Suomi

Maantiede

Suomi on Pohjois-Euroopassa Itämeren Suomenlahden ja Pohjanlahden rannalla. Suomen läntinen naapurimaa on Ruotsi, pohjoisessa on Norja ja idässä Venäjä. Suomen luonnonmaisemaan kuuluvat metsät, järvet, harjut ja suot. Suomea kutsutaan tuhansien järvien maaksi. Maanmittauslaitos kertoo, että Suomessa on 57.000 sellaista järveä, joiden pinta-ala ylittää hehtaarin. Saariakin on paljon. Turun ja Ahvenanmaan saaristoissa on yhteensä yli 25.000 saarta. Metsät peittävät kolme neljäsosaa Suomen maa-alasta. Valtaosa metsistä on talouskäytössä. Vuoden 2022 alussa täysin metsätalouden ulkopuolella olevaa suojeltua metsää oli 10% Suomen metsäpinta-alasta.

Etelä- ja lounaisrannikolla kasvaa reheviä lehtoja ja tuoretta kangasmetsää. Yleisimpiä puita ovat kuusi ja mänty. Lehti- ja sekametsien puulajeihin kuuluvat koivu, haapa, lepät, raita ja pihlaja. Etelä-Suomen metsissä kasvaa myös lehmuksia, jalavaa, tammea, saarnea ja vaahteraa. Pähkinäpensaitakin esiintyy, mutta ne ovat harvinaisia. Keski- ja Pohjois-Suomen metsissä vuorottelevat tuoreet ja kuivat kankaat. Ne ovat karumpia kuin etelän metsät. Pääpuulajeja ovat kuusi, mänty ja koivu. Purojen laaksoissa on kosteita saniaislehtoja. Pohjanmaalla, Peräpohjolassa ja Metsä-Lapissa on isoja aapasoita. Kolmasosa Suomen maa-alasta on soita ja turvemaita. Puolet soista on ojitettu metsätalouskäyttöön.

Suomen pohjoisosassa maasto kohoaa tuntureiksi. Maamme korkein kohta on Haltin rinteellä, 1324 metriä merenpinnan yläpuolella. Tunturien rinteillä kasvaa ankariin oloihin sopeutunutta vähävartista mänty- ja koivumetsää. Monet rinteet ovat paljaita. Rinteiden välissä on soita. Muihin Euroopan maihin verrattuna Suomi on harvaan asuttu maa. Suurin osa suomalaisista asuu maan eteläosissa. Suomen metsissä elää karhuja, ahmoja, susia ja ilveksiä. Luontomatkailuyrittäjät vievät turisteja katselemaan karhuja ruokintapaikkojen tarkkailukojuista. Ihminen on satojen vuosien ajan jättänyt jälkensä Suomen luontoon. Varhaisimmat viljelytavat synnyttivät kaskikoivikoita, joita myöhemmin on suojeltu arvokkaina luontoalueina. Niittäminen ja laiduntaminen avasivat kukkivat niityt ja kedot, valoisat hakamaat ja varjoisat metsälaitumet, joilla on oma arvokas kasvi- ja eläinlajistonsa. Ilmaston lämpeneminen ja runsastuvat vieraslajit muuttavat nykyisin Suomen luontoa ihmisten asutuksen ja elinkeinojen välittömien vaikutusten lisäksi.

Suomen sisävesiin ja rannikkovesiin päästetään liikaa rehevöittäviä ravinteita: typpeä ja fosforia. Vaikka jätevesien käsittely on tehostunut, järvet eivät ole vielä puhdistuneet. Joet vievät ravinteita Itämereen. Rannikkovesien kunto on huonontunut. Suomen päästöt ovat kymmenesosa Itämeren koko ravinnekuormituksesta. Puolet Suomen luontotyypeistä on uhanalaisia. Luontotyypit ovat maa- tai vesialueita, joilla on tietyt ympäristöolot ja luonteenomainen eliöyhteisö. Maata ja vesiä käytetään moniin eri tarkoituksiin, jotka muuttavat ja pirstovat luontoa. Luontoa jää asuinalueiden, teiden ja muun rakentamisen alle. Luonnonvarojen käyttö muokkaa laajoja alueita. Elinympäristöjen häviäminen on suurin syy lajikatoon.

