Vanuatu

Maantiede

Vanuatu on Tyynen meren saarivaltio. Se sijaitsee Fidzin länsipuolella, kaksi tuhatta kilometriä Australiasta itään. Vanuatuun kuuluu yli kahdeksankymmentä saarta. Saarilla on hienoja hiekka- ja palmurantoja kivikkojen ja jyrkänteiden välissä. Suurimpien saarten keskellä kohoaa kukkuloita. Korkein vuori on Espiritu Santon saaren Tabwemasana (1 877 m). Saarilla kasvaa monilajista lehtimetsää. Tiheimmät metsät ovat aitoja sademetsiä. Vanuatulla kasvaa kauri- ja pallopuita, tuliharjoja, santelipuita, palmuja ja monia kämmekkälajeja. Rantojen lähellä on mangrovemetsiä. Vanuatulla elää isoja hedelmälepakkoja. Linnustoon kuuluvat kirkasväriset punapäiset paratiisipeipot, lehdenvihreät palmulurikit ja pitkänokkaiset mesikot. Metsien keskellä on heleänsinisiä lähdelampia. Kuvahakuvihje: Vanuatu blue holes.

Vanuatun ilmasto on lämmin ja kostea. Sadekausi ajoittuu marraskuusta maaliskuuhun. Pohjoisilla saarilla sataa enemmän kuin etelässä. Sadekausina alueen yli kulkee usein rajuja myrskyjä. Vanuatulla pesii paljon merilintuja: tropiikkilintuja, viistäjiä, tiiroja, suulia, fregattilintuja ja polynesiankeijuja. Meressä ui delfiinejä, ryhävalaita ja nokkavalaita. Koralliriutoilla on vuokko- ja perhokaloja, kardinaaliahvenia, napostajia ja saippuakaloja. Aalloilla poukkoilevat lentokalat. Espiritu Santon saaren etelärannikolla Luganvillen niemellä on Aoren ja Tutuban pienten saarten suojaama lahti, joka tunnetaan nimellä Million Dollar Point. Toisen maailmansodan päätyttyä mereen hylättiin panssarivaunuja, kuorma-autoja ja muuta Yhdysvaltojen armeijan kalustoa. Sotaromun ja laivanhylkyjen päällä kasvaa nyt korallia. Miljoonan taalan paikka on suosittu sukelluskohde.

Meren pinnan kohoaminen ja myrskylaineet hivuttavat Vanuatun saarten hiekkarantoja. Erityisesti pienimpien saarten maapinta-ala on kutistunut tuntuvasti vuosien kuluessa. Jätevesien käsittely on puutteellista. Rannat ja vedet likaantuvat. Väestönkasvu lisää jätekuormitusta. Roskaantuminen on näkyvä ongelma. Joillakin Vanuatun saarilla on niukasti makeaa vettä. Juomavedeksi kerätään sadevettä. Kuivuuksien aikana ihmiset kärsivät vedenpuutteesta. Vanuatun luonnonmetsiä on hakattu kookosviljelmien ja karjan laitumien tieltä. Metsien hävittäminen laitumiksi kiihdyttää maan kulumista. Rankkasateet huuhtovat viljavan maakerroksen pois niillä alueilla, missä ei ole puustoa.

Historia

Vanuatun saarilla on elänyt ihmisiä jo 3000 vuoden ajan. Efaten saarelta on löydetty yli 2500 vuotta vanhoja hautoja. Varhaisasukkaat ovat tulleet Taiwanin ja Filippiinien suunnalta. Saarten asuttaminen on tapahtunut pitkän ajan kuluessa. Muuttajat ovat tuoneet mukanaan kanoja ja sikoja. Saarilla he ovat kasvattaneet taaroa, jamssia ja banaaneja. Ensimmäisten muuttoaaltojen jälkeen Vanuatulle on tullut lisää väkeä Melanesiasta. Esinelöydöt osoittavat, että vanuatulaiset ovat käyneet kauppaa polynesialaisten kanssa.

