Slovakia

Maantiede

Slovakia sijaitsee Keski-Euroopassa. Läntisiä naapureita ovat Itävalta ja Tšekki, pohjoisessa on Puola, idässä Ukraina ja etelässä Unkari. Slovakian pohjois- ja keskiosissa on vuoria ja ylänköjä. Siellä kohoavat Karpaatteihin kuuluvat Tatravuoret. Korkein huippu on Gerlachovsky štit (2655 m). Maan eteläisimmissä osissa on alavaa maata. Pääkaupunki Bratislava on Tonavan rannalla lähellä Itävallan rajaa. Slovakian kesät ovat lämpimiä. Talvet ovat kylmiä ja kosteita. Vuorilla on viileämpi ja sateisempi ilmasto kuin etelän alangoilla.

Slovakian vuorilla on kuusi- ja mäntymetsiä. Laaksoissa ja alavilla mailla kasvaa tammia ja pyökkejä. Hakkuut ja hyönteistuhot ovat verottaneet metsiä. Tatravuorten hiihtokeskuksissa rinteitä on kaluttu paljaiksi laskettelijoiden tieltä. Tatran kansallispuistossa kasvaa mäntyjä, kuusia ja lehtikuusta. Alarinteillä on vaahteroita. Korkeammalla sinnittelevät pienet sitkeät vuorimännyt. Vuorilla elää gemssejä, alppimurmeleita, karhuja ja ilveksiä. Slovakian vuorten jääluolista ja tippukiviluolista on tullut matkailunähtävyyksiä.

Puolet Slovakian sähköstä tuotetaan ydinvoimalla. Vesivoimalla tuotetaan 14%. Ydinvoiman osuuden arvellaan kasvavan kahteen kolmasosaan seuraavien kymmenen vuoden aikana. Aikaisemmin Slovakiassa on käytetty paljon puuta ja hiiltä, ja tämä on aiheuttanut kaupunkien ilman saastumista. Vanhoilla tehdasalueilla ja etenkin kemian teollisuuden keskuksissa maaperässä on haitallisten aineiden jäämiä. Maahan on haudattu jätetynnyreitä, joista valuu myrkkyjä pohjaveteen. Rankkasateet ovat nostattaneet tulvia Slovakian keskiosissa. Vuonna 2024 Tonava tulvi Bratislavan kaduille. Toisina vuosina kuivuudet vähentävät pohjaveden kertymistä. Vuonna 2022 poikkeuksellisen pitkä kuivuus aiheutti tappioita maataloudelle ja riudutti metsiä.

Historia

Slovakiassa on asunut ihmisiä kymmenien tuhansien vuosien ajan. Länsi-Slovakian Nove Mesto nad Vahomista on löytynyt 200 000 vuoden ikäisiä kivityökalujen kappaleita. Moravanyn kylän lähellä maanviljelijä kaivoi pellostaan mammutinluusta kaiverretun pienen naisveistoksen, joka oli tehty 24 000 vuotta sitten. Vanhan asutuksen jälkiä on eniten isojen jokien laaksoissa.

2500 vuotta sitten keltit tulivat Slovakian alueelle. 300- ja 400-luvuilla kansainvaellusten aikaan seudulla liikkui monia väestöryhmiä. 600-luvulla Slovakiaan asettui slaavilaisia kansoja. 800-luvulla Tšekissä syntyi länsislaavilainen Suur-Määri, johon kuuluivat myös Slovakia ja nykyinen Unkari. Suur-Määri kukistui 900-luvun alussa unkarilaisten hyökkäyksiin. 1000-luvulla Slovakia liitettiin Unkarin kuningaskuntaan. Slovakian kaivokset tuottivat kultaa, hopeaa, kuparia, rautaa ja suolaa. 1800-luvulla Slovakia oli osa Itävalta-Unkaria. Vuonna 1918 tšekkiläiset Böömin kruununmaat ja Slovakia yhdistyivät Tšekkoslovakian tasavallaksi.

