Uusi-Seelanti

Maantiede

Uusi-Seelanti on Tyynen meren saarivaltio, 1500 kilometriä Australiasta kaakkoon, kolme tuhatta kilometriä Etelämantereelta pohjoiseen. Uuteen-Seelantiin kuuluu kaksi pääsaarta, Pohjoissaari ja Eteläsaari, sekä yli 600 pienempää saarta ja luotoa. Kolme neljäsosaa maan väestöstä asuu Pohjoissaarella. Pääkaupunki Wellington on Pohjoissaaren eteläkärjessä. Pohjoissaaren ja koko maan suurin kaupunki on Auckland. Siellä asuu puolitoista miljoonaa ihmistä. Auckland sijaitsee lahden ja sataman välissä keskellä pitkää kapeaa kannasta, joka työntyy luoteeseen kuin sarvi. Pohjoissaarella on tulivuoria, kuumia lähteitä ja lämpimiä järviä. Eteläsaarella on lumihuippuisia vuoria ja syviä jäiden kovertamia ruuhilaaksoja. Korkein vuori on Mount Cook, maoriksi Aoraki. 1990-luvun alussa sen korkeudeksi mitattiin 3764 metriä. Sen jälkeen jääpeitteen sulaminen ja sortumat ovat vähentäneet korkeudesta 40 metriä.

Suomen talvi on Uuden-Seelannin kesä. Saarten lämpimimmät kuukaudet ovat tammi- ja helmikuu. Pohjoissaarella lämpötilat kohoavat silloin yli 20 asteeseen. Eteläsaarella on viileämpää. Sää vaihtelee hyvinkin nopeasti sateista poutaan. Länsirannikoilla sataa eniten. Saarten itäisemmissä osissa keskivuoristojen takana on paljon kuivempi ilmasto. Kesäkuun ja elokuun välisenä aikana Pohjoissaarella on viileää ja sateista. Eteläsaarella sataa lunta. Pohjoissaarella kasvaa vehreitä metsiä. Tongariron suojelualueen rinteillä on pyökkejä, sypressiä, ruusumyrttejä ja saniaisia. Siellä elävät arat kiivilinnut, mesikkoihin kuuluvat ärhentelevät tuit, vuorisorsat ja kuorona kujertavat makomakot. Eteläsaaren Fiordlandin kansallispuistossa on jäätiköitä ja vesiputouksia. Notkelmissa kasvaa lehtimetsää, pihkatippioita ja saniaispuita. Kansallispuistossa on vuonopingviinejä, pikkuviherkaijoja, peukaloissieppoja ja hippiäisen näköisiä metsävilistäjiä. Siellä elää myös kakapo, iso lentokyvytön pöllöpapukaija.

Maatalous on rehevöittänyt Uuden-Seelannin vesistöjä. Voimakkaat sateet nostattavat toisinaan rajuja tulvia. Jokien patoaminen sähkön tuottamiseksi sekä kaupunkien ja maatalouden kasvaneet vedentarpeet ovat muuttaneet vesistöjä. Ihmisten mukana tulleet vieraat eläinlajit, kuten rotat, opossumit ja kärpät, hävittävät kotoperäistä eläimistöä. Isosta-Britanniasta tuotu, vapaaksi päästetty, ripeästi lisääntynyt saksanhirvikanta on uhka ainutlaatuiselle luonnonkasvillisuudelle. Uuden-Seelannin vesillä kolmessa kalassa neljästä on jo mikromuoveja, pieniä muovijätteen palasia. Veden lämpeneminen vähentää lohia, rapuja ja hokikaloja.

Historia

Uuden-Seelannin varhaisasukkaat olivat polynesialaisia, maoreja. He asettuivat saarille 1200- ja 1300 luvuilla. Eteläsaaren Wairaun särkältä on löydetty hautapaikkoja, kourukirveitä ja kalastuskoukkuja, joiden ajoitus kertoo 1280-luvulla alkaneesta asutuksesta. Maorit kalastivat ja metsästivät hylkeitä ja lintuja. He kasvattivat bataattia. He valmistivat jadekoruja.

