Uganda

Maantiede

Uganda on itäafrikkalainen sisämaavaltio Victorianjärven pohjoisrannalla. Naapureita ovat lännessä Kongon demokraattinen tasavalta, pohjoisessa Etelä-Sudan, idässä Kenia, etelässä Ruanda ja Tansania. Ugandan maasto on valtaosiltaan kukkuloiden kirjomaa ylätasankoa. Länsirajalla Edward- ja Albertjärvien välissä on Ruwenzorin vuoristo, jonka lumipeitteiset huiput kohoavat 5000 metrin korkeudelle merenpinnasta. Idässä Kenian rajan tuntumassa on Elgonvuori, jossa on viisi yli neljän kilometrin korkuista huippua. Keski-Ugandassa on laaja matala Kyogajärvi. Valkoinen-Niili virtaa Kyogajärven kautta matkalla Victorianjärvestä Albertinjärveen. Ugandan ilmasto on enimmäkseen lämmin, vuorilla on viileämpää ja ylängöilläkin yölämpötilat ovat usein alhaisia. Suurimmassa osassa maata vuodessa on kaksi sadekautta: maaliskuusta toukokuuhun ja syyskuusta joulukuuhun. Pohjois-Ugandassa on yksi sadekausi, maaliskuusta lokakuuhun. Siellä sateet ovat epäsäännöllisiä ja välillä kuivuudet vaivaavat luontoa ja maataloutta.

Ugandan lounaiskärjessä on Bwindin suojelualue. Sen metsissä on uhanalaisia vuorigorilloja ja simpansseja. Alueella elää myös jättiritari, Afrikan suurin päiväperhonen. Kidepon laakso Pohjois-Ugandassa tulvii sadeaikana. Kuivalla kaudella joenuomat kutistuvat vedettömiksi. Ruohotasangolla on seeproja, leopardeja ja puhveleita. Ugandan länsiosassa Valkoisen-Niilin nähtävyyksiin kuuluvat Murchisonin putoukset. Niiden korkeus on 45 metriä, vesi syöksyy ja pärskii kapean kurun läpi Albertjärveä kohti. Jokivarren savannilla elää norsuja, leijonia ja kirahveja. Joessa on virtahepoja ja krokotiileja. Lintulajeihin kuuluvat kuningaskalastajat ja sarvinokat. Ugandan luonnonympäristö on uhattuna, jos suojelua ei tehosteta. Vuosittain hävitetään kymmeniä tuhansia hehtaareja metsää. Arvokkainta sademetsää tuhoutuu tuhansia hehtaareja vuodessa. Metsiä verottavat polttopuuhakkuut ja niitä myös raivataan maanviljelyn ja karjatalouden tieltä. Puu on yleisin ruoanlaiton polttoaine. Viidesosa ugandalaisista käyttää juomavetenä likaista pintavettä. Liikakäyttö aiheuttaa maan kulumista, joka alentaa maanviljelyn ja karjanhoidon tuottavuutta.

Historia

Ugandan eteläosista on löydetty viisikymmentä tuhatta vuotta vuotta sitten tehtyjä kivikirveitä. Nyerossa vanhimmat kalliomaalaukset on tehty kymmenen tuhatta vuotta sitten. Niissä näkyy metsästäjiä, riistaeläimiä ja sisäkkäisiä kehäkuvioita, jotka ovat kuin aurinkoja. Kaksi tuhatta vuotta sitten Ugandaan tuli maanviljelyä ja karjanhoitoa harjoittaneita väestöryhmiä. Raudanvalmistus levisi alueelle 1200 vuotta sitten. 1400-luvulla Bunyoro-Kitaran valtio hallitsi suurta osaa Ugandasta. Sen eteläpuolelle syntyi Bugandan kuningaskunta, joka oli olemassa 1960-luvulle asti. Eurooppalaisten kiinnostus Ugandaa kohtaan virisi 1800-luvulla. 1870-luvulla maahan tuli lähetyssaarnaajia. 1890-luvulla Iso-Britannia alisti Ugandan siirtomaakseen. Ugandassa alettiin kasvattaa puuvillaa, hieman myöhemmin myös kahvia. 1930-luvulla rakennettiin rautatie Kampalasta rannikolle. Brittiläisen hallinnon aikana Ugandaan muutti intialaisia.

