Syyria

Maantiede

Syyria on Lähi-Idän valtio Välimeren itäisimmän pohjukan rannalla. Pohjoisessa rajanaapurina on Turkki ja idässä Irak. Eteläisiä naapureita ovat Jordania, Israel ja Libanon. Välimerellä Syyrian rannikon edustalla on Kypros. Syyrian Välimeren rannikolla on pitkiä hiekkarantoja ja kallioniemiä. Kapean alavan rannikkovyöhykkeen itäpuolella kohoaa vuorijonoja. Syyrian korkein vuori Hermon (2814 m) on Syyrian ja Libanonin rajalla. Suurin osa Syyrian sisämaasta on kuivaa aavikkoa. Valtava Eufratjoki virtaa Syyrian keskiosien läpi pohjoisesta Turkista kaakkoon Irakin puolelle. Lännempänä Orontesjoki saa alkunsa Libanonin vuorilta ja virtaa pohjoiseen laskeakseen Turkissa Välimereen. Hedelmälliset jokivarret ovat Syyrian maatalouden sydänmaita. Aavikolla on keitaita. Rinteillä ja laaksoissa on kuivia uomia, jotka täyttyvät tilapäisesti sadevesistä.

Syyriassa on lämmin ilmasto. Rannikolla sataa huomattavasti enemmän kuin sisämaassa. Rannikon runsain sadekausi ajoittuu marraskuusta maaliskuuhun. Aavikon alavilla seuduilla esiintyy kesäisin yli neljänkymmenen asteen helteitä. Keväällä on usein hiekkamyrskyjä. Vuoristoissa ja ylängöillä kesät ovat lämpimiä ja talvet ovat viileitä. Vuorilla sataa lunta. Hermonvuoren rinteillä on laskettelu- ja hiihtokeskuksia. Alle kolme prosenttia Syyrian pinta-alasta on metsää. Vuorilla ja ylänkömailla kasvaa havupuita, tammia ja kastanjoita. Jokivarsilla on haapaa, leppää, pajuja, tamariskeja ja plataaneja. Rinteiden puusto suojelee vesilähteitä. Viimeksi kuluneiden 20 vuoden aikana kolmasosa Syyrian vähistä metsistä on kaadettu. Metsiä on hakattu saha- ja polttopuuksi. Tuhovauhti on kiihtynyt yli kymmenen vuotta kestäneen sisällissodan aikana. Luonnonmetsien lisäksi myös oliivi- ja hedelmäpuulehdot ovat kärsineet hävityksestä. Metsien hakkaaminen lisää äkkitulvien vaaraa, kun rinteillä on vähemmän pysyvää kasvillisuutta, joka pidättäisi sadevesiä.

Syyrialla on vakavia ympäristöongelmia. Sota on tuhonnut vesihuolto- ja kasteluverkostoja. Monilla alueilla vesi on saastunut. Maanjäristys on aiheuttanut lisävahinkoja. Ankarat kuivuudet ja metsäpalot ovat kuluttaneet maata. Liikapyynti supistaa Välimeren kalakantoja. Luonnonsuojelu on jäänyt syrjään, kun sota on hajottanut maan. Syyrian sähkö tuotetaan öljyä ja kaasua polttavissa voimalaitoksissa. Öljynpumppaamojen ja varastosäiliöiden päästöt ovat myrkyttäneet maata ja vettä. Sodan aikana öljykentillä käydyt taistelut ja pommitukset sytyttivät isoja tulipaloja. Hallituksen joukot käyttivät sisällissodan aikana kemiallisia aseita.

Historia

Syyriassa on elänyt ihmisiä kymmenien tuhansien vuosien ajan. Pohjois-Syyrian Dederiyehin luolasta kuivuneen joen varrelta on löydetty 200 000 vuotta vanhoja neandertalinihmisen luurankoja. Syyrian seudut ovat maanviljelyn ja kaupunkiyhteiskuntien syntysijoja. Mureybetissa Eufratin laaksossa kasvatettiin ruista ja ohraa yli 10 000 vuotta sitten. Viljelyn ohella ihmiset kalastivat ja metsästivät. Ensimmäiset kaupungit syntyivät 6 000 vuotta sitten. Syyriassa on elänyt monia kansoja: sumerilaisia, assyrialaisia, heettiläisiä, hurrilaisia ja babylonialaisia. 2500 vuotta sitten Syyria oli osa Persian valtakuntaa. 2000 vuotta sitten Rooman valtakunta ulottui Syyriaan asti. Syyriassa syntynyt Marcus Julius Philippus jopa nousi Rooman keisariksi vuonna 244.

