Vanuatu

Maantiede

Vanuatu on Tyynen meren saarivaltio. Se sijaitsee Fidzin länsipuolella, kaksi tuhatta kilometriä Australiasta itään. Vanuatuun kuuluu yli kahdeksankymmentä saarta. Saarilla on hienoja hiekka- ja palmurantoja kivikkojen ja jyrkänteiden välissä. Suurimpien saarten keskellä kohoaa kukkuloita. Korkein vuori on Espiritu Santon saaren Tabwemasana (1 877 m). Saarilla kasvaa monilajista lehtimetsää. Tiheimmät metsät ovat aitoja sademetsiä. Vanuatulla kasvaa kauri- ja pallopuita, tuliharjoja, santelipuita, kauripalmuja ja monia kämmekkälajeja. Rantojen lähellä on mangrovemetsiä. Vanuatulla elää isoja hedelmälepakkoja. Linnustoon kuuluvat kirkasväriset punapäiset paratiisipeipot, lehdenvihreät palmulurikit ja pitkänokkaiset mesikot. Metsien keskellä on heleänsinisiä lähdelampia. Kuvahakuvihje: Vanuatu blue holes.

Vanuatun ilmasto on lämmin ja kostea. Sadekausi ajoittuu marraskuusta maaliskuuhun. Pohjoisilla saarilla sataa enemmän kuin etelässä. Sadekausina alueen yli kulkee usein rajuja myrskyjä. Vanuatulla pesii paljon merilintuja: tropiikkilintuja, viistäjiä, tiiroja, suulia, fregattilintuja ja polynesiankeijuja. Meressä ui delfiinejä, ryhävalaita ja nokkavalaita. Koralliriutoilla on vuokko- ja perhokaloja, kardinaaliahvenia, napostajia ja saippuakaloja. Aalloilla poukkoilevat lentokalat. Espiritu Santon saaren etelärannikolla Luganvillen niemellä on Aoren ja Tutuban pienten saarten suojaama lahti, joka tunnetaan nimellä Million Dollar Point. Toisen maailmansodan päätyttyä mereen hylättiin panssarivaunuja, kuorma-autoja ja muuta Yhdysvaltojen armeijan kalustoa. Sotaromun ja laivanhylkyjen päällä kasvaa nyt korallia. Miljoonan taalan paikka on suosittu sukelluskohde.

Meren pinnan kohoaminen ja myrskylaineet hivuttavat Vanuatun saarten hiekkarantoja. Erityisesti pienimpien saarten maapinta-ala on kutistunut tuntuvasti vuosien kuluessa. Jätevesien käsittely on puutteellista. Rannat ja vedet likaantuvat. Väestönkasvu lisää jätekuormitusta. Roskaantuminen on näkyvä ongelma. Joillakin Vanuatun saarilla on niukasti makeaa vettä. Juomavedeksi kerätään sadevettä. Kuivuuksien aikana ihmiset kärsivät vedenpuutteesta. Vanuatun luonnonmetsiä on hakattu kookosviljelmien ja karjan laitumien tieltä. Metsien hävittäminen laitumiksi kiihdyttää maan kulumista. Rankkasateet huuhtovat viljavan maakerroksen pois niillä alueilla, missä ei ole puustoa.

Historia

Vanuatun saarilla on elänyt ihmisiä jo 3000 vuoden ajan. Efaten saarelta on löydetty yli 2500 vuotta vanhoja hautoja. Varhaisasukkaat ovat tulleet Taiwanin ja Filippiinien suunnalta. Saarten asuttaminen on tapahtunut pitkän ajan kuluessa. Muuttajat ovat tuoneet mukanaan kanoja ja sikoja. Saarilla he ovat kasvattaneet taaroa, jamssia ja banaaneja. Ensimmäisten muuttoaaltojen jälkeen Vanuatulle on tullut lisää väkeä Melanesiasta. Esinelöydöt osoittavat, että vanuatulaiset ovat käyneet kauppaa polynesialaisten kanssa.

