Somalia

Maantiede

Somalia on Afrikan sarvessa Intian valtameren ja Adeninlahden rannalla. Länsinaapureita ovat Kenia, Etiopia ja Djibouti. Adeninlahden rannikolla sijaitseva osa, Somalimaa, on julistautunut itsenäiseksi valtioksi, mutta ei ole saanut kansainvälistä tunnustusta. Somalian keski- ja koillisosissa on kuiva ilmasto. Etelässä ja luoteessa sataa enemmän. Ilmaston vuosikiertoon kuuluu kaksi sadekautta ja kaksi kuivaa jaksoa. Kevätsadekausi alkaa huhtikuussa ja päättyy kesäkuussa. Syyssadekausi ajoittuu lokakuusta joulukuuhun.

Vain kaksi suurta jokea virtaa läpi vuoden: Jubba ja Shabeelle. Molemmat joet alkavat Etiopian ylängöiltä. Ne laskeutuvat kaarrellen Somalian eteläosan läpi Intian valtameren rantaan. Shabeelle voi osittain kuivua, jos joen lähteillä ei sada pitkään aikaan. Ensimmäiset rankkasateet kuivuuden jälkeen nostattavat tuhoisia tulvia. Kahden viime vuoden aikana tulvissa on kuollut yhteensä lähes kaksisataa ihmistä. Tätä ennen Somaliaa vaivasi kolmen vuoden ajan poikkeuksellisen ankara kuivuus.

Somalian etelä- ja luoteisosissa on pensas- ja puusavanneja. Pohjois-Somalian ylängöillä on ruohosavannia ja kukkulaketjuja, joita peittää niukka kasvillisuus. Kukkuloiden välissä on kuivia joenuomia kampamaisina muodostelmina. Jokivarsilla ja vuorten kosteilla rinteillä kasvaa metsää. Pohjois-Somaliassa ja maan lounaisosassa Etiopian rajan lähellä on vuoristoa. Huiput kohoavat 2000-2400 metrin korkeudelle merenpinnasta. Etelä- ja Keski-Somaliassa kasvaa mirhapuita ja pohjoisessa on tohtorinpuihin kuuluvia olibaaneja. Näiden puiden pihkasta tehdään hajuvesiä, lääkeaineita ja suitsukkeita. Seesamin kasvatus on yleistynyt viime vuosina. Somalian parhaat viljelymaat ovat Jubba- ja Shabeelle-jokien varsilla maan eteläosissa.

Puolet somalialaisista asuu kaupungeissa. Pääkaupunki Mogadishu on Etelä-Somaliassa Intian valtameren rannalla. Mogadishussa on yli kaksi miljoonaa asukasta. Mogadishu on tärkeä satamakaupunki ja Somalian rahatalouden keskus. Itsenäiseksi julistautuneen Somalimaan pääkaupunki Hargeisa on Galgodonin ylämaan laaksossa. Hargeisassa on yli miljoona asukasta. Somalian väestö kasvaa nopeasti. YK:n väestörahasto arvioi, että lähes puolet somalialaisista on alle 15-vuotiaita.

Historia

Somalian lähialueilla on elänyt ihmisiä jo satoja tuhansia vuosia sitten. Somalimaan Jalelosta on löytynyt kivikirveitä, joilla on ikää vähintään neljäkymmentä tuhatta vuotta. Kivikauden aikaisia somaliasutuksia on kutsuttu Doian ja Hargeisan kulttuureiksi. Laas Geelin luolan seinällä on kuusi tuhatta vuotta sitten taiteiltuja maalauksia. Alkuhärkien ja kirahvien värit näyttävät yhä tuoreilta. Lähialueella Dhambalinin kallioon maalattu ratsastava metsästäjä voi olla yksi varhaisimmista kuvista ihmisestä hevosen selässä.

Somalit ovat asuneet Afrikan sarven alueella yli seitsemän tuhatta vuotta. Adeninlahden rantakaupungit kävivät kauppaa muinaisen Egyptin kanssa. Myöhemmin somalien kauppaverkostot ulottuivat Intiaan ja Kiinaan. Somalien soukat beden-laivat purjehtivat pitkin Afrikan rannikkoa. Keskiajalla somalien Adjuraanin sulttaanikunta hallitsi kauppaa laajalla alueella Intian valtameren pohjoisosassa.

Islam levisi Somaliaan 600-luvulta alkaen. Adeninlahden rannalla Zeilan kaupungissa on Afrikan vanhin moskeija. 1700- ja 1800-luvuilla Berbera oli Afrikan sarven tärkein satama. Eri aikoina Egypti, Turkki, Etiopia, Iso-Britannia, Italia ja Ranska ovat pyrkineet ottamaan haltuunsa Somalian satamia ja alueita. 1800-luvun lopussa Italia valtasi Somalian Intian valtameren puoleisen osan. Iso-Britannia alisti Somalimaan brittiläiseksi siirtomaaksi.