Vuonna 2022 viidesosa Suomessa kulutetusta energiasta saatiin öljystä. Ydinvoiman osuus oli yhtä suuri. Puupolttoaineiden kuten halkojen, hakkeen, purujen sekä sellunvalmistuksen sivutuotteena syntyvän mustalipeän osuus oli 29%. Hiilen osuus oli 6%. Turpeella ja maakaasulla tuotettiin kummallakin kolme prosenttia kulutetusta energiasta. Vesivoiman osuus oli 4% ja tuulivoiman 3%. Tuulivoiman ja ydinvoiman tuotantokyvyt ovat kasvamassa. Vuonna 2023 ensirekisteröidyistä henkilöautoista kolmasosa oli täyssähköautoja ja viidesosa oli ladattavia hybridiautoja. Ladattavassa hybridissä on sekä polttomoottori että sähkömoottori, jonka akku ladataan ulkoisesta virtalähteestä.

Historia

Viimeisen jääkauden jäät väistyivät Suomesta 11.000 vuotta sitten. Kasvillisuus ja eläimistö palasivat vähitellen ja vaiheittain. Ihmiset seurasivat saaliseläinten perässä. Etelä-Suomeen tuli peurojen metsästäjiä idästä tai Suomenlahden eteläpuolelta. Karjalan kannaksen Antreasta on löydetty 10.000 vuotta vanhan kalaverkon jäänteitä. Lahden Ristolasta on löytynyt samanikäisiä nuolenkärkiä, piiveitsiä ja -kaapimia. Suomussalmen Kalmosärkältä on löydetty 8000 vuotta vanhoja kivikirveitä ja -talttoja. Tuohon aikaan suuri osa nykyisestä Suomesta oli veden alla. Kalmosärkän asukkaiden arvellaan metsästäneen peuroja ja kalastaneen haukia. Huittisten Palojoella perunapellosta kaivettiin esiin hirvenpäätä esittävä kiviveistos, jolla on ikää yli 7000 vuotta. Saimaan Astuvansalmen kallioseinämässä on maalauksia hirvistä, ihmisistä ja veneistä. Maalaukset on taiteiltu 5000 vuotta sitten.

Tuhansia vuosia sitten Suomessa eläneet ihmiset puhuivat luultavasti eri kieliä. Etelästä tulleet kohtasivat Lapissa Jäämeren rannikon asukkaita, jotka olivat vaeltaneet Länsi-Euroopasta pohjoiseen nykyisen Norjan rannikkoa seuraten. 7000 vuotta sitten Suomeen on levinnyt saviastioiden tekemisen taito. Varhaisin maatalous, tattarin viljely, on alkanut samaan aikaan. Viljanviljely levisi Suomeen Ruotsin puolelta. Ahvenanmaalta on löydetty 5000 vuotta vanha ohran jyvä. Manner-Suomessa ohran viljelyyn lienee ryhdytty 4000 vuotta sitten. Sen jälkeen tulivat käyttöön varhaiset vehnälajit. Karjana oli lehmiä, lampaita, vuohia ja sikoja. Rannikoilla ja meren saaristoissa pyydettiin hylkeitä. Ensimmäiset rautaesineet kulkeutuivat Suomeen hieman alle 3000 vuotta sitten. Suomessa raudan valmistus alkoi 2500 vuotta sitten.

