Tonga

Maantiede

Tonga on Tyynen meren saarivaltio Fidzin itäpuolella kaksi tuhatta kilometriä Uudesta-Seelannista koilliseen. Tongaan kuuluu lähes kaksisataa saarta, joista neljäkymmentä on asuttuja. Saaret ovat kahdessa ketjussa. Läntisimmät saaret ovat tuliperäisiä. Saarilla on toimivia tulivuoria. Tulivuorten purkaukset puhkuvat tuhkaa, nostattavat hyökyaaltoja ja synnyttävät uusia saaria.

Kolme vuotta sitten Hunga Tongan merenalaisen tulivuoren räjähtävät purkaukset lennättivät ilmaan valtavia vesihöyry- ja tuhkapilviä. Puoli vuotta myöhemmin Tonga sai uuden saaren, kun Home Reefin vedenalaisen tulivuoren purkauksesta syöksynyt laava kohotti osan pinnan alla olleesta riutasta kymmenen metriä merenpinnan yläpuolelle.

Tongan itäiset saaret ovat matalia hiekka- ja koralliluotoja. Tongan korkein kohta on Taon saaren tulivuoren huippu (1030 m). Suurin saari on itäisen saariketjun Tongatapu. Siellä asuu kaksi kolmasosaa Tongan väestöstä. Pääkaupunki Nuku´alofa on Tongatapun pohjoisrannikolla sisämaahan kiertyvän laguunin ja meren väliin jäävällä kapealla niemellä.

Pohjoisimpien saarten ilmasto on lämmin ja kostea. Eteläisillä saarilla on viileämpää ja sademäärät ovat hieman vähäisempiä. Lämpimin kausi on joulukuun ja huhtikuun välillä. Maaliskuu on sateisin kuukausi. Tongan yli kulkee usein rajuja myrskyjä. Vuonna 2024 rankkasateet nostivat äkkitulvan Nuku´alofan kaduille. Viisi vuotta sitten rajumyrsky aiheutti sadan miljoonan euron vahingot.

Vähän yli kymmenesosa Tongan saarten maa-alasta on metsiä. Saarilla on kosteita monilajisia lehtimetsiä: eebenpuita, pallopuita, pallerosateita, rakkomarjoja, kairapalmuja ja mangrovea. Metsissä elää isoja hedelmälepakoita, hohtokaijoja ja virkeän vihreitä sinitöyhtöisiä samoanlurikkeja. Niuafoun isojalka on uhanalainen lintu. Se haudottaa munat tulivuoren rinteen lämpimässä hiekassa. Saarten rannoilla ja jyrkänteillä pesii suulia, tropiikkilintuja, myrskyliitäjiä, tiiroja ja fregattilintuja.

Ihmisten mukana Tongaan on tullut rottia. Ne hävittävät kotoperäistä eläimistöä. Luonnonmetsät ovat vähentyneet huolestuttavasti. Metsistä hakataan jalopuuta ja polttopuuta. Metsiä on myös raivattu palmulehdoiksi ja viljelymaiksi. Tongan saarilla on vähän makeaa vettä. Suolavesi tihkuu maanalaisiin vesikertymiin. Juomavedeksi kerätään sadevettä. Viime vuosina juoma- ja kasteluvettä on alettu valmistaa suolanpoistolaitoksissa. Ne erottelevat makeaa vettä merivedestä.

Tongalla on yli puolen miljoonan neliökilometrin suuruinen merialue. Meressä on tonnikaloja, nokkavalaita, ryhävalaita ja delfiinejä. Koralliriutoilla ui värikkäitä vuokko-, perho- ja välskärikaloja, papukaijakaloja ja sarvikaloja. Merenalaiset tulivuorenpurkaukset ja hyökyaallot ovat vahingoittaneet koralliriuttoja. Tongan merialueen kalakannat ovat vähentyneet liikapyynnin vuoksi.

Historia

Tongan varhaisasukkaat tulivat saarille kolme tuhatta vuotta sitten. Tulijat kalastivat. He kasvattivat taaroa ja muita juureksia. Heillä oli sikoja ja kanoja. He metsästivät sukupuuttoon useita saarten maalintulajeja. He käyttivät taitavasti tehtyjä kampakoristeltuja saviastioita ja -ruukkuja ruoan valmistuksessa ja varastoimisessa.

1000-luvulta alkaen Tongan hallitsijat laajensivat valtapiiriään Samoan, Fidzin, Salomoninsaarten ja Vanuatun suunnille. Tongasta tuli kuningaskunta. Tongalaiset olivat osaavia ja tottuneita merenkulkijoita. Suurimpiin kanootteihin mahtui sata ihmistä. 1400- ja 1600-luvuilla Tongan valtakuntaa repivät sisällissodat. Kaksi kuningasta murhattiin. Tongan kuninkaan hallintopaikka oli välillä Samoalla.

