Tanska

Maantiede

Tanska on niemi- ja saarimaa Pohjanmeren ja Itämeren välissä. Etelässä rajanaapurina on Saksa. Jyllannin niemen läntisiä rantoja huuhtelee Pohjanmeri. Niemen pohjoispäässä on teräväkärkinen Vendsyssel-Thyn saari. Kaksisataa vuotta sitten tulvat avasivat pitkän matalan salmen, joka nykyisin erottaa saaren Jyllannista. Jyllannin niemen itäpuolella on Itämeri. Niemen liepeillä on useita saaria. Isoimmat saaret ovat Sjellanti, Fyn, Lolland ja Falster. Kauempana Itämeressä on jylhäkallioinen Bornholm.

Pääkaupunki Kööpenhamina on Sjellannin itärannikolla. Kööpenhaminassa ja lähialueella on noin miljoona asukasta. Tanskan toiseksi isoin kaupunki on Aarhus. Viikingit perustivat Aarhusin 700-luvulla. Kaupungissa on nyt kolmesataa tuhatta asukasta. Kahdeksankymmentä kahdeksan prosenttia tanskalaisista asuu kaupungeissa.

Tanskan ja Ruotsin välissä on kapea Juutinrauman salmi. Salmen toisella puolella Kööpenhaminaa vastapäätä on Ruotsin Malmö. Juutinrauman yli on rakennettu kahdeksan kilometriä pitkä silta. Grönlanti ja Färsaaret kuuluvat Tanskaan. Näillä saarilla on itsehallinto. Yhdeksänkymmentä prosenttia Grönlannin asukkaista on alkuperäisväestöä, inuitteja.

Tanskassa on meri-ilmasto. Talvet ovat leutoja. Kesällä on lämmintä, mutta harvoin helteistä. Syksyt ovat sateisia. Valtaosa Tanskasta on laakeaa alankoa. Korkeimmat mäet ovat Itä-Jyllannissa. Ne nousevat vähän alle kaksisataa metriä merenpinnan yläpuolelle. Grönlannissa on laajoja jäätiköitä. Ilmaston lämmetessä jäätiköt hupenevat. Grönlannissa on jääkarhuja, mursuja ja hylkeitä. Meressä ui sarvivalaita ja maitovalaita.

Viisitoista prosenttia Tanskan maa-alasta on metsiä. Gribskovin metsä on Sjellannissa. Siellä kasvaa pyökkiä, tammia, leppää, saarnia, koivua ja pajuja. Alueen kosteikkoja on kuivattu sata vuotta sitten. Maille on istutettu kuusta. Metsissä on kauriita ja saksanhirviä. Thyn kansallispuisto on Pohjanmeren rannalla. Rantamaisemaa hallitsevat hiekkakinokset. Kasvillisuus on niukka. Kosteikot ovat hanhien, sorsien ja kahlaajien turvapaikkoja.

Tanskan kuusi miljoonaa asukasta elävät alueella, jonka ala on alle kahdeksasosa Suomesta. Alkuperäisluonto on väistynyt ihmisten asutuksen ja talouden tieltä. Maatalouden ravinteet ovat lianneet järviä ja merenrantavesiä. Tanska käyttää paljon uusiutuvia energianlähteitä. Puolet sähköstä tuotetaan tuulivoimalla. Lähes neljäsosa sähköstä tulee lämpövoimaloista, jotka polttavat haketta, olkea tai muita biopolttoaineita. Kymmenesosa sähköstä tuotetaan aurinkovoimalla. Tanska teettää tutkimuksen pienten ydinvoimaloiden käyttökelpoisuudesta.

Historia

Ihmisasutus levisi Tanskaan jääkauden jälkeen. Ensimmäiset asukkaat tulivat neljätoista tuhatta vuotta sitten. Kasvillisuus runsastui vähitellen. Yksitoista tuhatta vuotta sitten Tanskassa kasvoi viileän ilmaston matalaa koivikkoa ja männikköä. Maglemösen suolta Sjellannin länsirannikolta on löytynyt kymmenen tuhatta vuotta vanhoja ihmisten ja eläinten luita, luu- ja kivityökaluja, keihäitä ja tuulastajien atraimia.

Varhaisasukkaat metsästivät hirviä, peuroja, hylkeitä, alkuhärkiä ja villihevosia. Maglemösen läheltä on löydetty kokonainen metsästäjien kaataman alkuhärän luuranko, ja lohkokivisiä nuolenkärkiä. Ilmaston lämmetessä vehreät lehtimetsät yleistyivät. Saaliseläimiksi tulivat villisiat ja kauriit. Maanviljely alkoi kuusi tuhatta vuotta sitten. Viljelijät kasvattivat ohraa, pellavaa ja varhaisia vehnälajeja. Heillä oli lehmiä, vuohia, sikoja ja lampaita.