Hollantilaiset laivat purjehtivat maorien vesille 1640-luvulla. 1760- ja 1770-luvuilla brittiläinen James Cook kartoitti saarten rannikkoja. Sen jälkeen Uuteen-Seelantiin saapui eurooppalaisia ja pohjoisamerikkalaisia valaanpyytäjiä, hylkeiden metsästäjiä ja kauppiaita. Tulijat toivat mukanaan perunan. 1800-luvulla taudit ja sodat surmasivat tuhansia maoreja. Eteläsaarelta löydettiin kultaa ja tämä kiihdytti siirtolaisuutta. 1840-luvulla Iso-Britannia alisti Uuden-Seelannin siirtomaaksi. 1800-luvun lopulla saarilla asui jo enemmän eurooppalaisia kuin maoreja. Maorit menettivät valtaosan maistaan.

Uusi-Seelanti sai itsehallinnon vuonna 1907. Maa itsenäistyi täysin vuonna 1947. Uuden-Seelannin elintaso on korkea. Maatalous ja matkailu ovat tärkeitä elinkeinoja. Yli 60% sähköstä tuotetaan vesivoimalla. Kuivuudet vähentävät välillä vesivoimaloiden sähköntuotantoa. Uudessa-Seelannissa on maakaasuesiintymiä. Saarille on istutettu mäntymetsiä puuteollisuuden raaka-aineeksi. Uudella-Seelannilla on yli neljän miljoonan neliökilometrin suuruinen merialue. Liikapyynti on pakottanut sääntelemään kalastusta.

Yhteiskunta ja politiikka

Ison-Britannian hallitsija on Uuden-Seelannin muodollinen valtionpäämies. Varsinaista poliittista valtaa käyttävät parlamentti ja pääministerin johtama hallitus. Parlamentissa on 122 kansanedustajaa. Parlamenttivaalit järjestetään kolmen vuoden välein. Vuonna 2023 vaaleihin osallistui 17 puoluetta, joista viisi sai edustajiaan parlamenttiin. Vaalien voittajaksi nousi keskustaoikeistolainen Kansallispuolue. Puolue ei saanut itselleen enemmistöä parlamentissa. Pääministeri Christopher Luxon muodosti enemmistöhallituksen, johon osallistuu Kansallispuolueen lisäksi kaksi oikeistoon sijoittuvaa puoluetta. Vaalien häviäjä oli työväenpuolue, edellinen hallituspuolue. Työväenpuolue menetti lähes puolet kansanedustajistaan. Vuoden 2023 vaaleissa Uuden-Seelannin parlamenttiin valittiin 56 naista. Parlamentissa on nyt 33 maoriväestöön kuuluvaa kansanedustajaa.

Maailman demokratian tilaa seuraavan Freedom House-järjestön mukaan Uudessa-Seelannissa on vakaa ja hyvin toimiva kansalaisyhteiskunta. Eri väestöryhmillä on edustajansa valtiollisissa ja paikallisissa päätöksentekoelimissä. Uuden-Seelannin naiset saivat äänioikeuden vuonna 1893, ensimmäisinä maailmassa. Maori- ja kiinalaisvähemmistöjä kohtaan esiintyy vielä rasistisia asenteita. Kuusi vuotta sitten valkoisen ylivallan kannattaja ampui 51 ihmistä kuoliaaksi ja haavoitti kymmeniä muita Christchurchin kaupungin kahdessa moskeijassa. Maorin kielellä Uusi-Seelanti on Aotearoa. Maoriväestön syrjintä on arka ja tärkeä yhteiskunnallisen keskustelun aihe. Työttömyys ja köyhyys vaivaavat maoreja enemmän kuin eurooppalaistaustaista valtaväestöä.

Uuden-Seelannin hallituksen suurin haaste on talouskasvun elvyttäminen. Vuonna 2024 talous supistui. Hintojen ja korkojen kohoaminen on järsinyt palkansaajien elintasoa. Viisi prosenttia työvoimasta on työttömänä. Vuoden 2025 alussa tehdyissä mielipidemittauksissa kolmasosa uusiseelantilaisista uskoi, että maan talouden tila paranee lähiaikoina. Puolet haastatelluista oli sitä mieltä, että talouskehitys menee väärään suuntaan. Seuraavat valtakunnalliset vaalit järjestetään vuoden 2026 syksyllä.

