Somalia

Maantiede

Somalia sijaitsee Afrikan sarvessa Intian valtameren ja Adeninlahden rannalla. Idän puolella maan naapureita ovat Kenia, Etiopia ja Djibouti. Adeninlahden rannikolla sijaitseva osa, Somalimaa, on julistautunut itsenäiseksi valtioksi, mutta se ei ole saanut kansainvälistä tunnustusta. Somalian keski- ja koillisosissa on kuiva ilmasto. Etelässä ja luoteessa sataa enemmän. Ilmaston vuosikiertoon kuuluu kaksi sadekautta ja kaksi kuivaa jaksoa. Kevätsadekausi alkaa huhtikuussa ja päättyy kesäkuussa. Syyssadekausi ajoittuu lokakuusta joulukuuhun. Vain kaksi suurta jokea virtaa läpi vuoden: Jubba ja Shabeelle. Molemmat joet alkavat Etiopian ylängöiltä. Ne laskeutuvat kaarrellen Somalian eteläosan läpi Intian valtameren rantaan. Shabeellekin saattaa osittain kuivua, mikäli joen lähteillä on pitkä sateeton kausi. Ensimmäiset rankkasateet kuivuuden jälkeen nostattavat usein tuhoisia tulvia.

Somalian etelä- ja luoteisosissa on pensas- ja puusavanneja. Pohjois-Somalian ylängöillä on ruohosavannia ja kukkulaketjuja, joilla on niukka kasvillisuus. Kukkuloiden välissä on kuivia joenuomia kampamaisina muodostelmina. Jokivarsilla ja vuorten kosteilla rinteillä kasvaa metsää. Somalian pohjoisosassa sekä lounaassa Etiopian rajan liepeillä on vuoristoa. Huiput kohoavat 2000-2400 metrin korkeudelle merenpinnasta. Etelä- ja Keski-Somaliassa kasvaa mirhapuita ja pohjoisessa on tohtorinpuihin kuuluvia olibaaneja. Näiden puiden pihkasta valmistetaan hajuvesiä, lääkeaineita ja suitsukkeita. Seesamin kasvatus on yleistynyt viime vuosina. Somalian parhaat viljelymaat ovat Jubba- ja Shabeelle-jokien varsilla maan eteläosissa.

Historia

Somaliassa on asunut ihmisiä kymmeniä tuhansia vuosia sitten. Eri puolilla maata on tehty paljon kivityökalujen löydöksiä. Kivikauden aikaisia somaliasutuksia on kutsuttu Doian ja Hargeisan kulttuureiksi. Laas Geelin luolan seinällä Hargeisan lähellä on hienoja maalauksia, joiden ikä on vähintään 6000 vuotta. Laas Geelin luolataide kuvaa ihmisiä ja eläimiä. Alkuhärkien ja kirahvien värit näyttävät yhä tuoreilta. Lähialueella Dhambalinin kallioon maalattu ratsastava metsästäjä on luultavasti maailman varhaisimpia kuvia ihmisestä hevosen selässä. Somalit ovat asuneet Afrikan sarven alueella ainakin 7000 vuotta. Adeninlahden rantakaupungit kävivät kauppaa muinaisen Egyptin kanssa. Myöhemmin somalien kauppaverkostot ulottuivat Intiaan ja Kiinaan. Somalien soukat beden-laivat purjehtivat pitkin Afrikan rannikkoa. Keskiajalla somalien Adjuraanin sulttaanikunta hallitsi kauppaa laajalla alueella Intian valtameren pohjoisosassa.

Islam levisi Somaliaan 600-luvulta alkaen. Adeninlahden rannalla Zeilan kaupungissa on Afrikan vanhin moskeija. 1700- ja 1800-luvuilla Berbera oli Afrikan sarven tärkein satama. Eri aikoina Egypti, Turkki, Etiopia, Iso-Britannia, Italia ja Ranska ovat pyrkineet ottamaan haltuunsa Somalian satamia ja alueita. 1800-luvun lopussa Italia valtasi Somalian Intian valtameren puoleisen osan. Iso-Britannia alisti Somalimaan brittiläiseksi siirtomaaksi. Dervissiliike taisteli brittihallintoa vastaan 25 vuotta. Sota päättyi vuonna 1920. Italian Somalia ja brittiläinen Somalimaa itsenäistyivät vuonna 1960 ja liittyivät yhteen uudeksi tasavallaksi. Vuonna 1969 kenraali Mohammed Siad Barre nousi valtaan sotilaskaappauksella. Hän hallitsi Somaliaa vuoteen 1991 asti. Hän kukisti kaiken vastarinnan kovin ottein. Hän syyllistyi joukkomurhiin. YK:n kehitysohjelma UNDP arvioi vuonna 2001, että Siad Barre oli aikanaan yksi Afrikan julmimmista ihmisoikeuksien loukkaajista. Africa Watch Committee totesi, että hallituksen joukot surmasivat Somalian pohjoisosissa 50.000-60.000 ihmistä vuosina 1988 ja 1989. Siad Barren hallintoa vastustaneiden Majerteen- ja Isaaq-klaanien vesilähteet ja -säiliöt tuhottiin. Ilmavoimat pommitti Hargeisan kaupunkia.