Espanjan laivat purjehtivat Vanuatun vesille 1600-luvun alussa. Espanjalaiset yrittivät perustaa siirtokunnan Espiritu Santon saarelle, mutta joutuivat lähtemään jo kuukauden kuluttua. Heidän tylyytensä suututti kantaväestön. 1760- ja 1770-luvuilla saarilla kävi Ranskan ja Iso-Britannian aluksia. 1800-luvun alkupuolella Vanuatulle tuli eurooppalaisia ja pohjoisamerikkalaisia santelipuun hankkijoita, valaanpyytäjiä ja lähetystyöntekijöitä. Sitten Australian, Uuden-Kaledonian, Samoan ja Fidzin tilanomistajat lähettivät Vanuatulle värvääjien laivoja hakemaan pakkotyöväkeä. Joidenkin saarten asukkaista puolet vietiin töihin muualle. Vanuatulle tuli brittiläisiä ja ranskalaisia siirtolaisia, jotka alkoivat kasvattaa puuvillaa, kahvia, kaakaota ja kookospalmuja.

Vuonna 1906 Iso-Britannia ja Ranska sopivat keskenään siitä, että ne hallitsisivat yhdessä Vanuatua. Ranska toi Vietnamista työväkeä kookosviljelmille. Toisen maailmansodan aikana Vanuatulle tuli joukkoja Australiasta ja Yhdysvalloista. 1940-luvun alkupuolella Vanuatulla oli 40 000 paikallista asukasta ja 50 000 Yhdysvaltojen armeijan sotilasta. Vuonna 1945 armeija poistui Vanuatulta. Ennen lähtöä sotilaat myivät, lahjoittivat tai ajoivat mereen suuren määrän armeijan ylijäämäkalustoa. Sodan jälkeen kaupallisesta kalastuksesta tuli uusi vientielinkeino. Vanuatulla alettiin kasvattaa lihakarjaa. Efaten saarelle avattiin mangaanikaivos. 1970-luvun lopulla matkailu kasvoi tärkeäksi tulonlähteeksi. Vanuatulle alkoi tulla risteilyaluksia. Vanuatu houkutteli ulkomaalaisia veronkiertäjiä, jotka voivat kirjautua saarten yritysrekisteriin välttääkseen maksuja kotimaassaan. Vanuatu itsenäistyi vuonna 2020.

Yhteiskunta ja politiikka

Vanuatun parlamentti valitaan vapailla vaaleilla neljän vuoden välein. Parlamentti valitsee keskuudestaan pääministerin, joka muodostaa hallituksen ja johtaa sen toimintaa. Parlamentissa on 52 edustajaa. Viimeisimmät vaalit järjestettiin vuonna 2022. Vaaleihin osallistui yli neljäkymmentä puoluetta. Alle puolet äänioikeutetuista kävi äänestämässä. Kahdeksantoista puoluetta sai edustajia parlamenttiin. Valituista kansanedustajista vain yksi on nainen. Vanuatun hallitukset ovat useiden puolueiden tilapäisiä liittoja. Vuonna 2023 epäluottamusäänestykset kaatoivat kaksi hallitusta. Isoin kiistanaihe on liittynyt ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan. Eräät puoluejohtajat kannattavat läheistä yhteistyötä ja turvallisuussopimuksia Australian kanssa. Toisten mielestä Vanuatun tulisi vahvistaa suhteitaan Kiinaan.

Vanuatun presidentin virka on muodollinen. Presidentin valitsee valitsijamieskokous, johon kuuluvat parlamentin jäsenet ja saarten paikallisneuvostojen puheenjohtajat. Presidentti valitaan viiden vuoden virkakaudelle. Valintaan vaaditaan kahden kolmasosan ääntenenemmistö valitsijamieskokouksessa. Maailman demokratian tilaa seuraavan Freedom House-järjestön mukaan Vanuatu on vapaa maa. Itsenäisyyden alkuvuosina saarilla esiintyi poliittisia levottomuuksia, mutta viime vuosikymmenten aikana valta on siirtynyt rauhanomaisesti hallitukselta toiselle. Lahjontaepäilyt ja taloudelliset väärinkäytökset ovat olleet yleisiä. Vuonna 2021 presidentti armahti kolme entistä pääministeriä, jotka olivat saaneet tuomion oikeuden harhaanjohtamisesta tai lahjonnasta. Myös neljäs entinen pääministeri ja kolmetoista kansanedustajaa on tuomittu vankeuteen lahjusrikoksista.

