Ukraina

Maantiede

Ukraina sijaitsee Etelä-Euroopassa idän ja lännen välissä. Läntisiä naapureita ovat Puola, Slovakia, Unkari, Romania ja Moldova. Pohjoisessa on Valko-Venäjä ja idässä Venäjä. Etelässä on Mustameri. Ukraina on kahden Suomen kokoinen maa. Suurin osa Ukrainasta on tasankoa. Maa on yksi maailman suurimmista viljantuottajista. Kostean lauhkean aron mustamulta on kuohkea, ravinteikas maannos, joka kasvattaa hyviä satoja. Mustanmeren rannikolla talvet ovat viileitä, sisämaassa kylmiä. Kesät ovat yleensä lämpimiä koko maassa. Etelässä esiintyy helteitä.

Ukrainan länsiosassa on Karpaattien vuoristo. Sen korkein huippu on Hoveria (2061 m). Krimin niemimaan rannikolla on vuoriketju, joka kohoaa 1500 metriä merenpinnan yläpuolelle. Vuorilla on reheviä lehtimetsiä, missä kasvaa tammia, valkopyökkejä, saarnia, lehmuksia ja pähkinäpuita. Ukrainassa on suuria jokia. Dnepr, ukrainaksi Dnipro, halkaisee maan pohjoisesta Valko-Venäjältä etelään Mustanmeren rantaan. Donets virtaa Venäjän valtaamien Luhanskin ja Donetskin alueiden läpi. Tonavan iso suisto on Ukrainan ja Romanian rajalla.

Vuonna 1986 Tsernobylin ydinvoimalassa Pohjois-Ukrainassa tapahtui paha säteilyonnettomuus. Ukraina oli silloin Neuvostoliiton osavaltio, Ukrainan neuvostotasavalta. Reaktorin huollon aikana ydinvoimalassa tehtiin koe, jossa hätäjäähdytys- ja pikasulkujärjestelmät kytkettiin pois päältä turvallisuusmääräysten vastaisesti. Ketjureaktion kiihtyminen aiheutti valtavia räjähdyksiä. Koko reaktorisydän tuhoutui. Onnettomuuden jälkeen voimalan ympärille muodostettiin 30 kilometrin suojavyöhyke, joka tyhjennettiin asukkaista. Ukrainassa on edelleen neljä ydinvoimalaa. Vuonna 2022 Ukrainan ydinvoimalat jäivät sodan keskelle. Venäläisjoukkojen tykkituli on ulottunut voimaloiden alueille. Zaporižžjassa Venäjä valtasi Euroopan suurimman ydinvoimalan. Sen reaktorit jouduttiin sulkemaan säteilyonnettomuuksien estämiseksi.

Historia

Ukrainan suurten jokien varsilta on löydetty jäänteitä yli 6000 vuotta vanhasta ihmisasutuksesta. 2500-3000 vuotta sitten alueella elivät paimentolaiskansat: kimmerialaiset, skyytit ja sarmaatit. 800-luvulla turkinsukuiset kasaarit hallitsivat laajaa osaa Ukrainasta. Vanhimman ukrainalaisuuden, venäläisyyden ja valkovenäläisyyden yhteiseksi esikuvaksi on nostettu Kiovan Rus, joka 900-luvulla ulottui Mustaltamereltä Pohjoiselle jäämerelle ja kävi kauppaa Persian kanssa. Kiovan valtakuntaan kuului slaavilaisia ja pohjoismaalaisia kansoja. Mongolit kukistivat Kiovan 1200-luvulla.

Mongolivallan väistyessä 1500-luvulla Ukrainaan syntyi kasakkayhteisöjä. 1660-luvulla itäinen Ukraina ja Kiova liitettiin Venäjään. Länsi-Ukraina liitettiin Puola-Liettuaan. Ukraina itsenäistyi vuonna 1917, kun Venäjän vallankumous antoi siihen tilaisuuden. Vuoteen 1919 asti Ukrainassa käytiin eri ryhmien välisiä sisällissotia. Vuonna 1920 Puola valloitti Kiovan. Ukraina jaettiin kahtia Puolan ja Venäjän kesken. Vuonna 1922 Ukrainasta tuli neuvostotasavalta, Neuvostoliiton osavaltio. 1930-luvulla Neuvostoliittoa hallinnut kommunistipuolue alkoi kitkeä yksityistä maanviljelyä. Valtio halusi hallita ruoan tuotantoa sekä jakelua. Valtio ryösti viljaa aiheuttaen hirvittävän tahallisen nälänhädän, johon kuoli seitsemän miljoonaa ukrainalaista.

