Sveitsi

Maantiede

Sveitsi on Keski-Euroopassa Saksan ja Italian välissä. Läntinen rajanaapuri on Ranska, idässä ovat Itävalta ja Liechtenstein. Sveitsin eteläosassa kohoaa Alppien vuoristo. Sen kuuluisin huippu on jylhä Matterhorn lähellä Italian rajaa. Korkein vuori on Monte Rosan Dufourspitze (4634 m). Alppien pohjoispuolella on Mittellandin tasanko. Se halkaisee Sveitsin leveänä vyönä lännestä Genevenjärveltä koilliseen Bodenjärvelle asti. Kaksi kolmasosaa sveitsiläisistä asuu Mittellandin tasangolla. Se on ollut maatalouden sydänseutu ja siellä ovat myös Sveitsin isoimmat kaupungit. Sveitsin ja Ranskan rajalla on Juravuoristo. Sen korkeimmat huiput kohoavat 1700 metriä merenpinnasta.

Sveitsin Alpeilla on mahtavia lumipeitteisiä vuoria, jäätiköitä ja monen suuren joen lähteet. Alppien vesistä saavat alkunsa Rein, Rhone, Inn ja Pon sivujoki Ticino. Ilmaston lämpeneminen sulattaa vuorten lumipeitettä ja jäätiköitä. Sveitsissä on tuhat viisisataa järveä. Kolmasosa maan pinta-alasta on metsiä. Sata vuotta sitten perustetun Sveitsin kansallispuiston rinteillä kasvaa mäntymetsää. Metsärajan yläpuolella on vehreitä alppiniittyjä ja karuja kivijyrkänteitä. Karhut, sudet ja ilvekset on hävitetty alueelta jo kauan sitten. Nykyisin kansallispuistossa elävät kauriit, gemssit, alppivuohet ja murmelit.

Sveitsin ilmasto vaihtelee alueittain. Alppien eteläpuolella on pohjoisitalialainen välimerenilmasto, jota luonnehtivat lämpimät kuivat kesät ja leudot sateiset talvet. Vuoristossa korkeimmat seudut ovat aina viileitä. Laaksoissa on lämpimämpää. Tasankomailla kesät ovat lämpimiä ja talvet ovat kylmiä. Rankat sateet lisääntyvät ilmastonmuutoksen myötä. Sateet ja jäätiköiden sulaminen aiheuttavat vyörymiä vuorten rinteillä. Vuonna 2025 Blattenin kylä Sveitsin Alpeilla jäi jäätikön sortuman alle. Vuonna 2024 sateiden nostattamat tulvat katkoivat teitä ja siltoja Sveitsin eri osissa. Viidesosa sveitsiläisistä asuu tulville alttiilla alueilla.

Kolme neljäsosaa sveitsiläisistä asuu kaupungeissa. Isoin kaupunki Zürich on Pohjois-Sveitsissä lähellä Saksan rajaa. Zürichissä on puoli miljoonaa asukasta. Kaupungin lähialueella elää kaikkiaan kaksi miljoonaa ihmistä. Sveitsin muita suuria kaupunkeja ovat Geneve, Basel, Lausanne ja Bern. Kolmasosa sveitsiläisten kuluttamasta energiasta saadaan vesivoimaloista. Hieman yli neljäkymmentä prosenttia kulutettavasta energiasta saadaan öljystä ja kaasusta. Vajaa viidesosa energiasta tuotetaan ydinvoimalla. Aurinko- ja tuulivoiman yhteinen osuus on noin viisi prosenttia.

Historia

Pohjois-Sveitsin Prattelnista on löydetty esi-ihmisten kivikirves, jolla on ikää yli sata tuhatta vuotta. Sveitsin vuoriluolista on kaivettu esiin neljäkymmentä tuhatta vuotta vanhoja jäänteitä neandertalinihmisen asumisesta. Nykyihminen tuli seudulle kolmekymmentä tuhatta vuotta sitten. Jääkauden aikana suuri osa Sveitsistä oli lumen ja jään alla. Pysyvä ihmisasutus levisi jäätiköiden väistyessä kymmenen tuhatta vuotta sitten. Järvikylissä asumukset tehtiin paalujen päälle. Sveitsin vanhimmat kylät rakennettiin seitsemän tuhatta vuotta sitten. Varhaiset viljelijät kasvattivat yksijyvävehnää, emmervehnää, hernettä ja pellavaa.

