Unkari

Maantiede

Itävallan ja Slovakian eteläpuolella sijaitsevalla Unkarilla ei ole lainkaan yhteyttä merelle. Rannikon sijaan tärkeitä vesistöjä ovatkin suuret joet, kuten Tonava ja sen sivujoki Tisza, sekä maan länsiosassa sijaitseva Keski-Euroopan suurin makean veden järvi Balaton, joka on suosittu rantalomakohde.

Maantieteellisesti Unkari jakautuu kolmeen alueeseen: Tonavan itäpuoleiseen suureen alankoon, Tonavan länsipuolen pieneen alankoon (jolla Balatonkin sijaitsee) sekä pohjoisen mäki- ja vuoristoseutuun, jotka lasketaan Karpaattien vuoriston esiasteeksi.

Unkarin vajaasta 10 miljoonasta asukkaasta noin viidennes asuu pääkaupunki Budapestissä, joka sijaitsee Tonavan varrella maan länsiosassa. Muita suuria kaupunkeja ovat esimerkiksi Debrecen, Pécs, Szeged ja Miskolc.

Historia

Nykyisen Unkarin alueella sijaitsi kaksi Rooman valtakunnan provinssia. Rooman hajoamisen jälkeen aluetta asuttivat eri germaani- ja slaaviheimot, kunnes nykyunkarilaiset saapuivat alueelle aivan 800-luvun lopulla. Unkarin kuningaskunta muodostui vuonna 1000, kun kristinuskoon kääntynyt kuningas Tapani (István) Pyhä yhdisti unkarilaiset heimot kruununsa alle. Kuningaskunnan aikaa kesti 1500-luvulle, jolloin ottomaanit valloittivat siitä osan ja Habsburgien keisarikunta loput. Habsburgit häätivät ottomaanit 1600-luvun lopulla ja saivat haltuunsa koko entisen kuningaskunnan. Unkarilaiset kapinoivat kuitenkin jatkuvasti Habsburgien valtaa vastaan, ja vuoden 1848 kapinassa Unkarista tuli tasavalta.

Itsenäisyys ei kuitenkaan kestänyt kauan, vaan Unkari muodosti 1867 Itävallan kanssa kaksoismonarkian, joka hajosi ensimmäisen maailmansodan jälkimainingeissa Itävalta-Unkarin hävittyä sodan. Itävallasta ja Unkarista tuli kaksi erillistä valtiota, ja Unkari menetti Trianonin rauhansopimuksessa valtaosan pinta-alastaan (menetys kirvelee kansallismielisiä Unkarissa edelleen). Nuoressa Unkarissa kuohui heti: kommunistit kaappasivat vallan 1919. Seurasi sisällissota, jonka voitti oikeistolainen valkokaarti.

Toisessa maailmansodassa Unkari oli Saksan ja Italian liittolainen, ja Unkarin osalta maailmansota päättyi Neuvostoliiton valloitukseen vuonna 1945. Unkari menetti tappion seurauksena kaikki sodassa valloittamansa alueet, kuten Slovakian, ja päätyi Neuvostoliiton vaikutusvallan alle kommunistisena kansantasavaltana. Vuonna 1956 kansallismielinen kommunisti Imre Nagy nousi pääministeriksi ja ilmoitti Unkarin eroavan Neuvostoliiton johtamasta puolustusliitto Varsovan liitosta. Nagyn valtaannousua tukivat myös laajat, demokraattisia uudistuksia vaativat mielenosoitukset. Neuvostoliitto tukahdutti Unkarin kansannousun väkivalloin, ja maa palautettiin takaisin neuvostomieliseen kuriin. Unkaria johti 1956-1988 paljon edeltäjäänsä maltillisempi pääministeri János Kádár, joka uudisti pienin askelin sosialistista taloutta markkinajohtoisempaan suuntaan ja salli kansalaisille edeltäjäänsä laajemmat vapaudet muun muassa harjoittaa uskontoaan. Turismi alkoi muotoutua Unkarille tärkeäksi tulonlähteeksi. Kádárin talousuudistukset eivät kuitenkaan notkeuttaneet teollisuuspainotteista sosialistista suunnitelmataloutta riittävästi, vaan Unkarin velkaantuminen kiihtyi 70-luvulta lähtien.

Unkari muuttui demokratiaksi rauhanomaisesti 1980-luvun lopulla monien yhtä aikaa tapahtuneiden tapahtumien seurauksena: kommunistisen puolueen sisäiset erimielisyydet hajottivat puolueen kahtia, taloudelliset ongelmat turhauttivat kansalaisia, luova luokka kuten taiteilijat ja toimittajat vaativat muutosta ja neuvostovastaisuus nosti päätään muissakin rautaesiripun taakse jääneissä Euroopan maissa. Parlamentti hyväksyi demokratiapaketin 1988, ja ensimmäiset vapaat vaalit järjestettiin vuonna 1990. Muiden entisten Neuvostoliiton satelliittivaltioiden tapaan Unkari hakeutui länttä kohti 1990-luvulla ja liittyi useisiin kansainvälisiin sopimuksiin ja järjestöihin, kuten Natoon vuonna 1999 ja EU:hun vuonna 2004.

Yhteiskunta ja politiikka

Unkari on tasavalta, jonka päämies on presidentti, jonka virka on tosin lähinnä seremoniallinen. Todellista valtaa pitää pääministeri. Unkarin parlamentti koostuu 199 jäsenestä, jotka valitaan joka neljäs vuosi enemmistö- ja suhteellisen vaalitavan sekoituksella samantyylisesti kuin esimerkiksi Saksassa.