Viikinkiaikana 800-luvulta alkaen kauppareitit vilkastuivat. Itämeren seuduille syntyi kaupunkeja. Niistä tärkeimpiä olivat Ruotsin Birka ja Jyllannin Hedeby. 1000-luvulta alkaen tanskalaiset ja ruotsalaiset tekivät ristiretkiksi nimitettyjä sotaretkiä varsinaissuomalaisia, hämäläisiä ja karjalaisia vastaan. 1000-luvun alussa Suomessa eli kymmeniä tuhansia ihmisiä. Ruotsi alkoi vähitellen ottaa Suomea haltuunsa. 1250-luvulla Suomen piispa mainitaan ensimmäisen kerran Ruotsin piispojen luettelossa. 1500-luvulla Suomessa asui yli 200.000 ihmistä. 1600-luvulla Ruotsi vahvisti valtaansa. Suomeen tuli ruotsalaisia virkamiehiä. Turkuun perustettiin yliopisto ja hovioikeus. 1700-luvun alkupuoliskolla Ruotsi ja Venäjä sotivat. Venäjän armeija miehitti Suomea usean vuoden ajan. Ruotsi sai Suomen takaisin Uudenkaupungin rauhassa, mutta vuosina 1808 ja 1809 käydyssä Suomen sodassa Venäjä toisti valloituksensa. Vuonna 1809 Suomi liitettiin Venäjään suuriruhtinaskuntana.

Suuriruhtinaskuntana Suomi säilytti kielensä, uskontonsa ja lainsäädännön. Suomella oli oma hallinto ja oikeuslaitos. Vuodesta 1860 alkaen Suomella oli oma rahayksikkö: markka. 1800-luvulla Suomi alkoi teollistua. Suurin osa suomalaisista eli kuitenkin niukasti tuottavan maatalouden varassa. 1860-luvulla hallat ja sateet pilasivat vilja- ja perunasatoja. Suomeen tuli nälänhätä. Nälkä ja taudit surmasivat kaksisataa tuhatta ihmistä. Suomessa oli tuolloin alle kaksi miljoonaa asukasta. 1900-luvun alussa Suomi vei Venäjälle metalli-, tekstiili- ja puuteollisuuden tuotteita. Länsi-Eurooppaan vietiin sahatavaraa, raakapuuta ja voita. Vuonna 1905 järjestettiin suurlakko. Se alkoi työväen isoina mielenosoituksina, joihin ylioppilaat yhtyivät. Suurlakko oli voimakas kansallinen liike. Lakkolaiset vaativat uutta perustuslakia. Työväki vaati yleistä ja yhtäläistä äänioikeutta. Uusi valtiopäiväjärjestys hyväksyttiin vuonna 1906. Suomi sai eduskunnan. Ensimmäiset eduskuntavaalit järjestettiin vuonna 1907. Suomen naiset saivat äänioikeuden ensimmäisinä Euroopassa. Vuonna 1907 eduskuntaan valittiin 19 naista.

Ensimmäinen maailmansota aiheutti Venäjän keisarikunnan romahduksen. Suomi julistautui itsenäiseksi 6. joulukuuta vuonna 1917. Suomi oli kuitenkin yhteiskunnallisesti ja taloudellisesti kahtia jakautunut maa. Jo suurlakon aikana työväki oli perustanut aseistettuja järjestyskaarteja. Porvaristo ja ylioppilaat perustivat omat suojeluskuntansa. Vasemmistolla ja oikeistolla oli siis omat asejoukot. Vasemmistoa kutsuttiin punaisiksi, porvaristoa valkoisiksi. Maailmansodan aikana ylioppilaiden aloittama itsenäisyysmielinen jääkäriliike oli lähettänyt lähes kaksi tuhatta vapaaehtoista Saksaan saamaan sotilaskoulutusta. Kun jääkärit palasivat Suomeen, useimmat heistä liittyivät suojeluskuntiin. Vuoden 1918 alussa jyrkkä vastakkainasettelu johti sisällissotaan valkoisen ja punaisen Suomen välillä. Suomeen jääneet venäläiset sotilaat tukivat punakaarteja. Saksan armeijan joukot nousivat maihin valkoisten tueksi ja valtasivat Helsingin. Sekä punaiset että valkoiset käyttivät raakaa väkivaltaa vastapuolen kannattajia kohtaan. Yli 30.000 ihmistä surmattiin. Sodan päätyttyä punaisten tappioon 70.000 ihmistä suljettiin vankileireille.

