Tšekki

Maantiede

Tšekin tasavalta on keskellä Eurooppaa. Läntinen rajanaapuri on Saksa, pohjoisessa on Puola, etelän naapureita ovat Itävalta ja Slovakia. Tšekin sisäosat ovat kukkuloiden poimuttamaa ylänköä. Maan rajoilla kohoaa vuoria. Korkein huippu on Karkonosze-vuoriston Snezka (1603 m), lähellä Puolan rajaa.

Tšekki on kymmenien jokien maa. Joet ovat olleet tärkeitä kulku- ja kuljetusväyliä. Elbe virtaa Tšekin ja Saksan läpi laskeakseen Hampurin luona Pohjanmereen. Tšekillä on kansainvälisiin sopimuksiin perustuvia vuokra-alueita Hampurin vapaasatamassa meri- ja jokirahtien helpottamiseksi. Elben suuria sivujokia ovat Vltava, Eger ja Iser. Tšekin itäosassa Määrin alueella on etelään virtaava Moravajoki. Joen lähteet ovat Snieznikin vuorilla. Alajuoksullaan Morava on rajajoki Tšekin ja Slovakian välillä. Toinen Määrin isoista virroista on Oder, joka laskee Puolan ja Saksan kautta Itämereen.

Tsekin kesät ovat leutoja, talvet ovat viileitä ja kosteita. Joinakin vuosina rankkasateet aiheuttavat tuhotulvia. Prahan läpi virtaava Vltavajoki tulvi kaksikymmentä vuotta sitten vanhan kaupungin kaduille ja kymmenet tuhannet ihmiset joutuivat jättämään kotinsa. Kymmenen vuotta sitten monilla seuduilla julistettiin taas hätätila tulvien vuoksi. Vuoden 2024 syksyllä tulvat katkaisivat rautateitä ja tuhosivat rakennuksia. Tulvavuosien välissä on ollut pitkiä kuivia kausia. Kuivuus on haitannut maataloutta. Parin viime vuoden aikana kuivimmilla alueilla on ollut suuria maasto- ja metsäpaloja.

Podyjin luonnonpuisto on Tšekin eteläosassa lähellä Itävallan rajaa. Thayajoki virtaa luonnonpuiston läpi. Kasvillisuus on rehevää. Puistossa kasvaa tammia, pyökkejä, lehmuksia ja vuorivaahteroita. Siellä elää saukkoja, majavia, hirviä ja villikissoja. Puiston liepeillä on viinitarhoja. Böömissä Tšekin pohjoisosassa on Cesky Raj, vaikuttavan outo luontokohde, kiipeilijöiden unelma tai painajainen. Hiekkakivipilarit työntyvät ylös puiden välistä kuin ikivanhat tornit tai joukko ajan unohtamia jättiläisiä. Kuvahakuvihje: Cesky Raj.

Historia

Tšekissä on asunut ihmisiä jo kivikaudella. Kulnan luolasta Brnon läheltä on kaivettu esiin 120 000 vuotta vanhoja kivityökaluja. Dolni Vestonicesta Brnon eteläpuolelta on löydetty pieni naista esittävä poltettu saviveistos, joka on tehty 30 000 vuotta sitten. Naisveistoksen lisäksi alueelta on löytynyt savesta tehtyjä eläinhahmoja: karhu, leijona, mammutti, hevonen, kettu, sarvikuono ja pöllö. 4000 vuotta sitten Elben ja sen sivujokien hedelmällisissä laaksoissa on ollut kyliä, joiden asukkaat kalastivat ja viljelivät maata. Viljelykasveja olivat ohra, emmervehnä, hirssi ja pavut. Vaatteita tehtiin pellavasta ja villasta. Vuorilla on ollut karjanhoitajia ja metsästäjiä. Vuosisatojen aikana Tšekin alueella on ollut kansojen vaelluksia. Väestöryhmät ovat liikkuneet ja sekoittuneet toisiinsa.