630-luvulla islamilaiset arabit valloittivat Syyrian. 1000-luvulla ristiretkeläiset sotivat islamia vastaan ja perustivat alueelle omia pieniä valtioitaan. Syyria oli pitkän aikaa tärkeä kauppareitti, jonka kautta Persian, Intian ja Kiinan arvokkaat tuotteet saapuivat Välimeren rantaan ja Eurooppaan. 1400-luvun lopulla tämän reitin merkitys väheni, kun Portugali, Espanja, Hollanti ja Iso-Britannia avasivat meriyhteydet Aasiaan ja alkoivat hallita mannerten välistä kauppaa. 1510-luvulla turkkilainen Ottomaanien valtakunta liitti Syyrian alueisiinsa. Syyria kuului ottomaanivaltakuntaan vuoteen 1918 saakka. Tuon vuoden lopulla brittiläiset ja arabijoukot valtasivat Damaskoksen ja Aleppon. Vuonna 1920 Kansainliitto luovutti Syyrian Ranskan hallintaan. Syyria itsenäistyi Ranskan vallasta vuonna 1946.

Syyria oli yksi YK:n perustajavaltioista. Itsenäisyyden alkuvuosina maan olot olivat epävakaat. Ensimmäisten kymmenen vuoden aikana Syyriassa ehti istua kaksikymmentä eri hallitusta. Syyria osallistui sotiin Israelia vastaan. Syyrialle kuuluva Golanin ylänkö on edelleen Israelin miehittämä. Armeija on ollut vahvin voima Syyrian yhteiskunnassa ja politiikassa vuosikymmenien ajan. Vuonna 1970 puolustusministeri Hafez al-Assad kaappasi vallan. Hän johti Syyriaa vuoteen 2000 asti. Syyrian armeija miehitti Libanonia kolmekymmentä vuotta vuodesta 1976 alkaen. Hafez al-Assad kuoli vuonna 2000. Syyrian johtajaksi nousi hänen poikansa Bashar al-Assad. Vuonna 2011 Syyria syöksyi sisällissotaan. Maassa oli suuria mielenosoituksia, jotka hallitus tukahdutti väkivalloin. Tästä syntyi kapina. Hallituksen vastaiseen taisteluun lähti osa armeijassa palvelleista sunnimuslimeista, kurdien aseellisia järjestöjä sekä monia alueellisia ja paikallisia islamistiliikkeitä. Sodassa on kuollut ainakin 600 000 ihmistä. Seitsemän miljoonaa syyrialaista on pakolaisina ulkomailla ja maassa on yli kymmenen miljoonaa sisäistä pakolaista. Syksyllä vuonna 2024 presidentti Bashar al-Assadin valta murtui. Islamistikapinalliset valtasivat Damaskoksen, ja muut hallituksen vallassa olleet kaupungit. Bashar al-Assad pakeni maasta.

Yhteiskunta ja politiikka

Vuoden 2024 syksyllä islamistisen Hayat Tahrir al-Sham -järjestön asejoukot valtasivat Aleppon kaupungin. Aleppo on Syyrian toiseksi suurin kaupunki. Hayat Tahrir al-Sham oli yli kymmenen vuotta kestäneen sisällissodan aikana hallinnut Syyrian pohjoisosan Idlibin aluetta lähellä Turkin rajaa. Idlibissä on Turkin armeijan sotilaita. Alueella toimii Turkin tukemia aseryhmiä, jotka ovat taistelleet Bashar al-Assadin hallitusta vastaan. Turkin tukemat ryhmät osallistuivat Hayat Tahrir al-Shamin sotatoimiin vuonna 2024. Alepposta Hayat Tahrir -al Shamin taistelijat ja liittolaiset etenivät rannikon valtatietä etelään, Hamaan ja Homsiin. Sen jälkeen kapinalliset valtasivat pääkaupungin Damaskoksen. Raakaa valtaa käyttänyt presidentti Bashar al-Assad pakeni Venäjälle. Hayat Tahrir al-Shamin perustaja ja johtaja Ahmed al-Sharaa hoitaa nyt Syyrian presidentin tehtäviä.