Vuonna 1918 Suomessa syntyi liike vaatimaan, että saksalainen Hessenin prinssi valittaisiin Suomen kuninkaaksi. Saksan hävittyä ensimmäisen maailmansodan eduskunta sääti Suomelle tasavaltalaisen hallitusmuodon. Vuoden 1919 hallitusmuoto oli itsenäisen Suomen ensimmäinen perustuslaki. Perustuslakia uudistettiin vuosina 2000 ja 2012. Perustuslaki kannattaa lukea. Se kertoo, mitkä yhteiset säännöt luovat kehikon elämälle Suomen tasavallassa. Suomessa valtiovalta kuuluu kansalle. Kansaa edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta. 1930-luvun lopussa ja 1940-luvun alussa Suomen itsenäisyys oli vaarassa. Marraskuussa vuonna 1939 Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen. Alkoi talvisota. Maaliskuussa vuonna 1940 sota päättyi rauhansopimukseen, jossa Suomi joutui antamaan Neuvostoliitolle alueita Karjalasta ja Lapin Sallasta. Vuonna 1941 Saksan hyökättyä Neuvostoliittoon Suomikin yhtyi sotaan Saksan liittolaisena. Pohjois-Suomeen tuli saksalaisia joukkoja. Jatkosota päättyi vuonna 1944 välirauhansopimukseen Neuvostoliiton ja Suomen välillä. Osana sopimusta Suomen oli häädettävä saksalaiset joukot Lapista. Viimeiset saksalaisjoukot vetäytyivät Norjan puolelle rajaa vuonna 1945.

1950-luvulla Suomea jälleenrakennettiin sodan tuhoista. Vuonna 1955 Suomi hyväksyttiin YK:n jäseneksi. Muutamassa vuosikymmenessä Suomi muuttui maatalousyhteiskunnasta nykyaikaiseksi teollisuus- ja palveluyhteiskunnaksi. Muuttoliike maalta kaupunkeihin kiihtyi 1960-luvulta alkaen. Kymmenet tuhannet suomalaiset lähtivät Ruotsiin töihin. 1980-luvun alussa neljäsosa Suomen viennistä suuntautui Neuvostoliittoon. Suomi vei teollisuustuotteita. Neuvostoliitosta ostettiin muun muassa öljyä. Vuonna 1986 Suomi liittyi Euroopan vapaakauppajärjestön EFTA:n jäseneksi. Vuonna 1994 Suomessa järjestettiin neuvoa-antava kansanäänestys liittymisestä Euroopan unioniin. Lähes 57% äänestäneistä kannatti liittymistä. Suomen EU-jäsenyys astui voimaan vuoden 1995 alussa. Vuonna 2002 Suomi hylkäsi markan ja otti euron maan rahayksiköksi. Vuonna 2022 Venäjän hyökättyä Ukrainaan Suomi haki läntisen sotilasliiton Naton jäsenyyttä. Huhtikuussa vuonna 2023 Suomesta tuli Naton jäsen.

Yhteiskunta ja politiikka

Suomen tasavallan presidentti valitaan suoralla kansanvaalilla. Vaalit järjestetään kuuden vuoden välein. Presidentti voidaan valita kerran uudelleen toiselle perättäiselle kaudelle. Vuonna 2018 presidentti Sauli Niinistö valittiin uudelleen toiselle kaudelle. Presidenttiehdokkaan tulee olla syntyperäinen Suomen kansalainen. Ehdokkaita saavat asettaa puolueet, joiden listalta on edellisissä eduskuntavaaleissa valittu vähintään yksi kansanedustaja sekä yli 20.000 kannattajan nimilistan keränneet valitsijayhdistykset. Presidentin valtaa vähennettiin 2000-luvun perustuslakiuudistuksissa. Presidentti johtaa silti edelleen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa yhdessä valtioneuvoston kanssa ja hän on puolustusvoimien ylipäällikkö.

