Uzbekistan

Maantiede

Uzbekistan on Keski-Aasiassa Kaspianmeren itäpuolella. Pohjoisena rajanaapurina on Kazakstan, idässä ovat Kirgisia ja Tadžikistan, etelässä Afganistan ja Turkmenistan. Suuri osa Uzbekistanista on tasankoa. Maan itäosissa on vuoria, joiden huiput kohoavat yli neljä kilometriä merenpinnan yläpuolelle. Uzbekistanissa on kuiva ilmasto. Talvet ovat viileitä. Kesällä on helteitä.

Uzbekistanin itäkärjessä on viljava Ferganan laakso. Siellä on ollut asutusta tuhansia vuosia sitten. Pääkaupunki Taškent ja vanhat kauppakaupungit Samarkand ja Buhara ovat Uzbekistanin itäosissa. Siellä on myös Aidar, suuri patojärvi. Kuusikymmentä vuotta sitten maanjäristys tuhosi ison osan Taškentista. Pääkaupungissa on nyt kolme miljoonaa asukasta. Puolet Uzbekistanin väestöstä asuu kaupungeissa.

Uzbekistanin ja Kazakstanin rajalla on ollut valtava suolainen Araljärvi, mutta se on kuivunut useiksi erillisiksi altaiksi. Aral oli aikanaan maailman neljänneksi isoin järvi. Järveen virtaavien jokien vettä käytettiin puuvillapeltojen kasteluun. Kymmenen vuotta sitten Uzbekistanin puoleinen eteläinen allas kuivui kokonaan. Järven kuivuminen on vaikuttanut paikallisilmastoon. Sateita on vähemmän. Aral antoi toimeentulon tuhansille kalastajille ja kalateollisuuden työläisille. Kalastuslaivat ruostuvat nyt keskellä hiekkalakeutta. Kamelit torkkuvat niiden varjossa. Katso kuvia: Aral fishing boats.

Tšatkalin suojelualue on Uzbekistanin pohjoisilla vuorilla. Alarinteillä ja laaksoissa kasvaa luumu- ja omenapuita, koivua, haapaa, pajuja ja pähkinäpuita. Korkeammalla on katajia. Ylängöillä on niittyjä. Tšatkalissa elää lumileopardeja ja murmeleita. Hieman etelämpänä Zaaminissa on mäntymetsää. Siellä on nähty ilveksiä ja kauluskarhuja. Alle kymmenesosa Uzbekistanin maa-alasta on metsiä.

Uzbekistanin käyttövedestä valtaosa on maan ulkopuolelta virtaavien jokien vettä. Jos naapurimaat lisäävät kastelua ja muuta vedenkulutusta, Uzbekistania uhkaa vesipula. Ilmaston lämpeneminen ja vuoriston jäätiköiden sulaminen pahentavat veden niukkuutta. Neljä viidesosaa Uzbekistanissa kulutettavasta energiasta saadaan maakaasusta. Kymmenesosa saadaan öljystä. Hiilen osuus on seitsemän prosenttia. Uusiutuvia energianlähteitä käytetään vähän.

Historia

Uzbekistanin vuoriluolista on löydetty seitsemänkymmentä tuhatta vuotta vanhoja neandertalinihmisen luita. Nykyihminen on elänyt Keski-Aasiassa neljänkymmenen tuhannen vuoden ajan. Sarmishayn rotkossa Pohjois-Uzbekistanissa on upeita kalliomaalauksia. Vanhimmat niistä on taiteiltu kymmenen tuhatta vuotta sitten. Maalaukset esittävät villivuohia, alkuhärkiä, leijonia, norsuja ja metsästäjiä.

Skyyttien paimentolaiskansa vaelsi Uzbekistaniin yli kolme tuhatta vuotta sitten. Maan itäosien jokilaaksoissa alettiin harjoittaa maanviljelyä. Kastelujärjestelmiä rakennettiin. Uzbekistanin vanhat kauppakaupungit Samarkand ja Buhara on perustettu lähes kolme tuhatta vuotta sitten. Samarkand ja Buhara olivat Kiinasta Lähi-Itään ja Välimerelle ulottuvan kauppareitin, kuuluisan Silkkitien, väliasemia. Kauppa vaurastutti kaupunkeja. Kiinalaisten ostajien mukaan maailman parhaat hevoset tuotiin Uzbekistanista.