Syyrian sodan tarkkailijoiden mukaan hallituksen armeija romahti yllättävän nopeasti. Sotilaat eivät halunneet taistella. He antautuivat. Syyrian armeijassa on tapahtunut paljon väärinkäytöksiä. Sotilaille ei ole maksettu palkkaa. Päällystö on kavaltanut armeijan varoja. Sisällissodan aikana armeija on tuhonnut oman maan kaupunkeja ja murhannut siviiliväestöä. Hallituksen joukot olisivat hävinneet sodan jo aikaisemmin, elleivät ne olisi saaneet voimakasta apua Venäjältä sekä Iranin tukemalta libanonilaiselta Hizbollah-liikkeeltä.

Venäjä on perustanut Syyriaan ilmavoimiensa ja laivastonsa tukikohtia. Venäjän ilmavoimien ohjusiskut ja pommitukset ovat olleet keskeisessä osassa hallituksen joukkojen sotatoimissa. Hizbollah puolestaan lähetti Bashar al-Assadin avuksi tuhansia taistelijoita, jotka auttoivat torjumaan kapinalliset sisällissodan vaarallisimmissa vaiheissa. Venäjän hyökkäyssota Ukrainaa vastaan kulutti sen kykyä tukea Bashar al-Assadin hallintoa aseilla ja rahalla. Hizbollahin sota Israelia vastaan vuoden 2024 syksyllä Libanonissa aiheutti liikkeelle niin suuria tappioita, ettei Hizbollah voinut lähettää taistelijoita Syyriaan, kun Hayat Tahrir al-Sham aloitti uuden hyökkäyksensä. Venäjän pitää ehkä hylätä kokonaan syyrialaiset lento- ja laivastotukikohtansa.

Hayat Tahrir al-Sham kokoaa alaisuuteensa Syyrian seuraavaa hallitusta. Syyria on paloiteltu maa. Hayat Tahrir al-Shamin johtamat sunnilaiset islamistit hallitsevat nyt tärkeimpiä kaupunkeja ja Välimeren rannikkoa. Syyrian koillisosassa on laaja alue, joka on pitkään ollut kurdien asejoukkojen hallussa. Kurdit vaativat itsehallintoa. Kurdien ympärille on ryhmittynyt Demokraattisten voimien liitto. Siihen kuuluu useita ryhmittymiä, jotka ovat taistelleet sekä Bashar al-Assadia että ääri-islamistisia liikkeitä vastaan. Yhdysvallat on tukenut Demokraattisten voimien liittoa. Syyrian koillisosassa on 900 Yhdysvaltojen armeijan sotilasta. Hayat Tahrir al-Sham ja Turkin tukemat Syyrian kansallinen armeija -nimiseen verkostoon kuuluvat aseryhmät ovat ottaneet haltuunsa kurdien asejoukkojen aiemmin hallitsemia alueita. Turkki haluaa hävittää kaikki aseistetut kurdijärjestöt, jotka puolustavat kurdien itsenäisyyspyrkimyksiä.