Poliittista toimeenpanovaltaa käyttää pääministerin johtama hallitus, jonka tulee nauttia eduskunnan enemmistön luottamusta. Eduskunnassa on 200 kansanedustajaa. Eduskuntavaalit järjestetään joka neljäs vuosi. Mikään yksittäinen puolue ei yleensä voita itselleen eduskunnan enemmistöä. Vuoden 2023 eduskuntavaaleihin osallistui yli 20 puoluetta, joista yhdeksän sai kansanedustajia. Valituista kansanedustajista 108 on miehiä ja 92 on naisia. Kolmen isoimman puolueen edustajien määrät olivat hyvin lähellä toisiaan. Kokoomus sai 48 kansanedustajaa, perussuomalaiset saivat 46 edustajaa ja sosiaalidemokraatit saivat 43 paikkaa. Vaalien jälkeen Kokoomuksen hallitustunnustelija Petteri Orpo muodosti enemmistöhallituksen, jossa ovat pääministerin oman puolueen lisäksi mukana Perussuomalaiset, Ruotsalainen kansanpuolue ja Kristillisdemokraattinen puolue.

Pääministeri Orpon hallitusta tukee 109 kansanedustajaa. Oppositiossa ovat Sosiaalidemokraattinen puolue, Keskusta, Vihreät, Vasemmistoliitto ja Liike Nyt. Vaalitaistelun aikana ja uutta hallitusta muodostettaessa käytiin vilkasta keskustelua Suomen velkaantumisesta ja tarpeista leikata julkisia menoja. Sosiaali- ja terveydenhuolto ja suhtautuminen maahanmuuttoon ovat myös herättäneet kirpeää mielipidevaihtoa. Yksi Suomen isoista haasteista on väestön ikääntyminen. Tämä asettaa yhä uusia vaatimuksia terveydenhoidolle. On löydettävä keinoja pitää huolta ikäihmisistä. Talouskasvu on ollut hidasta. Työperäisen maahanmuuton puolestapuhujat ovat olleet huolissaan monen eri alan ammattitaitoisen työvoiman riittämättömyydestä. Venäjän hyökkäys Ukrainaan on pakottanut myös Suomen kiinnittämään entistä enemmän huomiota maan turvallisuuteen. Suomen liittyminen Natoon vuonna 2023 on ollut osa tätä kokonaisuutta.

Millaisia Suomi ja suomalaiset loppujen lopuksi ovat? Taiteemme Suomi-kuvassa korostui pitkään maan kauneus ja köyhyys, ihmisten sisu ja sitkeys. On maamme köyhä ja siksi jää, Paavo Cajander lausuu Maamme-runossaan. Suomen nykyisistä taloushaasteista huolimatta maailman maita vertailtaessa ei näytä siltä, että köyhyys olisi koitunut nimenomaan Suomen kohtaloksi. Minkään muun maan kirjailija ei muuten luultavasti ole jättänyt jälkeä kansalliseen kulttuuriin kirjoittamalla siitä, kuinka seitsemän aikuista veljestä piileskelee metsässä, jotta heitä ei pakotettaisi oppimaan luku- ja kirjoitustaitoa.

Saksalainen runoilija Bertolt Brecht mainitsi, että suomalaiset vaikenevat kahdella kielellä. Kansallisoopperan taiteelliseksi johtajaksi tullut brittiläinen Thomas de Mallet Burgess sanoi Yleisradion haastattelussa, että suomalaiset salaavat todellisen olemuksensa näyttäytymällä sisäänpäin kääntyneinä, hiljaisina ja vakavina. Itse asiassa suomalaiset ovatkin lämpimiä ja hauskoja! Jorma Etto toteaa, että suomalainen on sellainen, joka vastaa kun ei kysytä, kysyy kun ei vastata, ei vastaa kun kysytään: sellainen joka eksyy tieltä, huutaa rannalla, ja vastarannalla huutaa toinen samanlainen.

Sosiaalisen median sanailussa vastarantojen huutajat keskittyvät usein rähinään ja pilkkaan. Kiihtyneet ihmiset lähettävät haukkumaviestejä sekä opettajille että terveydenhoidon henkilöstölle. Sanat ovat yhä karkeampia. Tärkeistä yhteiskunnallisista kysymyksistä jaksetaan vain harvoin keskustella loukkaamatta ja nimittelemättä. Tässä voisi olla uusi hyvä haaste kaikille suomalaisille: miten keskustellaan asioista asiallisesti.