Toisen maailmansodan aikana Saksa miehitti Ukrainan. 1940-luvun juutalaisvainoissa surmattiin yli miljoona Ukrainan juutalaista. Sodan lopulla Neuvostoliitto valtasi Ukrainan ja liitti sen taas osakseen. Myös Puolaan liitetty Länsi-Ukraina palautettiin osaksi Ukrainan neuvostotasavaltaa. Vuonna 1991 Neuvostoliitto hajosi. Ukraina julistautui itsenäiseksi. Itsenäisyyden alkuvaiheissa maan talous horjui. Valtion palkanmaksu saattoi viivästyä kuukausia. Myöhemminkin hallinnossa on esiintynyt paljon väärinkäytöksiä. Ukrainassa on myös vallinnut kuilu läntisten ja itäisten osien välillä. Länsi-Ukrainan asukkaat ovat olleet länsimielisiä ja halukkaampia uudistuksiin. Idän venäjänkielisillä alueilla on ollut läheisempi suhde Venäjään. Kaikkien Ukrainan alueiden asukkaiden enemmistö kannatti maan itsenäistymistä vuonna 1991 järjestetyssä kansanäänestyksessä.

2010-luvulla Ukraina valmisteli kauppa- ja yhteistyösopimusta Euroopan Unionin kanssa. Vuonna 2013 venäläismielinen presidentti Viktor Janukovyts kieltäytyi allekirjoittamasta sopimusta. Sata tuhatta presidenttiin pettynyttä mielenosoittajaa lähti Kiovan kaduille ja Maidanin aukiolle. Poliisi ampui mielenosoittajia. Yhteenottojen jälkeen parlamentti erotti Janukovytsin. Vuonna 2014 Venäjä valtasi Krimin niemimaan sekä Ukrainan itäisiä venäjänkielisiä alueita Luhanskista ja Donetskista. Vallatun alueen rajoilla jatkui vuosien ajan sitkeä sota. Tässä sodassa kuoli viisitoista tuhatta ihmistä.

Venäjän johtaja Vladimir Putin ja monet muut kansallismieliset venäläiset eivät pidä Ukrainaa aitona itsenäisenä valtiona. Vuonna 2022 Venäjä aloitti suurhyökkäyksen Ukrainaan. Sen jälkeen Ukraina on taistellut olemassaolostaan. Venäjän joukot pakotettiin perääntymään laajoilta alueilta, mutta viidesosa Ukrainasta on hyökkääjän miehittämä. Vuonna 2022 presidentti Vladimir Putin allekirjoitti julistukset siitä, että Donetskin, Luhanskin, Hersonin ja Zaporižžjan alueet oli liitetty osaksi Venäjää. YK:n pääsihteeri Antonio Guterres on tuominnut ukrainalaisten maakuntien liittämisen Venäjään. Alueliitokset ovat laittomia ja kansainvälisen oikeuden vastaisia. YK:n Kansainvälinen tuomioistuin on käskenyt Venäjän lopettaa kaikki sotatoimensa Ukrainassa. Myös YK:n yleiskokous on vaatinut Venäjää vetämään joukkonsa pois Ukrainasta.

Yhteiskunta ja politiikka

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi valittiin virkaansa vuonna 2019. Zelenskyilla on oikeustieteen koulutus, mutta hän on tehnyt ammattiuransa viihdealalla. Hän on toiminut tuotantoyhtiönsä johtajana. Zelenskyi tuli suosituksi televisiosarjasta Kansan palvelija. Siinä hän esitti historianopettajaa, joka valitaan sattumalta presidentiksi. Zelenskyin valinta heijasti ukrainalaisten halua uudistaa maan politiikan käytäntöjä. Zelenskyi hajotti parlamentin heti otettuaan presidentin viran vastaan. Tätä seuranneissa vaaleissa Kansan palvelija -puolue sai enemmistön parlamentissa. Ukrainan presidentinvaalit järjestetään tavallisesti viiden vuoden välein. Parlamentin 450 kansanedustajan toimikausi on sekin viisivuotinen. Sotatilan vallitessa ei järjestetä vaaleja.