Kaksituhatta viisisataa vuotta sitten Sveitsiä asuttivat kelttikansat: helvetialaiset ja gallialaiset. He rakensivat jokien varsille vallien ja suoja-aitojen ympäröimiä kyliä. Maan itäosissa Alppien laaksoissa eli raetialaisia heimoja. Sveitsiläiset tekivät kauniita kulta- ja lasikoruja. Kaksi tuhatta vuotta sitten Sveitsi kuului Rooman valtapiiriin. Roomalaisen hallinnon aikana rakennettiin useita kaupunkeja. 400-luvulla Rooman valta heikkeni. Sveitsiin asettui germaaniheimoja: burgundeja ja alemanneja. Tästä alkoi Sveitsin jako ranskankielisiin ja saksankielisiin alueisiin.

1000-luvulla Sveitsin alppisolista tuli tärkeitä eurooppalaisia kauppareittejä. Sveitsiläiset kaupungit, laaksot sekä niiden pikkuvaltiot, kantonit, solmivat keskinäisiä puolustusliittoja. Näitä nimitettiin valaliitoiksi. 1500-luvulla uskonriita katolilaisten ja protestanttien välillä johti sisällissotaan. Vuonna 1531 solmitussa rauhassa osa Sveitsistä jäi katolilaiseksi ja osa omaksui reformoidun uskon. Vuonna 1648 Euroopan suurvallat tunnustivat Sveitsin itsenäiseksi valtioksi.

Vuonna 1848 laadittiin Sveitsin liittovaltion perustuslaki, missä maanpuolustus, kauppasopimukset ja lakien säätäminen kuuluvat liittohallinnon päätösvaltaan ja kantonien paikallishallinto päättää melko itsenäisesti lähes kaikista muista asioista. Tärkeistä laeista ja monista muistakin yhteiskunnallisista kysymyksistä järjestetään kansanäänestyksiä. Vuodesta 1848 alkaen Sveitsissä on järjestetty yli kolmesataa kansanäänestystä.

1800-luvun jälkipuoliskolla Sveitsi vaurastui. Maahan syntyi tekstiili- ja vaatetehtaita. Sveitsiläiset kellojen tekijät ja konevalmistajat saivat mainetta laatutyöstä. Alpit houkuttelivat kiipeilijöitä ja lomamatkailijoita. Ensimmäisen ja toisen maailmansodan aikana Sveitsi pysytteli puolueettomana. Sveitsistä tuli kansainvälinen pankkitoiminnan ja kultatalletusten keskus. Sveitsi ei ole halunnut liittyä Euroopan unioniin. Maa on Euroopan vapaakauppajärjestön EFTAn jäsen. EFTAan kuuluvat Sveitsin lisäksi Islanti, Norja ja Liechtenstein. EFTAn jäsenmailla on monia yhteistyösopimuksia Euroopan unionin kanssa. Vuonna 2002 sveitsiläisten enemmistö kannatti kansanäänestyksessä maan liittymistä YK:n jäseneksi. Samana vuonna Sveitsistä tuli YK:n jäsenmaa.

Yhteiskunta ja politiikka

Sveitsi on liittovaltio. Liittovaltioon kuuluu kaksikymmentä kuusi osavaltiota. Näitä nimitetään kantoneiksi. Liittovaltiota johtaa parlamentin valitsema liittoneuvosto. Liittoneuvoston seitsemän jäsentä valitaan neljän vuoden virkakaudelle. Liittoneuvostossa on neljän suurimman puolueen edustajia. Parlamentti valitsee vuosittain yhden liittoneuvoston jäsenistä neuvoston puheenjohtajaksi. Puheenjohtajaa kutsutaan Sveitsin liittopresidentiksi. Käytännössä neuvosto kokonaisuudessaan hoitaa valtionpäämiehen tehtävää. Kun Sveitsi solmii valtioiden välisiä sopimuksia, kaikki liittoneuvoston jäsenet allekirjoittavat sopimusasiakirjat.

Sveitsissä on kaksikamarinen parlamentti. Ylähuoneen neljäkymmentä kuusi jäsentä edustavat kantoneja. Kansallisneuvostoksi kutsutussa alahuoneessa on kaksisataa kansanedustajaa. Parlamenttivaalit järjestetään neljän vuoden välein. Vuonna 2023 vaaleihin osallistui kaksitoista puoluetta. Kymmenen puoluetta sai kansanedustajia. Vaalien voittajaksi nousi oikeistolainen Kansanpuolue 62 kansanedustajalla. Alle puolet äänioikeutetuista kävi äänestämässä. Vuonna 2023 valituista kansanedustajista 77 on naisia.

Kansanpuolue on saanut kannatusta vastustamalla maahanmuuttoa. Samoin kuin monissa muissa Euroopan maissa, Sveitsissäkin on käynnissä aatemaailmojen yhteentörmäys. Perinteisiin asenteisiin sitoutunut väestö vieroksuu uutta mielipideilmastoa, joka haastaa entisiä ajattelutapoja ja niihin liittyviä käsitteitä. Uusien aatteiden ärsyttämät ihmiset äänestävät Sveitsissä Kansanpuoluetta. Ilmaston lämpeneminen on Sveitsille iso ympäristöhaaste. Vuorten jäätiköt sulavat. Vuonna 2025 rinnejäätikön romahdus hautasi Blattenin alppikylän kivi- ja jäämurskan alle.