Uganda itsenäistyi vuonna 1962. Ensimmäiseksi presidentiksi nimitettiin Bugandan kuningas Muteesa toinen, pääministeriksi tuli Milton Obote. Vuonna 1966 Obote syrjäytti Muteesan. Kuningas pakeni Englantiin. Bugandan entinen kuningaskunta hajotettiin useiksi lääneiksi. Kahvin viennin kasvu vahvisti Ugandan taloutta. Oboten itsevaltainen hallinto aiheutti kuitenkin tyytymättömyyttä. Väestöryhmien väliset ennakkoluulot ja kaunat kytivät. Vuonna 1971 Idi Amin kaappasi vallan armeijan tuella. Oboten kannattajia surmattiin. Aasialaisväestö karkotettiin maasta. Karkotettujen omaisuus jaettiin Aminin tukijoille. 1970-luvun puolivälissä Ugandan talous romahti. Amin hyökkäsi Tansaniaan ja hävisi sodan. Hänen hallintonsa kaatui vuonna 1979. Vuonna 1980 Obotesta tuli taas presidentti. Oboten vastustajat aloittivat kapinan Yoweri Musevenin johdolla. Musevenin sissiliike oli armeijaa voimakkaampi. Museveni nousi valtaan vuonna 1986. Hänet valittiin kuudennen kerran presidentiksi vuonna 2021. Musevenin hallinto on kovaotteinen ja vaalien rehellisyydestä on esitetty epäilyksiä. Maailman demokratian tilaa seuraavan Freedom House-järjestön mukaan Uganda ei ole vapaa maa.

Yhteiskunta ja politiikka

Ugandan ristiriitojen ja väkivallan taustalla ovat vanhat väestöryhmien vihat. Milton Obote ja Idi Amin edustivat molemmat Ugandan pohjoisosien väestöä. Obote kuului langi-kansaan. Aminin isä oli kakwa, äiti lugbara. Yoweri Museveni kuuluu Lounais-Ugandan bahororo-kansaan. 1980-luvulla Ugandan armeijassa oli paljon pohjoiseen acholiväestöön kuuluvia sotilaita. Konzo-, amba- ja karamojong-kansoilla oli omia aseryhmiään. Siirtomaavallan aikana brittiläisten katsottiin suosineen etelän suurinta väestöryhmää, Bugandan kuningaskunnan bagandoja.

1970- ja 1980-luvuilla Ugandan väkivaltaisuuksissa kuoli yli sata tuhatta ihmistä. Yoweri Musevenin valtakauden alussa 1980-luvun puolivälissä Pohjois-Ugandassa syntyi uusia etelän hallitusta vastustavia aseryhmiä. Maa ajautui lähes kymmenen vuotta kestäneeseen sotaan. 1990- ja 2000-luvuilla Uganda on osallistunut alueellisiin selkkauksiin Kongon demokraattisessa tasavallassa ja Etelä-Sudanissa. Musevenia pidettiin aluksi uudistajana, mutta hänen hallintonsa on ollut itsevaltaista. Ihmisoikeusjärjestöt toteavat, että hallituksen kanssa kilpailevien puolueiden toimintaa häiritään ja rajoitetaan. Hallituksen vastustajia on pidätetty ja surmattu. Internetin käyttö on estetty ennen vaaleja. Toimittajia on pahoinpidelty. Viestimiä on lakkautettu.

Ugandan poliittinen järjestelmä näyttää juuttuneen paikoilleen ja kansalaisyhteiskunnan elintila on kaventunut. Presidentti Museveni on jo täyttänyt 80 vuotta. Sukupolvenvaihdos Ugandan valtapolitiikassa saattaa olla lähellä. Vuoden 2021 presidentinvaalissa Yoweri Museveni sai 58% äänistä. Vastaehdokas Bobi Wine pidätettiin vaalikampanjan aikana. Tästä syntyi mellakoita, joissa kuoli yli sata ihmistä. Ugandan parlamentissa on 529 kansanedustajaa. Naisille on varattu 146 paikan kiintiö, Vaaleilla valittavien kansanedustajien lisäksi armeijan ja eri etujärjestöjen valitsijamiehistöt nimittävät edustajiaan parlamenttiin. Vuoden 2021 vaaleissa Musevenin Kansallinen vastarintaliike sai 336 kansanedustajaa. Vaaleihin osallistui neljätoista puoluetta, joista seitsemän sai edustajia parlamenttiin.