Kaksituhatta viisisataa vuotta sitten Uzbekistan kuului persialaiseen valtapiiriin. 600-luvulla maa oli suuren Länsiturkkilaisen kaanikunnan osa. 700-luvulla arabien valta ja islamin uskonto levittäytyivät alueelle. 1200-luvulla mongolit valloittivat Keski-Aasian. 1500-luvulla Buharassa ja Hivassa kukoistivat islamilaiset uzbekkien kaanikunnat. Hivan kaanikunta sijaitsi Araljärven eteläpuolella laajan aavikon elinkelpoisella keidasalueella.

1600-luvulla Aasian ja Euroopan välisen kaupan tavarakuljetukset tehtiin jo enimmäkseen laivoilla ja Silkkitien taloudellinen merkitys väheni. Uzbekistanin kaupungit jäivät syrjään kansainvälisiltä kauppareiteiltä. Venäjän vaikutusvalta kasvoi Keski-Aasiassa 1700-luvulta alkaen. Keski-Aasian puuvilla oli Venäjälle tärkeä raaka-aine. 1870-luvulla Uzbekistan liitettiin Venäjän keisarikuntaan.

1900-luvun alussa Uzbekistaniin tuli venäläisiä siirtolaisia. Venäjä rakensi rautateitä. Puuvillan tuotantoa lisättiin. Uzbekistaniin perustettiin puuvillan kehräämöjä, mutta valtaosa raakapumpulista kuljetettiin Venäjälle jalostettavaksi. Ensimmäisen maailmansodan loppuvaiheissa uzbekistanilaiset itsenäisyysliikkeet yrittivät irrottaa maan Venäjästä. Kapinoilla ei ollut menestystä.

Vuonna 1924 Uzbekistanista tuli neuvostotasavalta, Neuvostoliiton osavaltio. Neuvostovallan aikana Uzbekistan oli syrjäinen maatalousmaa. Taškentissa ja muissa isoissa kaupungeissa asui venäläisiä ja Neuvostoliiton muilta alueilta pakkosiirrettyä väestöä. Suuria puuvillaviljelmiä kasteltiin ohjaamalla niille jokien vettä. Sen seurauksena valtava Araljärvi kuivui. Omavarainen ruoantuotanto kuihtui, kun parhaat tuotantomaat varattiin puuvillalle. Uzbekistan itsenäistyi Neuvostoliiton hajotessa vuonna 1991.

Itsenäisen Uzbekistanin ensimmäiseksi presidentiksi valittiin kommunistipuolueen pääsihteeri Islam Karimov. Karimov toimi presidenttinä vuodesta 1991 alkaen kuolemaansa asti. Karimov kuoli vuonna 2016. Hän oli kovaotteinen yksinvaltias. Karimov vainosi vastustajiaan ja kävi sotaa Uzbekistanissa toimivia ääri-islamistisia terroristiryhmiä vastaan. Hän syyllistyi vakaviin ihmisoikeusloukkauksiin.

Karimovin perheen arvioidaan hankkineen satojen miljoonien eurojen suuruisen omaisuuden käyttämällä hyväkseen presidentin valtaa ja kavaltamalla valtion varoja. Karimovin jälkeen presidentiksi nousi Shavkat Mirziyoyev. Tätä ennen hän oli Uzbekistanin pääministeri. Mirziyoyev valittiin uudelleen presidentiksi vuonna 2021. Vuonna 2023 järjestetyissä ennenaikaisissa vaaleissa Mirziyoyev valittiin kolmannelle presidenttikaudelle. Hän sai lähes yhdeksänkymmentä prosenttia äänistä. Maailman demokratian tilaa seuraavan Freedom House -järjestön mukaan Uzbekistan ei ole vapaa maa.

Yhteiskunta ja politiikka

Uzbekistanin presidentti valitaan yleisillä vaaleilla seitsemän vuoden virkakaudelle. Presidentti voidaan valita uudelleen. Presidentti johtaa hallitusta. Istuva presidentti Shavkat Mirziyoyev on hallinnut maata jo kymmenen vuotta. Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön tarkkailijoiden mukaan Uzbekistanin vaalit eivät ole vapaat eivätkä uskottavat. Kaikki presidenttiehdokkaat ja vaaleihin osallistuvat puolueet kannattavat Mirziyoyevin hallitusta. Varsinaiset oppositiopuolueet on kielletty. Presidentin perheenjäsenet hallitsevat turvallisuuspalvelua ja kansalliskaartia.

