychellien ilmasto on lämmin ja kostea. Merituuli raikastaa ilmaa. Riutoilla sade on ainoa makean veden lähde.

Morne Seychelloisin kansallispuistossa on Mahen ainoa jäljellä oleva luonnonmetsä. Siellä kasvaa harvinaisia meduusapuita, palmuja ja kannukasveja. Luonnonmetsän ympärillä kukkulan rinteillä on istutettuja kanelipuita ja puuteollisuden tarpeisiin tuotuja vieraslajeja. Puistossa elää Seychellien kotoperäisiä lintuja: sinikyyhkyjä, bulbuleita, medestäjiä ja haukkoja.

Seychellien saarilla on valkeita hiekkarantoja ja meren hiomia oudonmuotoisia harmaita kivikkoja. Praslinin ja Curieusen saarilla kasvava seychellienpalmu tuottaa kasvikunnan isoimmat siemenet. Aldabralla on jättiläiskilpikonnia, jotka voivat elää satavuotiaiksi. Ulkoriuttojen korallien keskellä ui litteitä värikkäitä välskärikaloja, sarvi- ja perhokaloja, juovikkaita keisarikaloja, seepramureenoja, rauskuja ja meriahvenia.

Ilmastonmuutos huolestuttaa saarelaisia. Meren pinnan kohotessa matalat riutat jäävät veden alle. Aallokko kuluttaa koralleja. Rannoille rakennetaan suojaesteitä, jotta meri ei huuhtoisi pois hienoa hiekkaa. Seychellien asukkaille elävä luonto on toimeentulon perusta. Maa elää matkailusta ja kalastuksesta. Ilmastokokouksissa Seychellien edustajat puolustavat saarivaltioiden etuja.

Historia

Seychellit olivat asumattomia vielä 1600-luvulla. Saarilla kävi brittiläisiä ja ranskalaisia retkikuntia. Ranskalaiset hakivat puutavaraa ja teurastivat kilpikonnia. Ranska otti saaret haltuunsa 1750-luvulla. Siirtolaiset toivat Seychelleille afrikkalaisia orjia. Ranskalaiset kasvattivat mausteneilikkaa, muskottipähkinöitä, kanelia ja pippureita.

Iso-Britannia valtasi saaret 1810-luvulla. Brittiläisen hallinnon aikana Seychelleillä alettiin kasvattaa kookospalmuja ja saaria käytettiin tukikohtana Englannin laivaston pyrkiessä estämään Afrikasta Arabiaan suuntautuvaa orjakauppaa. Seychelleille tuotiin kaksi tuhatta orjalaivoista vapautettua afrikkalaista.

1940-luvulla saarilla oli yli kolmekymmentä tuhatta asukasta. Heistä alle kaksi tuhatta, lukutaitoiset maanomistajat, saivat äänestää paikallisvaaleissa. 1970-luvulla Seychellit oli hienoston matkailukohde. Vuonna 1976 Seychelleistä tuli itsenäinen tasavalta. Vuonna 1977 Seychellien kansanpuolue kaappasi vallan muuttaakseen maan sosialistiseksi yksipuoluevaltioksi.

1990-luvulla hallituspuolue hyväksyi markkinatalouden ja valtion yrityksiä yksityistettiin. Ensimmäiset monipuoluevaalit järjestettiin vuonna 1993. Saarille houkuteltiin ulkomaisia sijoittajia. Seychelleistä tuli veroparatiisi, mihin voitiin perustaa ja rekisteröidä ulkomaalaisia yrityksiä vähin maksuin ja veroin.

Vuonna 2004 hyökyaalto aiheutti suuria tuhoja. Sitten Somaliassa yleistynyt merirosvous uhkasi Seychellien matkailuelinkeinoa ja kalastusta. Vallassa pysytellyt kansanpuolue voitti vuoden 2016 presidentinvaalit alle kahdensadan äänen erolla. Vuonna 2020 oppositio voitti vaalit. Presidentiksi valittiin liberaalidemokraattisen vaaliliiton ehdokas, entinen anglikaanisen kirkon pappi, Wavel Ramkalawan.

Seychellit on sitoutunut julistamaan yli kaksisataa tuhatta neliökilometriä merialuetta luonnonsuojelukohteeksi vastineeksi ulkomaisten velkojen anteeksiantamisesta. Suojelualueella ei sallita kalastusta eikä kaivostoimintaa. Samansuuruinen alue on osoitettu kestävään talouskäyttöön, jossa kalanpyyntiä ja muuta luonnonvarojen hyödyntämistä säännellään meriluonnon ehdoin. Lähes kolmasosa Seychellien merialasta on tällä päätöksellä tullut suojelun piiriin.