Italian Somalia ja brittiläinen Somalimaa itsenäistyivät vuonna 1960 ja liittyivät yhteen uudeksi tasavallaksi. Vuonna 1969 kenraali Mohammed Siad Barre nousi valtaan sotilaskaappauksella. Hän hallitsi Somaliaa vuoteen 1991 asti. Hän kukisti kaiken vastarinnan kovin ottein. Hän syyllistyi joukkomurhiin. YK:n kehitysohjelma UNDP arvioi, että Siad Barre oli aikanaan yksi Afrikan julmimmista ihmisoikeuksien loukkaajista. Hallituksen joukot tappoivat 1980-luvun lopulla kymmeniä tuhansia ihmisiä Somalian pohjoisosissa. Siad Barren hallintoa vastustaneiden Majerteen- ja Isaaq-klaanien vesilähteet ja -säiliöt tuhottiin. Hargeisan kaupunkia pommitettiin.

Somalien yhteiskunnan ja perheverkostojen perustan muodostavat klaanit. Isoimpiin niistä kuuluu miljoonia ihmisiä. Klaanit jakautuvat monitasoisiin alaryhmiin. Siad Barre keskitti hallintoa ja piti klaaneja vihollisina. 1980-luvulla eri klaanien piirissä perustettiin asejoukkoja, jotka aloittivat vuosia kestäneen taistelun hallitusta vastaan. Keskushallinto murtui vuonna 1991. Siad Barre pakeni maasta. Sen jälkeen klaanit ovat hallinneet alueitaan monissa Somalian osissa. Vuonna 1991 Somalimaa julistautui itsenäiseksi valtioksi. Sen naapuri Puntmaa julistautui vuonna 1998 itsehallintoalueeksi. Somalimaassa on vahvistettu hallintoa ja järjestetty vaaleja, mutta yksikään maa ei ole tunnustanut sitä itsenäiseksi valtioksi.

Vuonna 2006 Islamilaisten oikeusistuimien liitto nousi valtaan Mogadishussa. Liitolla oli läheinen suhde ääri-islamistiseen al-Shabaab-järjestöön. Somalian armeija taisteli yhdessä etiopialaisten ja kenialaisten joukkojen kanssa islamisteja vastaan. Somalialaisten merirosvojen hyökkäykset rahtilaivoja vastaan herättivät kansainvälistä huomiota. 2010-luvulta nykypäivään Somalian kehitys on jatkunut hauraana ja epävarmana. Ääri-islamistiset liikkeet al-Shabaab ja ISIS jatkavat sotaansa. Al-Shabaab toimii Somalian eteläosissa, ISIS pohjoisempana Puntmaassa. Somalian keskushallinto on heikko. Tulvatuhot ja ankarat kuivuudet ovat liittäneet satoja tuhansia uusia maan sisäisiä pakolaisia niiden yli kolmen miljoonan ihmisen joukkoon, jotka ovat tätä ennen jättäneet kotiseutunsa väkivallan vuoksi.

Yhteiskunta ja politiikka

Somalian presidentin valitsee parlamentti. Presidentti valitaan neljän vuoden kaudelle. Vuonna 2022 presidentiksi valittiin Hassan Sheikh Mohamud. Hän toimi presidenttinä myös vuodesta 2012 vuoteen 2017. Presidentti nimittää Somalian pääministerin, joka johtaa hallitusta. Pääministerin tulee nauttia parlamentin luottamusta. Somalia on liittovaltio, johon kuuluu virallisesti kuusi osavaltiota. Näistä yksi, pohjoisen Somalimaa, on julistautunut itsenäiseksi. Mikään valtio ei ole tunnustanut Somalimaata.

Somaliassa on kaksikamarinen parlamentti. Ylähuoneessa, senaatissa, on 54 senaattoria. Heidät valitaan osavaltioiden valtuustoissa. Alahuoneessa, kansanhuoneessa, on 275 kansanedustajaa. Yleisiä vaaleja ei järjestetä. Suoran vaalin sijasta kansanedustajat valitaan valitsijaneuvostoissa. Valitsijaneuvostojen jäsenten valinnassa paikallisjohtajilla ja klaaneilla on ratkaiseva päätösvalta. Somaliassa on yli sata poliittista puoluetta. Käytännössä puolueilla ei näytä olevan tehtävää eikä merkitystä. Klaanit ovat yhteiskunnan ja perhe-elämän ydinverkostoja. Poliittinen valtakin keskittyy neljälle suurimmalle klaanille.