Yhteiskunta ja politiikka

Somalien yhteiskunnan ja perheverkostojen perustan muodostavat klaanit. Isoimpiin niistä kuuluu miljoonia ihmisiä. Klaanit jakautuvat monitasoisiin alaryhmiin. Siad Barre keskitti hallintoa ja piti klaaneja vihollisina. 1980-luvulla eri klaanien piirissä perustettiin asejoukkoja, jotka aloittivat vuosia kestäneen taistelun hallitusta vastaan. Keskushallinto murtui vuonna 1991. Siad Barre pakeni maasta. Sen jälkeen klaanit ovat hallinneet alueitaan monissa Somalian osissa. Vuonna 1991 Somalimaa julistautui itsenäiseksi valtioksi. Sen naapuri Puntmaa julistautui vuonna 1998 itsehallintoalueeksi. Somalimaassa on vahvistettu hallintoa ja järjestetty vaaleja, mutta yksikään maa ei ole tunnustanut sitä itsenäiseksi valtioksi.

Keskushallinnon kaaduttua Somaliassa puhkesi taisteluita eri aseryhmien välillä. Samaan aikaan nälänhätä koetteli maata. Joulukuussa 1992 Yhdysvallat johti väliintuloa, joka toi Somaliaan tuhansia ulkomaisia sotilaita hillitsemään väkivaltaa ja tukemaan YK:n rauhansuunnitelmaa. 1990- ja 2000-luvuilla järjestettiin useita rauhanneuvotteluja, mutta ne eivät johtaneet kestäviin tuloksiin. Vuonna 2006 Islamilaisten oikeusistuimien liitto nousi valtaan Mogadishussa. Liitolla oli läheinen suhde ääri-islamistiseen al-Shabaab-järjestöön. Somalian armeija liittoutui Etiopian joukkojen kanssa Islamilaisten oikeusistuimien liittoa vastaan. Muutamia vuosia myöhemmin somalialaisten merirosvojen hyökkäykset rahtilaivoja vastaan herättivät kansainvälistä huomiota.

2010-luvulta nykyvuosiin asti Somalian kehitys on jatkunut hauraana ja epävarmana. Valtionhallinto toimii kitkaisesti. Klaanit ovat poliittisen elämän ydin. Klaanien väliset vihat synnyttävät kiistoja ja jännitteitä. Valta on keskittynyt neljälle suurimmalle klaanille. Al-Shabaab on jatkanut terrori-iskuja. Tulvatuhot ja ankarat kuivuudet ovat liittäneet satoja tuhansia uusia maan sisäisiä pakolaisia niiden lähes kolmen miljoonan ihmisen joukkoon, jotka ovat paenneet aikaisempia hätätiloja. Vuonna 2022 klaanien nimittämät kansanedustajat valitsivat presidentiksi Hassan Sheikh Mohamudin. Presidentinvaalissa oli 39 ehdokasta, vain yksi heistä oli nainen. Mohamud on ryhtynyt entistä voimakkaampiin sotatoimiin Al-Shabaabia vastaan ajaakseen ääri-islamistit pois tärkeimmiltä tukialueiltaan.

Sana Ashraf Sharif Muhsin tekee taidetta Mogadishussa ympärillään sodan tuhoaman talon rauniot. Sanan hiilipiirrokset ja värit tallentavat yksityiskohtaisesti ihmisten arkea, elämää, kasvoja. Sana iloitsee ja pelkää. Iloa antaa kaikki kaunis. Pelko herää vihaisen miehen huutaessa, että nainen ei saa olla taiteilija.

Talous ja kaupankäynti

Maailmanpankki luokittelee Somalian matalan tulotason maaksi. Vuonna 2021 Somalia oli maailman toiseksi köyhin maa. Maailmanpankin mukaan vuonna 2020 Somaliaa kohtasi kolme kovaa takaiskua: koronapandemia, tuhotulvat ja kulkusirkkojen aiheuttama hävitys. Vuonna 2022 ankara kuivuus on aiheuttanut maataloudelle suuria menetyksiä. Kuivuus on tappanut paljon karjaa, joet ovat jääneet ilman vettä ja ruokakasvien sadot ovat tuhoutuneet. Vuosina 2018 ja 2019 Somalian talous kasvoi kohtalaisen nopeasti, mutta sen jälkeen kasvu on hidastunut. Vuonna 2019 neljä viidesosaa Somalian työvoimasta sai toimeentulon maataloudesta, vain kaksi prosenttia toimi teollisuuden tehtävissä ja 18% työskenteli palvelualoilla. Vuonna 2021 viidesosa työvoimasta oli työttömänä.

Vuonna 2021 Somalian viennin kokonaisarvo oli 480 miljoonaa euroa. Tuonnin arvo oli 5 miljardia euroa, siis kymmenen kertaa enemmän kuin viennin arvo. Tärkeimpiä vientituotteita olivat lampaat ja vuohet. Niiden osuus oli yhteensä 42% Somalian koko viennin arvosta. Kullan osuus oli 20%. Muita vientituotteita olivat nautakarja, seesaminsiemenet, aromaattiset pihkat (olibaanihartsi ja mirhapuun pihka), romurauta, kala, ravut ja simpukat. Suurimpia vientimaita olivat Oman ja Yhdistyneet arabiemiirikunnat. Niihin suuntautui yhteensä yli 60% Somalian viennistä. Muita vientimaita olivat Saudi-Arabia, Intia, Bulgaria ja Japani. Tärkeimpiä tuontimaita olivat Yhdistyneet arabiemiirikunnat, Kiina, Intia, Etiopia ja Turkki. Maailmanpankki arvioi, että vuonna 2021 ulkomailla asuvien somalialaisten kotimaahansa lähettämien rahalähetysten arvo oli yhteensä noin 1,7 miljardia euroa. Se oli neljäsosa koko maan kansantuotteesta.