Uudessa-Seelannissa on nykyisin 24 miljoonaa lammasta ja kuusi miljoonaa lypsylehmää. Lampaiden määrää on vähennetty, koska kuivuudet ovat kuluttaneet laitumia. 1980-luvun alussa Uudessa-Seelannissa oli 70 miljoonaa lammasta.

Lorde laulaa englanniksi ja maoriksi. Se on herättänyt kiistaa. Arvostelijat syyttävät, että omiessaan maorien kielen Lorde käyttää hyväkseen vähemmistön perinnettä. Morgan Godfery, yliopiston opettaja ja maori, puolestaan pitää Lorden aloitetta hyvänä. Hänen mielestään maorin kieli tarvitsee monenlaisia käyttäjiä pysyäkseen elossa. Kuuntele Lordea maoriksi: Te Ao Marama/Solar Power.

Talous ja kaupankäynti

Uusi-Seelanti on korkean tulotason maa. 2010-luvulla Uuden-Seelannin talous kasvoi noin 3% vuodessa. Vuonna 2020 koronalama pysäytti talouskasvun. Seuraavana vuonna talous elpyi, mutta parin viime vuoden aikana kasvu on ollut vähäistä. Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD arvioi, että korkotason aleneminen voi vauhdittaa Uuden-Seelannin talouskehitystä vuodesta 2025 alkaen. Uuden-Seelannin matkailuelinkeinot ovat nyt toipumassa koronalamasta. Viimeiset koronarajoitukset poistettiin vasta vuonna 2023.

Kuusi prosenttia Uuden-Seelannin työvoimasta saa toimeentulon maataloudesta, 21% toimii teollisuuden tehtävissä ja 73% työskentelee palvelualoilla. Uusi-Seelanti on maailman suurin maitotuotteiden viejä ja yksi suurimmista lihanviejistä. Maitotuotteiden markkinahintojen vaihtelut vaikuttavat suuresti vientituloihin ja talouteen. Maailmanpankki on suositellut Uudelle-Seelannille tuotantoalojen monipuolistamista. Matkailu on tärkeä elinkeino. Vuonna 2024 Uudessa-Seelannissa kävi viisi miljoonaa ulkomaalaista matkailijaa. Turismin tulot olivat yli 10 miljardia euroa. Noin 40% Uuteen-Seelantiin saapuvista turisteista tulee Australiasta.

Matkailijat nauttivat Uuden-Seelannin uskomattoman kauniista maisemista. Kansallispuistoissa on vaellusreittejä luonnonystäville. Milfordin vuonon rannoilla katsellaan vesiputouksia ja pingviinejä. Eteläsaarella on sekä sademetsiä että jäätiköitä. Coromandelin niemen hienot hiekkarannat kutsuvat rantalomailijoita. Rotoruassa on höyryävän kuumia lähteitä. Waiheken saarella turistit maistelevat juustoja ja viinejä. Pohjoissaaren Waikatossa on Hobittila, Taru Sormusten Herrasta -elokuvien kuvauspaikka, josta on tullut suosittu nähtävyys.

Vuonna 2023 Uuden-Seelannin tavaraviennin kokonaisarvo oli 37 miljardia euroa. Tuonnin arvo oli 41 miljardia euroa. Uusi-Seelanti oli maailman suurin maitotiivisteiden, voin ja hunajan viejä. Maitotuotteiden (maitotiivisteet, juusto, voi, maito ja kaseiini) myynti tuotti 30% kaikista vientituloista. Muita vientituotteita olivat lampaan- ja naudanliha, hedelmät, sahatavara ja puunjalosteet, viini, koneet ja laitteet, mallasuute, alumiini, kulta ja öljy. Kiina on Uuden-Seelannin isoin kauppakumppani. Vuonna 2023 28% viennistä suuntautui Kiinaan. Muita tärkeitä vientimaita olivat Yhdysvallat, Australia, Japani, Etelä-Korea, Indonesia, Taiwan ja Iso-Britannia. Suurimmat tuontimaat olivat Kiina, Australia, Yhdysvallat, Etelä-Korea ja Japani.