Vanuatu on altis luonnontuhoille. Saarten yli kulkee lähes joka vuosi kovia myrskyjä. Vuonna 2023 kolme rajua pyörremyrskyä ja voimakas maanjäristys aiheuttivat tuhoja. Vahinkojen korjaaminen maksaa kymmeniä miljoonia euroja. Tämä on raskas rasitus pienen maan taloudelle.

Yli puolet Vanuatun naisista on kärsinyt lähisuhdeväkivallasta. Yli 80% miehistä ja yli 60% naisista arvelee, että miehellä on joissakin tilanteissa oikeus lyödä naista. Miesten ja naisten suuri enemmistö on sitä mieltä, että kotiväkivalta on yksityisasia, joka tulisi ratkaista perheen sisällä. Tasa-arvon puute ja naisiin kohdistuva väkivalta haittaavat vakavasti Vanuatun naisten elämää.

Vuonna 2024 EU-parlamentti päätti peruuttaa Vanuatun viisumivapauden. Vanuatu on myynyt maan kansalaisuutta ulkomaalaisille. Kansalaisuuden on saanut maksamalla 120 000 euroa. Vanuatun kansalaisiksi haluavien ei tarvitse asua saarilla, eikä edes käydä Vanuatussa. EU toteaa, että Vanuatun passinmyynti on tarjonnut viisumivapaan pääsyn Eurooppaan sellaisillekin tahoille, joita EU pitää mahdollisena turvallisuusuhkana. Useimmat Vanuatun kansalaisuuden ulkomaalaiset hakijat ovat olleet kiinalaisia tai venäläisiä sijoittajia.

Talous ja kaupankäynti

Maailmanpankki luokittelee Vanuatun alemman keskitulotason maaksi. Parin viime vuoden aikana Vanuatun talous on kasvanut hitaasti. Vuonna 2022 42% Vanuatun työvoimasta sai toimeentulonsa maataloudesta, 11% toimi teollisuuden tehtävissä ja 47% työskenteli palvelualoilla. Vuonna 2023 viisi prosenttia työvoimasta oli työttömänä. Maanviljelijöiden perinteisiä ruokatuotteita ovat taaro, jamssi, maniokki ja bataatti. Näitä kasvatetaan kotitarpeiksi ja lähimarkkinoille. Lannoitteita ja kastelua käytetään vähän. Vihannesten viljely on lisääntynyt taajamien ympäristössä. Vientiin tuotetaan kaakaota, kavapippuria, kahvia ja kookospähkinöitä. Kopra on ollut yksi Vanuatun päätuotteista. Kopra on kookospähkinän kuivattua siemenvalkuaista. Siitä tehdään kookosöljyä.

Kaksi kolmasosaa Vanuatun väestöstä elää alle kilometrin päässä meren rannasta. Kalastus on aina ollut tärkeä elinkeino. Rantavesillä pyydetään kalaa, kotiloita, simpukoita ja rapuja kotiruoaksi ja myytäväksi taajamien kuluttajille. Kulutuksen kasvaessa saaliskanta on alkanut kärsiä liikapyynnistä. Kiinalaiset, taiwanilaiset ja fidzhiläiset alukset ovat harjoittaneet syvän meren kalastusta Vanuatun vesillä. Kala on Vanuatun tärkein vientituote. Vanuatun oma kalastuslaivasto on kuitenkin suhteellisen pieni ja korjaustelakoista on puutetta, mikä on tehnyt alusten kunnossapidon vaikeaksi.

Vuonna 2022 Vanuatun tavaraviennin kokonaisarvo oli 200 miljoonaa euroa. Tuonnin arvo oli 380 miljoonaa euroa. Kalan ja kalajalosteiden osuus oli neljä viidesosaa koko viennin arvosta. Muita vientituotteita olivat öljyt ja hajusteet (kookos- ja tamanuöljy, elemi, santelipuu), kopra, kaakao, simpukat ja ravut. Suurimpia vientimaita olivat Thaimaa, Japani, Etelä-Korea, Filippiinit ja Kiina. Tuontimaita olivat Kiina, Australia, Malesia, Uusi-Seelanti ja Fidzhi. Vuonna 2023 Vanuatun saarilla kävi 80 000 ulkomaalaista matkailijaa. Matkailu tuottaa kolmasosan Vanuatun kansantulosta. Vuonna 2023 ulkomailla asuvat vanuatulaiset lähettivät kotisaarille yhteensä 140 miljoonaa euroa.