Bashar al-Assadin paettua maasta Israel tuhosi pommituksilla ja ohjusiskuilla useita Syyrian armeijan asevarastoja ja suuren osan Syyrian laivaston aluksista. Israelin armeija on työntynyt Syyrian rajan yli luodakseen puskuri- tai torjuntavyöhykkeen ääri-islamistien hyökkäyksiä vastaan. Syyrialaiset ovat iloisia Bashar al-Assadin julman hallinnon päättymisestä. Syyrian ihmisoikeusverkosto arvioi, että Assadin aikana maassa oli yli satatuhatta poliittista vankia. Vangit on nyt vapautettu. Kymmenet tuhannet ihmiset ovat kuitenkin edelleen kateissa. Syyrialaiset toivovat rauhaa, turvallista elämää ja hyvää toimeentuloa pitkään kestäneet kurjuuden jälkeen. Miljoonat syyrialaiset pakolaiset eri maissa haluaisivat palata kotimaahan. Syyrialaiset ovat kuitenkin tietoisia siitä, että toivo saattaa muuttua pettymykseksi. Valtaan noussutta Hayat Tahrir al-Sham -liikettä on aikaisempina vuosina syytetty itsevaltaisuudesta ja ihmisoikeusloukkauksista Idlibin alueella.

Syyrialainen taiteilija Tammam Azzam maalaa kuvia siitä, miltä Syyrian kaupungit näyttävät sodan tai maanjäristyksen jälkeen. Houmam al Sayedin maalauksissa oudon jykevä ja vakava kansa odottaa, mitä seuraavaksi tapahtuu. Kuvahakuvihjeet: Houmam al Sayed paintings. Tammam Azzam paintings.

Talous ja kaupankäynti

Sisällissota tuhosi Syyrian talouden. Maailmanpankki arvioi, että vuonna 2010 Syyrian talouden kokonaisarvo oli yli 200 miljardia euroa. Kymmenen vuotta myöhemmin kansantalouden koko oli vain 10 miljardia euroa. Vuonna 2023 voimakas maanjäristys aiheutti suuria tuhoja Syyrian pohjoisosissa. Tuhansia ihmisiä kuoli ja viisi miljoonaa syyrialaista menetti kotinsa. Maailman elintarvikeohjelman mukaan kolme neljäsosaa Syyrian asukkaista eli äärimmäisessä köyhyydessä vuonna 2023. Vuosina 2023 ja 2024 Syyrian talouden supistuminen jatkui hieman yli yhden prosentin vuosivauhtia. Maan jälleenrakentaminen sodan ja maanjäristyksen tuhoista maksaa satoja miljardeja euroja.

Noin 15% Syyrian työvoimasta saa toimeentulon maataloudesta, 23% toimii teollisuuden tehtävissä ja 62% työskentelee palvelualoilla. Sisällissota ja kuivuudet ovat tehneet ruoantuotannon vaikeaksi. Viljelijäperheet ovat paenneet kotiseuduiltaan. Kastelujärjestelmät ovat tuhoutuneet. Maanviljelyä harjoitetaan eniten maan länsi- ja pohjoisosissa. Eteläiset alueet ovat liian kuivia. Syyrian tärkeimpiä ruokakasveja ovat vehnä, perunat, ohra ja riisi. Viljelijät kasvattavat myös härkäpapuja, oliiveja, pistaasipähkinöitä, vihanneksia ja hedelmiä. Syyrian maaperässä on arvokkaita luonnonvaroja. Keski-Syyriassa on laajoja kaasuesiintymiä. Maassa on myös öljyä ja fosfaattikiveä. Fosfaatti on lannoitteiden raaka-aine. Syyria on ollut Lähi-Idän suurin sementin tuottaja.

Vuonna 2022 Syyrian tavaraviennin kokonaisarvo oli 700 miljoonaa euroa. Tuonnin arvo oli neljä miljardia euroa. Tärkein vientituote oli oliiviöljy. Siitä saatiin lähes viidesosa kaikista vientituloista. Muita vientituotteita olivat pähkinät, puuvilla, fosfaatti, mausteet (roomankumina, korianteri, aniksen siemenet), romurauta, hedelmät sekä vihannekset. Tärkeimmät vientimaat olivat Turkki, Kuwait, Libanon, Jordania, Egypti ja Yhdistyneet arabiemiirikunnat. Suurimpia tuontimaita olivat Turkki, Yhdistyneet arabiemiirikunnat, Kiina, Libanon ja Egypti. Ulkomaille muuttaneet syyrialaiset ovat lähettäneet vuosittain kotimaahan noin kolme miljardia euroa. Tuhansien köyhien perheiden toimeentulo on rahalähetysten varassa.