800-luvulla Tšekissä syntyi länsislaavilainen Suur-Määri, johon kuuluivat myös nykyinen Slovakia ja Unkari. Pyhään saksalais-roomalaiseen keisarikuntaan kuulunut Böömin kuningaskunta oli 1200-luvulta 1400-luvulle asti voimakas valtio, joka hallitsi Tšekin lisäksi osia Itävallasta, Saksasta, Italiasta, Unkarista ja Puolasta. 1400-luvulta 1600-luvulle protestanttien ja katolilaisten väliset sodat hävittivät Böömiä. 1800-luvun alussa Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta hajosi. Böömi liitettiin Itävaltaan. Vuonna 1918 Böömin kruununmaat ja Slovakia yhdistyivät Tšekkoslovakian tasavallaksi.

Toisessa maailmansodassa Saksa miehitti Tšekin ja Slovakian. Sodan jälkeen vuonna 1948 kommunistit kaappasivat vallan. Tšekkoslovakiasta tuli osa Neuvostoliiton valtapiiriä. Vuonna 1989 samettivallankumouksen nimellä tunnettu kansanliike lopetti kommunistipuolueen yksinvallan. Kansanliikkeen johtajiin kuulunut kirjailija Vaclav Havel nimitettiin presidentiksi. Vuonna 1990 järjestettiin vapaat vaalit. Vuonna 1993 Tšekkoslovakia jakautui kahteen osaan. Tšekki ja Slovakia itsenäistyivät. Vaclav Havel toimi Tšekin presidenttinä vuoteen 2003 asti. Tšekki liittyi Euroopan unioniin vuonna 2004. Tšekki on ollut läntisen sotilasliiton Naton jäsen vuodesta 1999 lähtien.

Yhteiskunta ja politiikka

Tšekin tasavalta on toimiva monipuoluedemokratia. Tasavallan presidentti valitaan suorilla vaaleilla viiden vuoden virkakaudelle. Presidentti voidaan valita kerran uudelleen toiselle kaudelle. Vuonna 2024 Tšekin presidentiksi valittiin puolueisiin sitoutumaton entinen kenraali Petr Pavel. Presidentin valta on muodollinen. Varsinainen poliittinen toimeenpanovalta on pääministerin johtamalla hallituksella. Hallituksen tulee nauttia parlamentin enemmistön luottamusta.

Tšekin parlamentti on kaksikamarinen. Ylähuoneessa, senaatissa, on 81 senaattoria. Senaattorien vaalikausi on kuusivuotinen. Parlamentin alahuoneessa, edustajainhuoneessa, on kaksisataa kansanedustajaa. Kansanedustajien vaalit järjestetään neljän vuoden välein. Vuonna 2021 parlamenttivaalien voittajiksi selviytyivät siihen asti oppositiossa olleet keskustaoikeistolaiset ja liberaalipuolueet. Vaaleihin osallistui 22 vaaliliittoa ja puoluetta, joista neljä sai edustajiaan parlamenttiin. Valituista kansanedustajista 51 on naisia. Senaatissa on 17 naista. Senaatilla on valtaa vaalilakien säätämisessä, perustuslakiasioissa ja kansainvälisiin sopimuksiin liittyvissä kysymyksissä. Muissa asioissa edustajainhuoneella on enemmän valtaa kuin senaatilla.

Vuoden 2021 vaalien jälkeen kaksi vaaleissa voittanutta eduskuntaryhmää, keskustaoikeistolaisten ja liberaalipuolueiden vaaliliitot, muodostivat enemmistöhallituksen. Tšekin pääministeriksi nimitettiin Petr Fiala. Poliittisen uransa lisäksi hän on ollut politiikan tutkimuksen opettaja ja yliopiston rehtori. Hän on toiminut myös opetusministerinä. Yksi Tšekin politiikan jakolinjoista on suhtautuminen Euroopan Unioniin ja Venäjään. Petr Fialan hallitus on EU-myönteinen. Tšekki antaa aseapua Venäjän rikollista hyökkäystä vastaan puolustautuvalle Ukrainalle. Pääministeri Fiala on arvostellut Slovakian pääministeri Robert Ficoa, jonka hallituskaudella Slovakia on lämmittänyt suhteita Venäjään. Vuonna 2024 Fico vieraili Moskovassa ja neuvotteli Venäjän johtajan Vladimir Putinin kanssa venäläisen maakaasun toimituksista Slovakiaan.