1600- ja 1700-luvuilla Tongan saarille tuli hollantilaisia, brittiläisiä, espanjalaisia ja ranskalaisia merenkulkijoita. Lähetystyöntekijät saapuivat 1700-luvun lopussa. 1800-luvulla valtaosa tongalaisista kääntyi kristinuskoon. 1800-luvun alkupuolella Tongassa riehui jälleen pitkä sisällissota. Vuonna 1845 nuori päällikkö Taufaʻahau yhdisti maan. Hänestä tuli kuningas George Tupou ensimmäinen. Hänen kuningassukunsa hallitsee yhä Tongaa.

Vuonna 1900 Iso-Britannia liitti Tongan alusmaakseen. Iso-Britannia määräsi Tongan ulkopolitiikasta ja taloudesta. Tonga oli sääty-yhteiskunta. Kuninkaan alapuolella olivat aateliset ja heitä alempana tavalliset saarelaiset. Vuonna 1970 Ison-Britannian suojeluvaltiosuhde lakkautettiin. Tonga sai taas täyden itsenäisyyden brittiläisen kansainyhteisön jäsenenä. Tonga hyväksyttiin YK:n jäseneksi vuonna 1999.

Vuonna 2006 pääkaupungissa Nuku’alofassa puhkesi laajoja mellakoita. Mielenosoittajat lähtivät kaduille vaatien kuninkaan vallan rajoittamista. Mielenilmaisut kiihtyivät väkivallaksi. Kauppoja ryöstettiin ja poltettiin. Hallitus julisti hätätilan. Australia ja Uusi-Seelanti lähettivät sotilaita ja poliiseja palauttamaan järjestystä. Mellakoiden aikana julistettu hätätila pysyi voimassa vuoteen 2011 asti. Tongan poliittista järjestelmää uudistettiin. Kuningas George Tupou viides siirsi osan vallastaan pääministerille.

Vuonna 2010 järjestettiin vaalit. Tongalaiset voivat ensimmäistä kertaa valita kansanedustajien enemmistön yleisillä vaaleilla. Uuden perustuslain mukaan seitsemäntoista parlamentin 26 jäsenestä valittiin kansanvaalilla. Muut yhdeksän paikkaa varattiin aatelistolle. Uudistus avasi tietä demokratialle. Maailman demokratian tilaa seuraavan Freedom House -järjestön mukaan Tonga on vapaa maa. Kuninkaalla on yhä paljon valtaa. Kuningas voi kieltäytyä hyväksymästä parlamentin säätämiä lakeja ja hän voi pakottaa hallituksen jäseniä eroamaan.

Yhteiskunta ja politiikka

Tonga on kuningaskunta. Hallitseva kuningas on Tupou kuudes. Hän nousi valtaistuimelle vuonna 2012. Kuningas nimittää pääministerin parlamentin suosituksesta. Pääministeri johtaa hallitusta. Tongan parlamentissa on kolmekymmentä kansanedustajaa. Näistä seitsemäntoista valitaan yleisillä vaaleilla. Aatelisto nimittää keskuudestaan yhdeksän kansanedustajaa. Lisäksi pääministeri voi ottaa parlamentin ulkopuolelta hallitukseensa neljä ministeriä, jotka nousevat ministerinimityksessä kansanedustajiksi.

Vuonna 2021 Tongan saarilla järjestettiin maan historian neljännet parlamenttivaalit. Vaaleihin osallistui 75 ehdokasta. Tongalla toimii kaksi poliittista puoluetta: demokraattinen puolue ja kansanpuolue. Suurin osa kansanedustajaehdokkaista on kuitenkin sitoutumattomia. Vuonna 2021 demokraattinen puolue sai neljä kansanedustajaa. Kansanpuolue sai yhden kansanedustajan. Pääministeriksi nimitettiin puolueisiin sitoutumaton Siaosi Sovaleni. Vuoden 2024 lopulla kuningas Tupou painosti Sovalenin eroamaan pääministerin tehtävästä. Tammikuussa vuonna 2025 uudeksi pääministeriksi nimitettiin Aisake Eke. Hän toimi tätä ennen valtionvarainministerinä.