Uzbekistanissa on kaksikamarinen parlamentti. Ylähuoneessa, senaatissa, on sata senaattoria. Presidentti nimittää kuusitoista senaattoria. Muut senaattorit ovat alueiden neuvostojen nimittämiä. Alahuoneessa, lakiasäätävässä kamarissa, on sataviisikymmentä kansanedustajaa. Heidät valitaan viiden vuoden välein. Vuoden 2024 vaaleissa presidentti Mirziyoyevin Liberaalipuolue sai 64 kansanedustajaa. Muut kansanedustajapaikat jakautuivat neljälle liittolaispuolueelle. Valituista kansanedustajista 57 on naisia.

Vuonna 2025 Uzbekistania kuritti ankara kuivuus. Kahdessa tuhannessa moskeijassa järjestettiin rukoustilaisuuksia, joissa anottiin sadetta. Kullan vienti on tukenut talouskasvua. Uzbekistan on iso kullantuottaja. Yksityiset kultakaivokset sallittiin viisi vuotta sitten. Valtio myöntää toimilupia ja huutokauppaa valtauksia kaivosyhtiöille. Laiton kullankaivuu on yleistä. Kultakauppaan on soluttautunut suuria rikollisjärjestöjä. Rikollisjärjestöt harjoittavat myös ihmiskauppaa sekä aseiden ja huumeiden salakuljetusta.

Talous ja kaupankäynti

Uzbekistan on alemman keskitulotason maa. Kolmen viime vuoden aikana Uzbekistanin talous on kasvanut noin kuusi prosenttia vuodessa. Teollisuuden ja palvelualojen kehitys on vauhdittanut talouskasvua. Ulkomailla työskentelevien uzbekistanilaisten rahalähetykset ovat myös piristäneet taloutta tuntuvasti. Venäjällä on yli miljoona uzbekistanilaista vierastyöläistä. Kazakstanissa asuu kaksisataa tuhatta uzbekistanilaista.

Neljätoista prosenttia Uzbekistanin työvoimasta saa toimeentulon maataloudesta, 28 prosenttia toimii teollisuuden tehtävissä ja 58 prosenttia työskentelee palvelualoilla. Uzbekistanin viljelijät kasvattavat vehnää, puuvillaa, perunaa, tomaattia, porkkanoita, sipulia, vesimelonia, aprikoosia, viinirypäleitä, sekä muita hedelmiä ja vihanneksia. Tuotantoeläimiä ovat lehmät, lampaat, vuohet, kanat ja kaksikyttyräiset kamelit.

Uzbekistanin maaperässä on kultaa, grafiittia, fosfaattikiveä, uraania, teräksen kovettamisessa käytettävää molybdeeniä sekä reniumia, jota tarvitaan suihkumoottorien osissa. Hallitus on pyrkinyt lisäämään vaateteollisuutta. Valtion pankeilla ja yrityksillä on vahva asema maan taloudessa ja elinkeinoelämässä. Uzbekistanissa on öljyä ja maakaasua, mutta niiden hyödyntäminen on ollut tehotonta. Kaasupula ja sähkökatkot ovat haitanneet tuotantotoimintaa ja kotitalouksia.

Vuonna 2023 Uzbekistanin tavaraviennin kokonaisarvo oli 20 miljardia euroa. Tuonnin arvo oli 35 miljardia euroa. Kultakauppa tuotti neljäkymmentä viisi prosenttia kaikista vientituloista. Muita vientituotteita olivat puuvillakankaat ja vaatteet, kupari, maakaasu, lannoitteet, muovit, koneet ja laitteet, vehnäjauho, vihannekset ja hedelmät. Suurimmat vientimaat olivat Sveitsi, Venäjä, Iso-Britannia, Kiina ja Turkki ja Venäjä. Tärkeimpiä tuontimaita olivat Kiina, Venäjä, Kazakstan, Etelä-Korea ja Turkki.

Uzbekistanissa käy vuosittain kymmenen miljoonaa ulkomaista matkailijaa. Turismi tuottaa neljä miljardia euroa vuodessa. Uzbekistan on islamilaisen uskonnollisen matkailun kohde. Silkkitien hienot vanhat kauppakaupungit Samarkand, Buhara ja Hiva kiinnostavat nekin tulijoita. Suurin osa matkailijoista tulee Kazakstanista, Tadžikistanista ja Kirgisiasta. Ulkomailla asuvat uzbekistanilaiset lähettävät kotimaahan yhteensä noin viisitoista miljardia euroa vuodessa.