Petr Fialan pääministerikaudella Tšekki on vahvistanut puolustusvoimiaan ja vähentänyt riippuvuutta Venäjän öljystä, kaasusta ja ydinvoimalapolttoaineesta. Tšekkiläiset ovat olleet tyytymättömiä elinkustannusten kohoamiseen. Viime vuosien aikana maan talous on kasvanut hitaasti. Neljä viidesosaa mielipidemittauksiin osallistuneista tšekkiläisistä on sanonut, että hallitus on epäonnistunut työssään. Miljardiomaisuuden hankkineen liikemiehen Andrej Babišin johtama laitaoikeisto vahvisti kannatustaan vuonna 2024 järjestetyissä aluevaaleissa. Näissä vaaleissa alle kolmasosa äänioikeutetuista kävi äänestämässä.

Talous ja kaupankäynti

Tšekki on korkean tulotason maa. Talouskasvu on nykyisin hidasta. Vuonna 2024 Tšekin talous kasvoi 1%. Kulutustarvikkeiden ja energian hintojen kohoaminen on heikentänyt ihmisten elintasoa. Autoteollisuus on yksi tärkeimmistä vientialoista. Ison kauppakumppanin Saksan talouskasvun pysähtyminen haittaa Tšekin vientiä. Vuonna 2024 Tšekissä kävi 23 miljoonaa ulkomaalaista matkailijaa. Praha on Tšekin suosituin turistikohde. Prahan nähtävyyksiä ovat ainutlaatuisen kaunis vanha kaupunki, Kaarlensilta ja Prahan linna. Myös tšekkiläinen olut kiinnostaa matkailijoita.

Turistien määrä Prahassa on lisääntynyt niin paljon, että se vaikuttaa jo vanhan kaupungin ilmeeseen ja asukkaiden arkielämään. Matkailu tuottaa paljon tuloja, mutta laajamittaiseksi kasvaessaan se voi saada paikalliset ihmiset tuntemaan itsensä vieraiksi omassa kotiympäristössään. Kaupunki näyttää elävän turistien eikä kaupunkilaisten tahdissa. Asuntojen tarjonta alkaa palvella matkailijoiden majoitustarpeita.

Vain kolme prosenttia Tšekin työvoimasta saa toimeentulon maataloudesta, 36% toimii teollisuuden tehtävissä ja 61% työskentelee palvelualoilla. Viljelijät kasvattavat vehnää, ohraa, sokerijuurikasta, rapsia, vihanneksia ja hedelmiä. Etelä-Määrissä on paljon viinitiloja. Tšekin teollisuus valmistaa autoja, lentokoneita, metro- ja junavaunuja, raitiovaunuja, terästä, elektroniikkaa, ruokatuotteita ja aseita. Maaperässä on hiiltä, kultaa ja litiumia. Litiumia käytetään metalliseoksissa ja akuissa. Se on maailmanmarkkinoilla kysytty luonnonvara.

Vuonna 2022 Tšekin tavaraviennin kokonaisarvo oli 250 miljardia euroa. Tuonnin arvo oli 210 miljardia euroa. Vientituotteita olivat autot, tietokoneet ja muut laitteet, rauta, sähkö, kumi- ja muovit, lääkkeet, vaatteet ja kankaat, paperi, elintarvikkeet, lelut, lasi ja keramiikka. Kolmasosa viennistä suuntautui Saksaan. Muita tärkeitä vientimaita olivat Slovakia, Puola, Ranska, Itävalta, Alankomaat, Italia ja Iso-Britannia. Suurimmat tuontimaat olivat Saksa, Kiina, Puola, Slovakia ja Venäjä.