Sosialismin ajan jälkeen Unkarin ensimmäiset vapaat monipuoluevaalit järjestettiin vuonna 1990, ja 2010-luvulle asti maata hallitsivat monet eri puolueet sosiaalidemokraateista oikeistopuolueisiin. Vuoden 2008 talouskriisi sekä korruptiopaljastukset suistivat sosiaalidemokraattisen hallituksen kannatuksen pohjalukemiin, joten Viktor Orbánin luotsaama oikeistokonservatiivinen Fidesz voitti vuoden 2010 parlamenttivaalit enemmistöllä. Fidesz on pysynyt vallankahvassa siitä lähtien. Kevään 2018 parlamenttivaaleissa Fidesz saavutti niin suuren enemmistön, että se pystyy säätämään lakeja entistä tehokkaammin omien kansanedustajiensa turvin. Fidesz on muuttunut 1990-luvun uudistusmielisestä oikeistoliberaalipuolueesta konservatiiviseksi populistipuolueeksi. Fidesz on avoimen EU- ja maahanmuuttovastainen, ja kannattaa kristillisiä, perinteisiä arvoja, joita se toteuttaa esimerkiksi tukemalla lapsiperheitä.

Orbánin hallinnon aikana demokratia on rapautunut Unkarissa monin tavoin. Vähemmistöjen, kuten romanien ja seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen asemaa on heikennetty jopa lainsäädännöllä. Myös medianvapaus on kaventunut: riippumattomia medioita on ajettu vararikkoon, jolloin Fidesziä tukevat tahot ovat ostaneet ne ja muuttaneet ne hallitusta myötäileviksi. Julkisia varoja, kuten myös EU-tukia käytetään hallituksen lähipiirin eduksi, ja maassa on laajamittaista korruptiota. Valtion omaisuutta ja instituutioita yksityistetään vauhdilla, mikä palvelee kahta hallitukselle suotuisaa tarkoitusta: taloudellisen vallan keskittämistä hallitukselle mieluisiin käsiin sekä yhteiskunnan muuttamista hallituksen ideologian mukaiseksi. Esimerkiksi yliopistoja ja kulttuuritoimijoita on yksityistetty ja niiden johtoporras vaihdettu hallitusta myötäileväksi.

Suurin osa maan oppositiopuolueista on yhdistänyt voimansa asettamalla yhteisen listan kevään 2022 parlamenttivaaleihin.

Talous ja kaupankäynti

Muiden Euroopan valtioiden tapaan ennen toista maailmansotaa Unkarin talous oli maatalousvoittoinen. Sosialismin vuosina maassa harjoitettiin raskaan teollisuuden varaan nojaavaa suunnitelmataloutta, joka kesti huonosti siirtymän demokratiaan 1990-luvun vaihteessa: maatalouden ja raskaan teollisuuden merkitys romahti, ja sosialisminaikainen nollatyöttömyys vaihtui 14 prosentin työttömyyslukuihin. Talouskriisi oli suurimmilta osin ohi vuoteen 1994 mennessä, jolloin teollisuutta alettiin uudistaa keskittymällä esimerkiksi elektroniikan tuotantoon. Unkariin virtasi paljon ulkomaista sijoittajien varoja, ja myös turismi kasvoi kohisten.

Talousongelmat, kuten valtion velkaantuminen ja työttömyys, pahenivat jälleen 2010-luvun puolivälissä, mihin Orbánin vasta valtaan noussut hallitus puuttui luomalla matalapalkka-aloille suojatyöpaikkoja ja kohentamalla Unkarin kilpailukykyä, jotta esimerkiksi autovalmistajat siirtäisivät tuotantoaan maahan. Orbánin talouspolitiikkaa on kuitenkin arvosteltu EU-varojen väärinkäytön ja korruption takia.

Nyky-Unkarin kansantuote koostuu enimmäkseen palveluista (65 prosenttia) ja teollisuudesta (31 prosenttia). Unkarin merkittävimpiä vientituotteita ovat autot ja niiden osat, elektroniikka sekä lääketeollisuuden tuotteet. Suurin osa viennistä suuntautuu muihin EU-maihin, kuten Saksaan.

Vaikka Unkari on onnistunut vähentämään velkataakkaansa, sen julkisen velan osuus kansantaloudesta on edelleen suuri, noin 74 prosenttia. Unkari painii myös muiden suurten taloudellisten ja sosiaalisten haasteiden kanssa: maaseudun väestö kärsii köyhyydestä, energiantuonti on riippuvainen Venäjästä, ja väestön ikääntyminen ja niukka maahanmuutto ovat johtaneet työvoimapulaan.

Unkaria on vaivannut EU:hun liittymisestä asti aivovuoto ja maastamuutto, sillä EU-jäsenyyden tuoman vapaan liikkuvuuden myötä miljoonat unkarilaiset ovat muuttaneet ulkomaille paremman toimeentulon toivossa tai maan huonontuneen poliittiseen tilanteeseen kyllästyneinä. Hallituspuolue Fidesz onkin yrittänyt hillitä väestön vähenemistä sekä kepillä että porkkanalla: perheitä tuetaan avokätisillä tuilla ja lainoilla, kun taas esimerkiksi yliopistosta juuri valmistuneet ulkomaille mielivät joutuvat joko maksamaan lainan takaisin ennen lähtöään tai jäämään Unkariin työskentelemään määräajaksi.