Tanskan pronssikausi alkoi kolmetuhatta seitsemänsataa vuotta sitten. Kuparin ja tinan seoksesta, pronssista, valmistetut aseet ja työkalut korvasivat kiviesineet. Tanskalaisilla oli kauppayhteyksiä muualle Eurooppaan. Näin metalliesineiden käyttö levisi Tanskaan. Tanskasta on löytynyt paljon pronssikautisia hautakumpuja. Ihmisten lisäksi niihin haudattiin käyttöesineitä, aseita, kilpiä ja koruja.

800-luvulla alkoi viikinkien aika. Tanskalaiset viikingit tekivät ryöstöretkiä Pariisiin, Hampuriin ja Britteinsaarille. He perustivat siirtokuntia ja kävivät kauppaa. Kauppareitit ulottuivat kauas, Venäjälle, Turkkiin ja Bagdadiin asti. Viikingit asuttivat Islannin ja Grönlannin. He purjehtivat Amerikan rannikolle Newfoundlandiin jo tuhat vuotta sitten. Nykyisen Saksan puolella sijaitseva Hedeby oli Tanskan viikinkien iso kauppakaupunki.

900-luvun puolivälissä Gorm Vanha kokosi suurimman osan Tanskan hajanaisista päällikkökunnista yhtenäisemmäksi valtioksi. Gormin poika Harald Sinihammas hallitsi 900-luvun lopulla Tanskaa ja Norjaa. Vuonna 1380 Norjan kuninkaan Haakonin kuoltua Tanskan ja Norjan yhteiseksi hallitsijaksi tuli tanskalainen kuningatar Margareeta, Haakonin leski. Yhdeksän vuotta myöhemmin Margareeta valittiin myös Ruotsin kuningattareksi.

Ruotsi irtautui Kalmarin unionin nimellä tunnetusta liitosta 1520-luvulla, mutta Norja jäi osaksi Tanska-Norjaa. Vuonna 1814 Tanska luovutti Norjan Ruotsille. 1800-luvun puolivälissä Tanska kävi sotia Saksaa vastaan. 1800-luvun loppupuolella Tanska teollistui, rautateitä rakennettiin. Maatalous nykyaikaistui ja Tanskasta tuli iso lihan ja voin viejä. Lihaa ja voita myytiin erityisesti Ison-Britannian markkinoille.

Toisen maailmansodan alkuvaiheissa vuonna 1940 Saksa miehitti Tanskan. Tanskan vastarintaliike auttoi tuhansia tanskalaisia juutalaisia pakenemaan Ruotsiin. Tämä pelasti valtaosan Tanskan juutalaisväestöstä. Vuonna 1945 sota Euroopassa päättyi Saksan antautumiseen. Tanska sai takaisin itsenäisyytensä.

Vuonna 1945 Tanska oli yksi YK:n perustajista. Vuonna 1949 Tanska liittyi läntiseen sotilasliitoon Natoon. Vuonna 1973 Tanska hyväksyttiin Euroopan unionin edeltäjän Euroopan talousyhteisön jäseneksi. Kun EU perustettiin vuonna 1992, Tanskasta tuli sen jäsen ensimmäisenä Pohjoismaana. Tanska ei luopunut rahayksiköstään, Tanskan kruunusta.

Yhteiskunta ja politiikka

Tanska on kuningaskunta. Vuodesta 2024 alkaen hallitsijana on ollut kuningas Frederik kymmenes. Kuninkaan asema on muodollinen. Varsinainen poliittinen valta on pääministerin johtamalla hallituksella. Vuodesta 2019 lähtien Tanskan pääministeri on ollut sosiaalidemokraatti Mette Fredriksen. Hän on aikaisemmin ollut työministerinä ja oikeusministerinä.

Tanskan parlamenttia kutsutaan kansankäräjiksi. Kansankäräjillä on 179 kansanedustajaa. Kansanedustajat valitaan neljän vuoden välein. Grönlannilla ja Färsaarilla on kummallakin kaksi edustajaa Tanskan kansankäräjillä. Itsehallintoalueina Grönlannilla ja Färsaarilla on myös omat yleisillä vaaleilla valittavat parlamenttinsa.

Vuoden 2026 keväällä Tanskassa järjestettiin ennenaikaiset vaalit. Kaksitoista puoluetta sai kansanedustajia. Hallitusta johtaneet sosiaalidemokraatit saivat 38 kansanedustajaa. Puolue menetti kaksitoista edustajanpaikkaa, mutta säilyi isoimpana puolueena. Toisetkin hallituspuolueet, keskustaoikeistolainen Venstre ja liberaalipuolue Moderaterne, saivat vähemmän kansanedustajia kuin edellisissä vaaleissa. Kolmen puolueen hallitusliitolla ei enää ole enemmistöä kansankäräjillä. Seuraava hallitus voi syntyä joko oikeisto- tai vasemmistopuolueiden ympärille.

Tanskan äänestäjiä huolestuttavat talous ja hyvinvoinnin rapautuminen. Väestön ikääntyminen lisää terveydenhoidon ja eläkejärjestelmän haasteita. Työntekijäpula heikentää terveyspalveluiden ja vanhustenhoidon laatua. Laitaoikeisto on kerännyt kannatusta vastustamalla maahanmuuttoa. Tanskan asenne maahanmuuttajia kohtaan on tiukempi kuin muissa Pohjoismaissa. Ennen vuoden 2026 vaaleja Tanskassa heräsi keskustelu veden laadusta. Maatalousmyrkyt ja suuret sikalat ovat saastuttaneet vesiä.