Talous ja kaupankäynti

Suomi on korkean tulotason maa. Viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden aikana Suomen talous on kasvanut hitaasti. Joinakin vuosina kasvu on pysähtynyt tai talous on supistunut. Maailmanpankin tilaston mukaan Suomen kansantalous on nyt melkein samankokoinen kuin vuonna 2011. Vuonna 2021 vain neljä prosenttia Suomen työvoimasta sai toimeentulon maataloudesta, 21% toimi teollisuuden tehtävissä ja 74% työskenteli palvelualoilla. Lähes 7% työvoimasta oli työttömänä vuonna 2023.

Suomessa on suuri julkinen talous. Valtion ja kuntien palveluksessa työskenteli yli 600.000 ihmistä vuonna 2021. Yksityisten yritysten ja työnantajien palveluksessa tai yksityisyrittäjinä työskenteli kaksi miljoonaa suomalaista. Suuria palvelualoja ovat sosiaali- ja terveyspalvelut, kauppa, kuljetus- ja liikennepalvelut, viestintä, yritys- ja asiantuntijapalvelut, viihde ja virkistys sekä tekniset palvelut. Maailmanpankin tilaston mukaan Suomessa käy vuosittain noin kolme miljoonaa ulkomaista matkailijaa ja turismi tuottaa vuosittain viisi miljardia euroa. Vuonna 2020 matkailu romahti koronapandemian vuoksi. Turistimäärät ovat vähitellen palaamassa ennen pandemiaa vallinneelle tasolle. Matkailun toimialat työllistävät yli sata tuhatta suomalaista.

Teknologiateollisuudesta on tullut merkittävä elinkeino. Alan yritykset toimivat kansainvälisillä markkinoilla. Teknologiayritysten osuus on noin puolet Suomen tavara- ja palveluviennistä. Teknologia-aloilla tehdään kaksi kolmasosaa elinkeinoelämän tutkimus- ja kehityssijoituksista. Teknologia-alojen toimijoiden mukaan suomalaisella teknologiateollisuudella on kaikki edellytykset menestyä jatkossakin. Suomessa on hyvät ja pitkät teolliset perinteet, kekseliästä luovaa suunnittelua ja tuotekehitystä, sekä osaavia ihmisiä.

Teknologia-alojen yritykset toteavat tarvitsevansa seuraavien kymmenen vuoden aikana yli sata tuhatta uutta osaajaa. Teknologia-aloihin kuuluvat sähkö- ja elektroniikkateollisuus, metallien jalostus, kone- ja metallituoteteollisuus ja tietotekniikka. Peliala on yksi Suomen uusista elinkeinoista. Suomen peliala on Euroopan suurimpia. Vuonna 2021 suomalaisten pelintekijöiden liikevaihto oli yli kolme miljardia euroa. Suomessa on Euroopan suurin kultakaivos. Vuonna 2021 Suomi tuotti 9000 kiloa kultaa. Kaivokset tuottavat myös kromia, nikkeliä, kuparia, sinkkiä, kobolttia, lyijyä ja hopeaa.

Vuonna 2021 Suomen tavaraviennin kokonaisarvo oli 75 miljardia euroa. Tuonnin arvo oli 74 miljardia euroa. Vientituotteita olivat koneet ja laitteet, autot ja muut ajoneuvot, paperi ja kartonki, öljynjalosteet, sahatavara, sellu, teräs, kulta, lääkkeet, kupari, sinkki, lääketieteelliset laitteet, tietokoneet, puhelimet, muovit ja lannoitteet. Suomi oli maailman isoin paperikoneiden viejä. Suurimpia vientimaita olivat Saksa, Ruotsi, Yhdysvallat, Alankomaat, Kiina ja Venäjä. Tärkeimmät tuontimaat olivat Saksa, Ruotsi, Venäjä, Kiina ja Alankomaat. Suomen kauppa Venäjän kanssa väheni huomattavasti Venäjä hyökättyä Ukrainaan vuonna 2022.