Yhteiskunta ja politiikka

Seychellien presidentti valitaan yleisillä vaaleilla viiden vuoden virkakaudelle. Presidentti johtaa hallitusta. Vuonna 2025 presidentinvaalit voitti vasemmistolaisen yhtenäisyyspuolueen ehdokas Patrick Herminie. Yhtenäisyyspuolue tunnettiin aikaisemmin kansanpuolueen nimellä. Herminie on tätä ennen toiminut parlamentin puhemiehenä. Kolme vuotta sitten Herminie pidätettiin syytettynä noituudesta. Hänet vapautettiin pian ja syyttäjänvirasto perui syytteet.

Seychellien parlamentissa on 34 kansanedustajaa. Kansanedustajat valitaan yleisillä vaaleilla viiden vuoden välein. Vuonna 2025 vaaleihin osallistui seitsemän puoluetta. Näistä kaksi sai kansanedustajia. Vaalit voittanut yhtenäisyyspuolue sai enemmistön 19 kansanedustajallaan. Toiseksi sijoittui edellinen hallituspuolue liberaalidemokraattinen liitto viidellätoista kansanedustajalla. Vuonna 2025 valituista kansanedustajista yhdeksän on naisia. Lähes 85 prosenttia äänioikeutetuista kävi äänestämässä. Maailman demokratian tilaa seuraavan Freedom House -järjestön mukaan Seychellit on vapaa maa.

Mielipiteet matkailun kehittämisestä ovat poliittisen kiistan aihe. Presidentti Ramkalawanin hallituskaudella Seychellit sopi Qatarin kanssa kalliin turistikeskuksen rakentamisesta Assumptionin saarelle. Saari on lähellä Aldabran atollia. Aldabra on ainutlaatuinen luontokohde. Koralliatollilla ei ole ihmisasutusta. Siellä elää tuhansia jättiläiskilpikonnia. Sopimuksen mukaan qatarilainen yhtiö sai Assumptionin saaren vuokralle seitsemäksikymmeneksi vuodeksi. Heti astuttuaan virkaansa uusi presidentti Herminie julisti vuokrasopimuksen mitättömäksi.

Seychellien matkailupalveluissa, kalastuksessa, kalateollisuudessa ja rakennustöissä työskentelee yli neljätoista tuhatta vierastyöläistä. Näillä aloilla on ollut puutetta kotimaisesta työvoimasta. Vierastyöläiset ovat joutuneet monenlaisen syrjinnän kohteiksi. Eniten vierastyöläisiä on tullut Madagaskarilta, Intiasta, Filippiineiltä ja Sri Lankasta.

Seychelleillä on vakava huumeongelma. Kymmenesosa saarten työikäisistä käyttää heroiinia. Heroiini on voimakas kipulääke. Se on päihdyttävä aine, joka luo nopeasti riippuvuutta. Heroiini vaurioittaa maksaa ja aiheuttaa sydänlihastulehduksia - yliannostus tappaa. Heroiini on tullut Seychelleille Iranista ja Afganistanista. Huumekauppa levittää lahjontaa ja väärinkäytöksiä hallinnossa, oikeuslaitoksessa ja vankilassa.

Talous ja kaupankäynti

Seychellit on korkean tulotason maa. Vuonna 2020 koronalama supisti Seychellien taloutta lähes kaksitoista prosenttia. Kaksi vuotta myöhemmin talous elpyi ripeästi. Parin viime vuoden aikana Seychellien talous on kasvanut kolmen prosentin vuosivauhtia. Seychelleillä käy vuosittain noin neljäsataa tuhatta ulkomaalaista matkailijaa. Turismin tulot ovat yli yhdeksänsataa miljoonaa euroa vuodessa. Matkailupalvelut työllistävät kolmekymmentä prosenttia Seychellien työvoimasta.

Valtaosa Seychellien vientituloista saadaan kalasta ja kalanjalosteista. Saaliskaloja ovat pitkään olleet tonnikalat, miekkakalat ja hait. Kalastus työllistää kuusi tuhatta saarelaista. Seychellien hallitus suunnittelee Victorian sataman ja kansainvälisen lentokentän laajentamista. Saarivaltio tarvitsisi uusia elinkeinoja, jotta talous ei olisi täysin riippuvainen matkailusta ja kalastuksesta. Maailmanpankki arvioi, että seitsemän prosenttia saarelaisista elää köyhyydessä. Vuonna 2025 vain kaksi prosenttia Seychellien työvoimasta oli työttömänä.

Vuonna 2023 Seychellien tavaraviennin kokonaisarvo oli 700 miljoonaa euroa. Tuonnin arvo oli puolitoista miljardia euroa. Kalanviennin osuus oli yli neljä viidesosaa kaikista vientituloista. Muita vientituotteita olivat romurauta, sähkölaitteet, puhelimet ja laivat. Suurimpia vientimaita olivat Ranska, Mauritius, Iso-Britannia, Japani ja Italia. Tärkeimpiä tuontimaita olivat Yhdistyneet arabiemiirikunnat, Espanja, Ranska, Etelä-Afrikka ja Intia.