Espanjan laivat purjehtivat Vanuatun vesille 1600-luvun alussa. Espanjalaiset yrittivät perustaa siirtokunnan Espiritu Santon saarelle, mutta joutuivat lähtemään jo kuukauden kuluttua. Heidän tylyytensä suututti kantaväestön. 1760- ja 1770-luvuilla saarilla kävi Ranskan ja Iso-Britannian aluksia. 1800-luvun alkupuolella Vanuatulle tuli eurooppalaisia ja pohjoisamerikkalaisia santelipuun hankkijoita, valaanpyytäjiä ja lähetystyöntekijöitä. Sitten Australian, Uuden-Kaledonian, Samoan ja Fidzin tilanomistajat lähettivät Vanuatulle värvääjien laivoja hakemaan pakkotyöväkeä. Joidenkin saarten asukkaista puolet vietiin töihin muualle. Vanuatulle tuli brittiläisiä ja ranskalaisia siirtolaisia, jotka alkoivat kasvattaa puuvillaa, kahvia, kaakaota ja kookospalmuja.

Vuonna 1906 Iso-Britannia ja Ranska sopivat keskenään siitä, että ne hallitsisivat yhdessä Vanuatua. Ranska toi Vietnamista työväkeä kookosviljelmille. Toisen maailmansodan aikana Vanuatulle tuli joukkoja Australiasta ja Yhdysvalloista. 1940-luvun alkupuolella Vanuatulla oli 40 000 paikallista asukasta ja 50 000 Yhdysvaltojen armeijan sotilasta. Vuonna 1945 armeija poistui Vanuatulta. Ennen lähtöä sotilaat myivät, lahjoittivat tai ajoivat mereen suuren määrän armeijan ylijäämäkalustoa. Sodan jälkeen kaupallisesta kalastuksesta tuli uusi vientielinkeino. Vanuatulla alettiin kasvattaa lihakarjaa. Efaten saarelle avattiin mangaanikaivos. 1970-luvun lopulla matkailu kasvoi tärkeäksi tulonlähteeksi. Vanuatulle alkoi tulla risteilyaluksia. Vanuatu houkutteli ulkomaalaisia veronkiertäjiä, jotka voivat kirjautua saarten yritysrekisteriin välttääkseen maksuja kotimaassaan. Vanuatu itsenäistyi vuonna 2020.

Yhteiskunta ja politiikka

Vanuatun parlamentti valitaan vapailla vaaleilla neljän vuoden välein. Parlamentti valitsee keskuudestaan pääministerin, joka muodostaa hallituksen ja johtaa sen toimintaa. Parlamentissa on 52 edustajaa. Viimeisimmät vaalit järjestettiin vuonna 2020. Näissä vaaleissa parlamenttiin ei valittu yhtään naista. Vain 51% äänioikeutetuista kävi äänestämässä. Pääministeriksi nimitettiin Bob Loughman. Parlamentissa on 18 eri puoluetta tai ryhmää. Hallitukset ovat useiden puolueiden tilapäisiä liittoja. Epäluottamusäänestykset ja sisäiset kiistat hajottavat hallituksia. Vuonna 2020 vaalit hävinnyt hallitus oli vuoden 1995 jälkeen ensimmäinen Vanuatun hallitus, joka oli istunut koko neljän vuoden vaalikauden ajan.

Vanuatun presidentin virka on muodollinen. Presidentin valitsee valitsijamieskokous, johon kuuluvat parlamentin jäsenet ja saarten paikallisneuvostojen puheenjohtajat. Presidentti valitaan viiden vuoden virkakaudelle. Valintaan vaaditaan kahden kolmasosan ääntenenemmistö valitsijamieskokouksessa. Maailman demokratian tilaa seuraavan Freedom House-järjestön mukaan Vanuatu on vapaa maa. Itsenäisyyden alkuvuosina saarilla esiintyi poliittisia levottomuuksia, mutta viime vuosikymmenten aikana valta on siirtynyt rauhanomaisesti hallitukselta toiselle. Lahjontaepäilyt ja taloudelliset väärinkäytökset ovat olleet yleisiä ilmiöitä Vanuatun politiikassa. Vuonna 2021 presidentti Tallis armahti kolme entistä pääministeriä, jotka olivat saaneet tuomion oikeuden harhaanjohtamisesta tai lahjonnasta. Myös neljäs entinen pääministeri ja kolmetoista kansanedustajaa on tuomittu vankeuteen lahjusrikoksista.

Vanuatu on altis luonnontuhoille. Saarten yli kulkee lähes joka vuosi kovia myrskyjä. Vuonna 2015 hirmumyrsky Pam murskasi kevytrakenteiset talot, katkaisi tietoliikenteen ja jätti ihmiset ilman puhdasta juomavettä. Vahinkojen suuruudeksi arvioitiin 500 miljoonaa euroa. Vuonna 2020 toisen rajumyrskyn, Haroldin, tuulet nostattivat valtavia hyökyaaltoja, ja rankkasateet aiheuttivat tulvia. Rakennuksia tuhoutui. Tulvat ja vyörymät katkaisivat maanteitä. Myrskytuhot horjuttavat Vanuatun taloutta.