Toisessa maailmansodassa Saksa miehitti Tšekin ja Slovakian. Sodan jälkeen vuonna 1948 kommunistit kaappasivat vallan. Tšekkoslovakiasta tuli osa Neuvostoliiton valtapiiriä. Vuonna 1989 samettivallankumouksen nimellä tunnettu kansanliike lopetti kommunistipuolueen yksinvallan ja vuonna 1990 järjestettiin vapaat vaalit. Vuonna 1993 Tšekkoslovakia jakautui kahteen osaan. Tšekki ja Slovakia itsenäistyivät. Vuonna 2004 Slovakia liittyi Euroopan Unioniin ja läntiseen sotilasliittoon Natoon. Venäjän hyökättyä Ukrainaan vuonna 2022 Slovakiaan tuli paljon ukrainalaisia pakolaisia. Vuonna 2024 Slovakiassa asui 122 000 Ukrainan sotapakolaista.

Yhteiskunta ja politiikka

Slovakian presidentti valitaan suoralla vaalilla viiden vuoden virkakaudelle. Presidentti voi olla virassaan enintään kaksi perättäistä kautta. Vuonna 2024 Slovakian presidentiksi valittiin Peter Pellegrini. Presidentin valta on muodollinen. Varsinainen poliittinen toimeenpanovalta on pääministerin johtamalla hallituksella. Lainsäädännöstä vastaa 150-paikkainen parlamentti, jota kutsutaan kansalliseksi neuvostoksi. Kansanedustajat valitaan neljän vuoden välein. Vuonna 2023 järjestettiin ennenaikaiset vaalit, koska hallitus kaatui parlamentin epäluottamusäänestyksessä.

Vuonna 2023 Slovakian parlamenttivaaleihin osallistui 25 puoluetta. Seitsemän puoluetta sai edustajiaan parlamenttiin. Vaalien voittajaksi nousi kansallismielinen ja populistinen vasemmistolainen SMER-puolue. Puolueen perustaja ja johtaja Robert Fico nimitettiin pääministeriksi. Hän muodosti hallituksen yhdessä sosiaalidemokraattien ja oikeistolaisen Kansallispuolueen kanssa. Vuoden 2023 vaaleissa kaksi kolmasosaa äänioikeutetuista kävi äänestämässä. Parlamenttiin valittiin 35 naista.

Slovakian yhteiskunnassa on voimakkaita jännitteitä. Yksi iso kiistakysymys on se, mitä mieltä ollaan suhteista Venäjään, Ukrainaan ja Länsi-Eurooppaan. Slovakia on hyvin riippuvainen Venäjän öljystä ja maakaasusta. Vuoden 2024 lopulla pääministeri Fico kävi Moskovassa keskustelemassa öljy- ja kaasutoimituksista sekä muusta yhteistyöstä Venäjän kanssa. Slovakian edellinen hallitus antoi ase- ja talousapua Venäjän rikollisen hyökkäyksen kohteeksi joutuneelle Ukrainalle. Fico lopetti avun.

Vuonna 2024 tehdyssä mielipidemittauksessa puolet haastatelluista slovakialaisista syytti Venäjää Ukrainan sodasta. Kyselyyn osallistuneista yli kolmasosa piti Venäjää Slovakialle tärkeänä kumppanina. Vuonna 2024 pääministeri Fico yritettiin murhata. Häntä ammuttiin ja hän sai useita vakavia haavoja. Kahden viikon sairaalahoidon jälkeen hän palasi hoitamaan pääministerin tehtäviä. Vuonna 2025 Bratislavassa ja useissa muissa kaupungeissa on ollut Ficon vastaisia mielenosoituksia. Niihin on osallistunut kymmeniä tuhansia ihmisiä. Suosittu iskulause on ollut: ”Slovakia ei ole Venäjä. Slovakia on Eurooppaa”.