Vuonna 2021 parlamenttiin ei valittu yhtään naista. Vuonna 2025 työnsä aloittaneen hallituksen ministereistä kaksi on naisia. Vuonna 2022 järjestetyissä täydennysvaaleissa parlamenttiin valittiin yksi nainen. Täydennysvaalit järjestettiin, koska neljä kansanedustajaa sai syytteet lahjuksista ja heidät erotettiin parlamentista. Tongan hallinnossa on ennenkin tapahtunut väärinkäytöksiä. Vähän ennen vuoden 2021 vaaleja Tongan matkailuministeri ja hänen miehensä, entinen yleisten töiden ministeri, tuomittiin vankilaan kavalluksista ja petoksista.

Huumekauppa on lisääntynyt Tongalla ja muilla Tyynen meren saarilla. Tonga on Yhdysvalloista ja Meksikosta Australiaan ja Uuteen-Seelantiin suuntautuvan huumereitin varrella. Salakuljetettujen huumemäärien kasvaessa huumeiden käyttäjienkin määrä saarilla on lisääntynyt. Rikollisten hallussa on entistä enemmän aseita. Vuonna 2024 kuusikymmentä prosenttia kyselyyn osallistuneista tongalaisista sanoi, että turvattomuus on lisääntynyt. Naisiin kohdistuva väkivalta on pitkäaikainen epäkohta. Kaksi kolmasosaa Tongan naisista joutuu elämänsä aikana väkivallan kohteeksi.

Talous ja kaupankäynti

Tonga on ylemmän keskitulotason maa. Suurimpia tulonlähteitä ovat matkailu, ulkomailla asuvien tongalaisten rahalähetykset ja kansainvälinen kehitysyhteistyö. Parin viime vuoden aikana Tongan talous on kasvanut vuosittain noin kaksi prosenttia. Vuonna 2025 kasvuvauhdin uskotaan kohoavan kolmeen prosenttiin. Hieman yli viidesosa työvoimasta saa toimeentulon maataloudesta tai kalastuksesta, kolmekymmentä prosenttia toimii teollisuuden tehtävissä ja vähän alle puolet työskentelee palvelualoilla. Maailmanpankki arvioi, että viidesosa saarelaisista elää köyhyydessä.

Vuonna 2022 Hunga Tongan merenalaisen tulivuoren purkausten sarja ja niitä seurannut hyökyaalto aiheuttivat kymmenien miljoonien eurojen vahingot. Tulivuoren tuhka levisi kaikkialle. Tuhka peitti maata parin sentin paksuisella kerroksella. Lentoliikenne keskeytettiin useiden päivien ajaksi. Hunga Tongan rikkipäästöt ja happamat sateet haittaavat saarten maataloutta. Tongan viljelijät kasvattavat maniokkia, jamssia, taaroa, kurpitsoja, kookospalmuja, banaaneja, vaniljaa ja kaakaota. Yleisimpiä tuotantoeläimiä ovat siat ja kanat. Lähes kymmenen tuhatta tongalaista saa ainakin osan toimeentulostaan kalastuksesta. Kiinalaiset, eteläkorealaiset ja uusiseelantilaiset kalastusalukset saalistavat tonnikaloja Tongan merialueella.

Vuonna 2023 Tongan tavaraviennin kokonaisarvo oli viisitoista miljoonaa euroa. Tuonnin arvo oli 250 miljoonaa euroa. Vientituotteita olivat öljy, kulta, maniokki, kala, tietokoneet, hajusteet, kookospähkinät ja vanilja. Suurimpia vientimaita olivat Yhdysvallat, Guyana, Uusi-Seelanti, Australia, Yhdistyneet arabiemiirikunnat ja Iso-Britannia. Tärkeimpiä tuontimaita olivat Fidzi, Uusi-Seelanti, Kiina, Australia ja Yhdysvallat. Vuonna 2024 ulkomailla asuvat tongalaiset lähettivät kotisaarille yhteensä yli kaksisataa miljoonaa euroa. Australiassa, Uudessa-Seelannissa ja Yhdysvalloissa asuu yhteensä noin kaksisataa tuhatta tongalaista.

Tongalla käy vuosittain satatuhatta ulkomaalaista matkailijaa. Turismi on toipunut koronalamasta. Vuonna 2024 matkailutulot olivat lähes sata miljoonaa euroa. Matkailupalvelut työllistävät kahdeksan tuhatta tongalaista. Turisteille suositellaan sademetsävaelluksia, kanoottiretkiä ja sukeltamista. Saarilla voi uida ryhävalaiden kanssa. Matkailijat ihailevat hienoja koralliriuttoja ja hiekkarantoja. Matkanjärjestäjä lupaa, että saarelaisilla on hymy herkässä eikä mihinkään ole kiire.