Sveitsin yhteiskunnan ja politiikan erityisiin piirteisiin kuuluvat kansanäänestykset. Kansalaiset voivat edistää muutoksia ja vastustaa lakeja kansanäänestysten kautta. Jos parlamentin hyväksymää lakia vastaan kerätään viisikymmentä tuhatta allekirjoitusta sadassa päivässä, lakiasiasta on järjestettävä kansanäänestys. Laki tulee voimaan, jos sitä kannattaa enemmistö kansanäänestyksen äänestäjistä. Vuonna 2025 kansanäänestyksiä järjestettiin verolaeista ja sähköisestä henkilökortista. Zürichissä äänestäneiden enemmistö hyväksyi paikallisen aloitteen polttomoottorikäyttöisten lehtipuhaltimien kieltämisestä.

Sveitsiläinen taiteilija Saype tekee valtavia maalauksia vihreille alppiniityille. Hän on maailmallakin tunnettu ympäristötaiteilija. Saype käyttää töissään liitujauhoa. Seuraava sade puhdistaa alppiniityn entiseen luonnontilaan. Katso itse: Saype land art.

Talous ja kaupankäynti

Sveitsi on korkean tulotason maa. Parin viime vuoden aikana talouskasvu on ollut hidasta. Vuonna 2025 Sveitsin talous kasvoi alle prosentin. Kaksi prosenttia Sveitsin työvoimasta saa toimeentulon maataloudesta, viidesosa toimii teollisuuden tehtävissä ja 78 prosenttia työskentelee palvelualoilla. Palvelualojen isoja työllistäjiä ovat pankki-, raha- ja vakuutuspalvelut, kauppa ja matkailu. Sveitsi on kansainvälisen raaka-ainekaupan keskus.

Vuonna 2025 Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump uhkasi Sveitsiä korkeilla tuontitulleilla. Sveitsiläiset suuryritykset varoittavat, että alppimaan teollisuus voi menettää kilpailukykynsä. Isojen yhtiöiden valtuuskunta antoi Trumpille lahjaksi kultaharkon ja kalliin kellon. Kansainvälisillä markkinoilla Sveitsi on raha- ja arvotalletusten turvapaikka. Sveitsin pankkeihin talletetun tai pankkien hoitaman omaisuuden arvo on nyt suurempi kuin koskaan aikaisemmin.

Sveitsissä on monipuolinen, laatutietoinen, pitkälle erikoistunut teollisuus. Teknologiataso on korkea. Sveitsiläinen muotoilu, muoti ja tuotesuunnittelu ovat saavuttaneet menestystä maailman markkinoilla. Luovan talouden alat työllistävät puoli miljoonaa sveitsiläistä. Sveitsissä käy vuosittain neljäkymmentä miljoonaa ulkomaalaista matkailijaa. Turismitulot ovat kaksikymmentä miljardia euroa vuodessa. Matkailupalvelut työllistävät 160.000 sveitsiläistä.

Sveitsi voi olla kallis lomakohde, mutta upeat vuorimaisemat ja laskettelurinteet, vanhat kaupungit, viihtyisät alppikylät, puhdas luonto ja maailman kauneimmat junamatkat houkuttelevat turisteja. Matkanjärjestäjä kehuu taidetarjontaa ja korostaa, että vanhoissakin kaupungeissa voi olla vauhdikas yöelämä. Vuoristopolkujen patikkaretket ja varjoliito ihastuttavat huimapäitä. Montreuxin rantakadulla on Freddie Mercuryn patsas. Veveyssä on Charles Chaplinin kotitalo. Lausannessa on Olympiamuseo. Geneve on monen tärkeän kansainvälisen järjestön kotikaupunki.

Vuonna 2023 Sveitsin tavaraviennin kokonaisarvo oli 380 miljardia euroa. Tuonnin arvo oli 360 miljardia euroa. Kultakauppa tuotti neljäsosan kaikista vientituloista. Muita vientituotteita olivat lääkkeet, rokotteet, kellot, koneet ja laitteet, korut, timantit, hopea, platina, lääketieteelliset laitteet ja apuvälineet, sähkö, muovit, kahvi, juusto ja suklaa. Suurimpia vientimaita olivat Kiina, Saksa, Yhdysvallat, Italia, Ranska, Turkki ja Intia. Tärkeimmät tuontimaat olivat Saksa, Yhdysvallat, Italia, Ranska ja Kiina.