Yli puolet Vanuatun naisista on kärsinyt lähisuhdeväkivallasta. Yli 80% miehistä ja yli 60% naisista arvelee, että miehellä on joissakin tilanteissa oikeus lyödä naista. Miesten ja naisten suuri enemmistö on sitä mieltä, että kotiväkivalta on yksityisasia, joka tulisi ratkaista perheen sisällä. Tasa-arvon puute ja naisiin kohdistuva väkivalta haittaavat vakavasti Vanuatun naisten elämää.

Vuonna 2022 Vanuatu oli vielä EU:n veroparatiisimaiden mustalla listalla. Veroparatiiseilla tarkoitetaan maita, joissa on matala verotus ja tiukka pankkisalaisuus, mutta ei kansainvälisiä sopimuksia tai lainsäädäntöä läpinäkyvästä omistajuudesta. EU:n mustan listan julkaisemisen tavoitteena on estää verojen maksamatta jättäminen ja liian vähäinen maksaminen, sekä laittomasti hankitun rahan alkuperän salaaminen.

Talous ja kaupankäynti

Maailmanpankki luokittelee Vanuatun alemman keskitulotason maaksi. Vuonna 2020 talous supistui 5%. Rajumyrsky aiheutti suuria vahinkoja maataloudelle ja koronapandemia vähensi turismia. Sen jälkeen kaakaon, kookospähkinöiden ja lihan tuotanto on elpynyt hyvin, mutta lama vaivaa edelleen matkailuelinkeinoa. Vuonna 2019 Vanuatulla kävi 250 000 ulkomaalaista turistia. Matkailu tuotti saarille 295 miljoonaa dollaria (USD). Vuonna 2020 Vanuatulle tuli vain 82 000 turistia ja matkailutulot olivat 67 miljoonaa dollaria.

Vuonna 2019 57% Vanuatun työvoimasta sai toimeentulonsa maataloudesta, 13% työskenteli teollisuuden tehtävissä ja 30% palvelualoilla. Maanviljelijöiden perinteisiä ruokatuotteita ovat taaro, jamssi, maniokki ja bataatti. Näitä kasvatetaan kotitarpeiksi ja lähimarkkinoille. Lannoitteita ja kastelua käytetään vähän. Maatalousministeriön mukaan vihannesten viljely on lisääntynyt taajamien ympäristössä. Vientiin tuotetaan kaakaota, kavapippuria, kahvia ja kookospähkinöitä. Kopra on ollut yksi Vanuatun päätuotteista. Kopra on kookospähkinän kuivattua siemenvalkuaista. Siitä tehdään kookosöljyä.

Kaksi kolmasosaa Vanuatun väestöstä elää alle kilometrin päässä meren rannasta. Kalastus on aina ollut tärkeä elinkeino. Rantavesillä pyydetään kalaa, kotiloita, simpukoita ja rapuja kotitarvekäyttöön ja myytäväksi taajamien kuluttajille. Kulutuksen kasvaessa saaliskanta on alkanut kärsiä liikapyynnistä. Kiinalaiset, taiwanilaiset ja fidzhiläiset alukset ovat harjoittaneet syvän meren kalastusta Vanuatun vesillä. Kala on Vanuatun tärkein vientituote. Vanuatun oma kalastuslaivasto on kuitenkin suhteellisen pieni ja korjaustelakoista on puutetta, mikä on tehnyt alusten kunnossapidon vaikeaksi.

Vuonna 2020 Vanuatun viennin arvo oli 160 miljoonaa dollaria. Tuonnin arvo oli 210 miljoonaa dollaria. Kalan viennin osuus oli kolme neljäsosaa koko viennin arvosta. Muita vientituotteita olivat öljyt ja hajusteet 9% (kookos- ja tamanuöljy, elemi, santelipuu), laivat ja alukset 7%, kopra 3% ja kaakao 2%. Suurimpia vientimaita olivat Thaimaa, Japani, Indonesia, Etelä-Korea ja Kiina. Tuontimaita olivat Kiina, Australia, Uusi-Seelanti, Singapore ja Japani. Vuonna 2020 ulkomailla asuvat vanuatulaiset lähettivät kotisaarille perheilleen yhteensä 98 miljoonaa dollaria.