Helmikuussa vuonna 2022 Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Venäjän tavoitteena on ollut koko maan valtaaminen. Venäjän joukot joutuivat kuitenkin vetäytymään Kiovan ympäristöstä pian ensimmäisen etenemisvaiheen jälkeen. Taisteluja on sittemmin käyty Ukrainan etelä- ja itäosissa. Venäjän joukot ovat teloittaneet satoja siviilejä. Venäjän armeijan sodankäyntitapaan kuuluu myös kaupunkien ja kylien lähes täydellinen hävittäminen raskaalla tykistöllä ja ohjuksilla. Venäjä on järjestelmällisesti pyrkinyt tuhoamaan Ukrainan voimalat ja sähkönjakelun. Ukraina on saanut aseapua ja taloudellista tukea 40 maasta. Länsiliittolaiset ovat kouluttaneet ukrainalaisia asevelvollisia. Ukrainan sota ravistelee koko Euroopan turvallisuutta.

Vuonna 2022 Ukraina haki Euroopan Unionin jäsenyyttä ja se hyväksyttiin EU:n ehdokasmaaksi. Pyrkiessään EU:n jäseneksi Ukraina on sitoutunut kehittämään hyvää hallintoa. Ukrainan julkishallinnossa on esiintynyt paljon väärinkäytöksiä. Liike-elämän rahakkailla johtajilla on ollut huomattava valta maan taloudessa, politiikassa ja yhteiskuntaelämässä. Parin viime vuoden aikana valtion, armeijan ja aluehallinnon korkeita virkailijoita on erotettu väärinkäytösten vuoksi. Keskellä rajuinta sotaa monet asevelvolliset ovat välttäneet palvelukseenastumisen maksamalla lahjuksia kutsuntaviranomaisille. Ukraina on tiukentanut lainsäädäntöä ja parantanut valvontaa korruption kitkemiseksi. Hyvää hallintoa tutkiva kansainvälinen Transparency International -järjestö totesi silti vuonna 2024, että neljäsosa ukrainalaisia oli maksanut lahjuksia jossakin tilanteessa hoitaessaan asioitaan julkishallinnon virkailijoiden kanssa viimeksi kuluneiden kahdentoista kuukauden aikana.

Talous ja kaupankäynti

Ukraina elää sotatalouden ehdoilla. Valtion menoista yli puolet on sodankäynnin ja asehankintojen kuluja. Sota keskeytti talouskasvun. Vuonna 2022 Ukrainan talous supistui yli 30%. Sodan aikana Ukraina on saanut ulkomaista lahja- tai laina-apua noin 300 miljardia euroa. Tämä raha on pitänyt toiminnassa valtiontaloutta, palveluita sekä tuotantoa. Vuosina 2023 ja 2024 Ukrainan talous kasvoi vuosittain noin 3%. Tämän kasvuvauhdin odotetaan jatkuvan vuonna 2025. Maailmanpankki arvioi, että Ukrainan jälleenrakentaminen sodan tuhoista maksaa yli 500 miljardia euroa. Ukraina on lykännyt ulkomaanvelan maksuja valtiontalouden rahapulan vuoksi. Kuusi miljoonaa ukrainalaista on lähtenyt ulkomaille sotapakolaisiksi. Ulkomailla työskentelevät ukrainalaiset lähettävät vuosittain kotimaahan noin 15 miljardia euroa.

Ennen sotaa Ukrainassa oli monipuolinen tuotantoelämä. Työvoimalla on hyvä koulutus. Tämä on edistänyt teollisuuden ja teknologiaelinkeinojen kehitystä. Ukraina on ollut yksi maailman isoimmista teräksen, uraanin ja titaanin tuottajista. Maatalouden tuottavuus on ollut korkea. Ukrainan viljelijät kasvattavat vehnää, ohraa ja maissia, sekä auringonkukkaa ja muita öljykasveja. Vuonna 2022 Ukrainan tavaraviennin kokonaisarvo oli 45 miljardia euroa. Tuonnin arvo oli 50 miljardia euroa. Ukraina oli maailman suurin auringonkukan siemenien ja kasvinsiemenöljyjen viejä. Muita vientituotteita olivat rauta, maissi, vehnä, koneet ja laitteet, kaapeli, liha ja vaatteet. Tärkeimpiä vientimaita olivat Puola, Romania, Turkki, Kiina, Saksa ja Unkari. Suurimmat tuontimaat olivat Puola, Kiina, Saksa, Turkki ja Unkari.