Grönlannissa useimmat paikalliset asukkaat ja puolueet kannattavat itsenäisyyttä. Tanska suhtautuu Grönlannin itsenäistymiseen myötämielisesti, mikäli se on saaren väestön tahto. Grönlannin päättäjät haluavat saaren pysyvän vielä Tanskan itsehallinnollisena alueena. Saarelaisten kansanäänestys mahdollisesta itsenäistymisestä on kuitenkin jatkuvasti harkinnassa.

Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump on vaatinut Grönlannin liittämistä osaksi Yhdysvaltoja. Tanska on lähettänyt sotilaita Grönlantiin ja järjestänyt siellä yhteisiä sotaharjoituksia muiden Nato-maiden kanssa. Tanskalaiset sotilaat ovat jopa valmistautuneet räjäyttämään Grönlannin lentokenttien kiitoratoja, jos saari joutuu Yhdysvaltojen hyökkäyksen kohteeksi. Vuoden 2026 alussa tehdyssä kyselyssä alle viidesosa tanskalaisista piti Yhdysvaltoja Tanskan liittolaisena.

Talous ja kaupankäynti

Tanska on korkean tulotason maa. Parin viime vuoden aikana talous on kasvanut kolme prosenttia vuodessa. Lähivuosina kasvun odotetaan jatkuvan kahden prosentin vuosivauhtia. Vientiteollisuus on ollut tärkeä kasvuveturi. Tanskalaiset laihdutus- ja sokeritautilääkkeet ovat kysyttyjä maailman markkinoilla. Kaksi prosenttia Tanskan työvoimasta saa toimeentulon maataloudesta, vajaa viidesosa toimii teollisuuden tehtävissä ja lähes neljä viidesosaa työskentelee palvelualoilla.

Tanska on iso sianlihan ja maidon tuottaja. Laajimmat viljelyalat ovat vehnällä ja ohralla. Ohramallas on olutpanimoiden raaka-aine. Tanskalainen olut tunnetaan hyvin Suomessakin. Maanviljely on tehokasta ja tuottoisaa. Yli puolet Tanskan maa-alasta on maatalouskäytössä. Luomutuotanto on yleistä. Luomutuotannossa ei käytetä kemiallisia torjunta-aineita eikä lannoitteita. Tanskalaisia luomutuotteita viedään Saksaan.

Tanskan teollisuus tekee lääkkeitä, tuuliturbiineja, laivoja, pumppuja ja teollisuuskoneita. Maito- ja lihatuotteiden valmistus ovat myös isoja teollisuusaloja. Tanskalainen laivanvarustamo on yksi maan suurimmista yrityksistä. Meriliikenne on vilkasta. Tanskassa on useita matkustaja- ja rahtisatamia. Kolmekymmentä prosenttia työvoimasta on valtion tai kuntien palveluksessa. Terveydenhoito ja koulut ovat suuria työllistäjiä.

Luovan talouden alat työllistävät satatuhatta tanskalaista. Tanskalainen muoti ja muotoilu ovat menestyneet kansainvälisillä markkinoilla. Lars von Trier, Susanne Bier ja Thomas Vinterberg ovat tunnettuja elokuvantekijöitä. Tanskalaisia televisiosarjoja katsotaan monissa maissa. Peliteollisuus on kasvanut viime vuosina. Roskilden festivaali on Pohjoismaiden isoin musiikkitapahtuma. Tanskan luovan talouden vuosiliikevaihto on yhteensä noin kaksikymmentä miljardia euroa.

Vuonna 2024 Tanskan tavaraviennin kokonaisarvo oli 110 miljardia euroa. Tuonnin arvo oli 120 miljardia euroa. Vientituotteita olivat lääkkeet, koneet, elektroniikka, sianliha, juusto, öljy, sähkö, kala, vaatteet, autot, kalusteet, muovit ja rauta. Suurimmat vientimaat olivat Saksa, Ruotsi, Yhdysvallat, Kiina, Alankomaat ja Norja. Tärkeimpiä tuontimaita olivat Saksa, Ruotsi, Kiina, Alankomaat ja Norja.

Tanskassa käy vuosittain kolmekymmentä miljoonaa ulkomaalaista matkailijaa. Turismitulot ovat kaksitoista miljardia euroa vuodessa. Kööpenhamina on elävä ja kaunis kaupunki. Pieni merenneito on kuuluisa patsas. Tivoli kutsuu hauskanpitäjiä. Roskilden viikinkilaivamuseossa on viisi hyvin säilynyttä viikinkilaivaa. Aarhusin taidemuseossa on kokoelma Tanskan parhaiden taiteilijoiden töitä. Jyllannissa on hienoja hiekkarantoja ja upeita merimaisemia. Billundissa on lasten toivekohde: rakennuspalikkayhtiön huvipuisto. Siellä käy joka vuosi kaksi miljoonaa leikinystävää.