Kaksikymmentä vuotta sitten Ugandan länsiosista löydettiin öljyä. Vasta nyt öljyä aletaan hyödyntää. Uganda on hankkinut ulkomaalaisia sijoittajia rahoittamaan öljynsiirtoputkien ja jalostamon rakentamisen. Musevenin hallitus toivoo, että öljystä tulee talouskasvun veturi. Ugandan kultakauppa herättää huomiota kansainvälisillä markkinoilla. Kullan vienti on kasvanut nopeammin kuin sen kaivaminen. Kaupan tutkijat arvelevat, että Uganda myy Etelä-Sudanissa, Tansaniassa ja Kongon demokraattisen tasavallan sota-alueilla kaivettua kultaa. Ugandan joukot taistelevat kapinallisryhmiä vastaan Iturin alueella Kongon demokraattisen tasavallan itäosassa. Vuonna 2024 Ugandassa asui 1,7 miljoonaa pakolaista. Pakolaisista puolet on kotoisin Etelä-Sudanista ja kolmasosa on kongolaisia. Pakolaisia on tullut myös Somaliasta, Sudanista ja Burundista.

Kampalan kaupunkitaiteilija Denis Mubiru katsoo Ugandaa ällistyksen silmin. Hän näkee värikkäitä painajaisia räjähtäneestä maasta, missä ihmiset ovat alati liikkeessä. Älä pysähdy, sillä se voi olla vaarallista. Kuvahakuvihje: Denis Mubiru art.

Talous ja kaupankäynti

Uganda on matalan tulotason maa. Kolmen viime vuoden aikana Ugandan talous on kasvanut noin 5% vuodessa. Maailmanpankki arvelee, että kasvu jatkuu lähivuosina. Ugandan länsiosissa on öljyesiintymiä, joiden käyttöönotto voi lisätä vientituloja. Tuotantokuntoon pyrkivän öljyteollisuuden rakennushankkeet ovat jo virkistäneet Ugandan taloutta. Matkailusta voi tulla uusi kasvuelinkeino. Vuonna 2024 noin 40% ugandalaisista yritti tulla toimeen alle kahden euron päiväansioilla henkeä kohden. Maaseudun asukkaat ovat köyhempiä kuin kaupunkilaiset. Yli 70% ugandalaisista asuu maaseudulla. Työelämään pyrkii joka vuosi yhä enemmän nuoria aikuisia. Kolme neljäsosaa ugandalaisista on alle 30-vuotiaita. Puolet väestöstä on alle 15-vuotiaita.

Kaksi kolmasosaa ugandalaisista saa toimeentulon maataloudesta tai kalastuksesta, 7% toimii teollisuuden tehtävissä ja 27% työskentelee palvelualoilla. Ugandassa on hyvät edellytykset monipuoliselle maataloudelle. Viljelijät kasvattavat kahvia, teetä, kaakaota, sokeriruokoa, maissia, durraa, maapähkinöitä, keittobanaaneja, papuja, tupakkaa, puuvillaa ja hedelmiä. Tuotantoeläimiä ovat lehmät, vuohet, siipikarja, siat ja lampaat. Ugandassa on 15 miljoonaa lehmää. Vuohia on 13 miljoonaa. Suurten järvien maassa kalastus on tärkeä elinkeino ja ravintolähde. Kalastuksen ja siihen liittyvien alojen tuotannon vuosiarvo on yli 500 miljoonaa euroa. Yli puolet Ugandan maaseudun asukkaista on naisia. Vain neljäsosa tuottavasta maasta on naisten omistuksessa.

Vuonna 2023 Ugandan tavaraviennin kokonaisarvo oli kuusi miljardia euroa. Tuonnin arvo oli 10 miljardia euroa. Kultakaupan osuus oli 44% kaikista vientituloista. Muita vientituotteita olivat kahvi, kala ja kalanjalosteet, öljy, kaakao, sementti, maissi, puutavara, sokeri, palmuöljy ja puuvilla. Suurimpia vientimaita olivat Intia, Yhdistyneet arabiemiirikunnat, Kiina, Etelä-Sudan, Kenia ja Kongon demokraattinen tasavalta. Tärkeimmät tuontimaat olivat Kiina, Tansania, Yhdistyneet arabiemiirikunnat, Intia ja Kenia. Ulkomailla asuvat ugandalaiset lähettävät kotimaahan yhteensä noin miljardi euroa vuodessa.

Ugandassa käy vuosittain puolitoista miljoonaa ulkomaalaista turistia. Matkailuelinkeinot työllistävät 610 000 ugandalaista. Turismin tulot ovat 1,2 miljardia euroa vuodessa. Ugandan turismi on toipunut koronalamasta. Matkanjärjestäjät ylistävät luonnonpuistoja. Ugandassa voi nähdä gorilloja, leijonia, simpansseja, norsuja ja sarvikuonoja. Murchisonin putoukset ovat kuuluisia elokuvistakin. Kampalan nykytaide on herättänyt huomiota.