Ääri-islamistinen al-Shabaab -liike on käynyt sotaa Somaliassa jo kaksikymmentä vuotta. Kolme vuotta sitten Somalian armeija ja sitä tukeneet Afrikan unionin joukot ajoivat al-Shabaabin taistelijat pois laajoilta alueilta Keski- ja Etelä-Somaliassa. Vuonna 2025 al-Shabaab on jälleen voimistanut hyökkäyksiään ja taisteluja on käyty lähellä pääkaupunkia Mogadishua. Somalian viranomaiset arvioivat, että al-Shabaabilla on yli viisitoista tuhatta aseistettua taistelijaa. Terroristit ovat tehneet useita itsemurhaiskuja siviili- ja sotilaskohteita vastaan. Toinen ääri-islamistinen ryhmä ISIS on luonut tukialueensa Puntmaan vuorille. Vuoden 2025 alussa Yhdysvaltojen ilmavoimien koneet pommittivat ISIS-ryhmien leirejä. Yhdysvallat on vähentänyt apuaan Somalialle. Tämä voi heikentää Somalian armeijan kykyä taistella ääri-islamisteja vastaan.

Sana Ashraf Sharif Muhsin tekee taidetta Mogadishussa ympärillään sodan tuhoaman talon rauniot. Sanan hiilipiirrokset ja värit tallentavat yksityiskohtaisesti ihmisten arkea, elämää, kasvoja. Sana iloitsee ja pelkää. Kaikki kaunis antaa hänelle iloa. Pelko herää vihamiehen huutaessa, että nainen ei saa olla taiteilija!

Talous ja kaupankäynti

Somalia on matalan tulotason maa. Melkein kaksi kolmasosaa somalialaisista elää köyhyydessä. Maailmanpankki arvioi, että 80 prosenttia paimentolaisväestöstä on köyhiä. Somaliassa on neljä miljoonaa paimentolaista. Vähän yli neljäsosa Somalian työvoimasta saa toimeentulon maataloudesta, 18 prosenttia toimii teollisuuden tehtävissä ja 56 prosenttia työskentelee palvelualoilla. Somalian tilastotoimiston mukaan viidesosa työvoimasta on työttömänä.

Vuonna 2020 koronalama supisti Somalian taloutta noin kolme prosenttia. Sen jälkeen talous on kasvanut kolmesta neljään prosenttia vuodessa. Vuonna 2024 suotuisat sääolot paransivat maanviljelyn ja karjatalouden tuottoja. Lisääntynyt karjanvienti vauhditti talouskasvua. Somalian tärkeimmät vientituotteet ovat karja ja kulta. Viime vuosina Somalia on saanut ulkomaista hätäapua ja kehitystukea yhteensä noin kaksi miljardia euroa vuodessa. Ulkomailla asuvat somalialaiset lähettävät vuosittain kotimaahan yhteensä yli puolitoista miljardia euroa.

Vuonna 2023 Somalian tavaraviennin kokonaisarvo oli 800 miljoonaa euroa. Tuonnin arvo oli 4,5 miljardia euroa. Yli puolet vientituloista saatiin karjan viennistä. Somalia on suuri lampaiden ja vuohien viejä. Lampaiden ja vuohien viennistä saatiin yli kolmesataa miljoonaa euroa vuonna 2023. Kullan vienti tuotti kolmasosan kaikista vientituloista. Muita vientituotteita olivat kala, ravut ja mustekalat, seesaminsiemenet, metalliromu, sitrushedelmät, olibaanihartsi ja mirhapuun pihka. Suurimpia vientimaita olivat Yhdistyneet arabiemiirikunnat, Saudi-Arabia, Oman ja Intia. Tärkeimpiä tuontimaita olivat Yhdistyneet arabiemiirikunnat, Kiina, Intia, Turkki ja Oman.

Somalialla on yli kolme tuhatta kilometriä rannikkoa. Kalastus ja kalanjalostus työllistävät satatuhatta somalialaista. Kalastus voisi kasvaa nykyistä suuremmaksi elinkeinoksi. Kiinalaiset pyyntilaivastot saalistavat Somalian vesillä. Maailmanpankin selvityksen mukaan laiton kalastus aiheuttaa Somalialle vuosittain yli sadan miljoonan euron tappiot. Puntmaasta ja Somalian Intian valtameren rannikkoalueelta on löydetty öljy- ja kaasuesiintymiä. Somalia ja Turkki ovat allekirjoittaneet yhteistyösopimuksen öljy- ja kaasuvarojen kartoittamisesta ja hyödyntämisestä.