Vallan väärinkäyttö, lahjukset ja kavallukset ovat olleet kuumia aiheita Slovakian politiikassa. Vuonna 2021 entinen syyttäjä Dusan Kovacik tuomittiin vankeuteen lahjusten vastaanottamisesta sekä yhteistyöstä järjestäytyneen rikollisuuden kanssa. Slovakian poliisijohtaja erosi, kun häntä syytettiin virka-aseman väärinkäytöstä. Vuonna 2018 toimittaja Jan Kuciak ja hänen puolisonsa Martina Kusnirova murhattiin. Kuciak oli tutkinut slovakialaisten yritysten veropetoksia sekä poliitikkojen suhteita italialaisiin rikollisjärjestöihin.

Bratislavan kaupunkikuvaan kuuluvat omaleimaiset ja yllättävät patsaat. Napoleonin sotilas nojaa penkkiin kuin puhellakseen istujan kanssa. Outo työmies kurkistaa viemäristä. Hymyilijä heiluttaa hattua. Rullalautailija lepäilee postilaatikon päällä. Salakuvaaja tähyilee otoksia nurkan takaa. Katso itse. Kuvahakuvihje: Bratislava statues.

Talous ja kaupankäynti

Slovakia on korkean tulotason maa. Viimeksi kuluneiden kolmen vuoden aikana talouskasvu on ollut hidasta. Energian hinnan kohoamista on hillitty valtion tukirahoituksella. Tuki päättyy vuonna 2025. Verotus on kiristymässä. Slovakian hallitus pyrkii lisäämään valtion tuloja ja vähentämään menoja. Lyhyellä aikavälillä tämän suuntaiset toimet heikentävät ihmisten toimeentuloa.

Alle kolme prosenttia Slovakian työvoimasta saa toimeentulon maataloudesta, 36% toimii teollisuuden tehtävissä ja 61% työskentelee palvelualoilla. Palvelualoilla isoimpia työllistäjiä ovat kauppa ja matkailu. Vuonna 2024 Slovakiassa kävi 6 miljoonaa ulkomaalaista matkailijaa. Turismi tuottaa 3 miljardia euroa vuodessa. Slovakiaan tulevat matkailijat ihailevat vuorten maisemia ja luontoa, keskiaikaisia pikkukaupunkeja ja linnoja. Vanhoista kaupungeista kiinnostavimpiin kuuluu Banska Stiavnica, jota keskiajalla vaurastuttivat hopea- ja kultakaivokset. Kaupungin alla on vuosisatoja sitten louhittuja kaivoskäytäviä.

Slovakian viljelijät kasvattavat vehnää, maissia, ohraa, sokerijuurikasta, rapsia, auringonkukkaa, perunaa ja soijapapuja. Maidon tuotanto on tärkein maatalouselinkeino. Etelä-Slovakiassa on viinitiloja. Slovakian maaperässä on hiiltä ja kultaa. Hiilen louhinta lopetettiin vuonna 2023.

Slovakiassa on monipuolinen teollisuus. Maa on tunnettu autojen valmistaja. Elektroniikkateollisuus on kasvanut viime vuosina. Vuonna 2022 Slovakian tavaraviennin kokonaisarvo oli 92 miljardia euroa. Tuonnin arvo oli 93 miljardia euroa. Kolmasosa vientituloista tuli autojen ja autonosien viennistä. Muita vientituotteita olivat elektroniikka ja laitteet, rauta, sähkö, öljy, autonrenkaat, muovituotteet, paperi, vaatteet ja jalkineet, puutavara, kalusteet, sekä juusto ja maito. Viidesosa Slovakian viennistä suuntautui Saksaan. Muita suuria vientimaita olivat Tšekki, Unkari, Puola, Ranska ja Itävalta. Tärkeimmät tuontimaat olivat Tšekki, Saksa, Puola, Venäjä ja Itävalta. Ulkomailla työskentelevät slovakialaiset lähettävät vuosittain kotimaahan yhteensä noin kaksi miljardia euroa.