Lippu

Keskeiset luvut ja tiedot
Pääkaupunki: | Caracas |
Etniset ryhmät: | Monietniset/mestizo 64%, eurooppalaistaustaiset 23%, afrikkalaistaustaiset 10%, alkuperäisväestö 1%, muut 2% |
Kieli: | Espanja (valtakieli), 25 paikalliskieltä (3 kieliryhmää: cariba, arawaka ja chibcha) |
Uskonto: | Katolilaiset 84%, protestanttkristityt 12%, muut ja uskonnottomat 4% |
Väkiluku: | 28 405 540 (2024) |
Valtiomuoto: | Tasavalta, liittovaltio |
Pinta-ala: | 916 445 km2 |
Valuutta: | Venezuelan bolivar |
BKT per asukas: | 8 486 Ostovoimapariteetti $ (Kansainvälinen valuuttarahasto 2024) |
Kansallispäivä: | 5. heinäkuuta |
Maantiede
Venezuela on Etelä-Amerikan pohjoisrannikolla, Karibianmeren rannalla. Rannikon edustalla on saaria ja koralliriuttoja. Maan luoteiskorvassa Andien vuorijonot Serrania de Perija ja Cordillera de Merida kaartavat suuren Maracaibojärven laitoja. Vuorten korkeimmat huiput kohoavat lähes 5000 metrin korkeudelle merenpinnasta. Rinteiden pilvimetsissä elää harvinaisia silmälasikarhuja.
Venezuelan keskiosa on tasankoa etelästä Kolumbian rajalta koilliseen Orinocojoen suistoon asti. Orinoco alkaa Parimasta Venezuelan ja Brasilian raja-alueelta, se kiemurtelee tasankojen halki laskeakseen lopulta Karibian mereen. Yli kahden tuhannen kilometrin pituisella Orinocolla on satoja sivujokia. Orinocojoessa tavataan jättiläissaukkoja, piraijakaloja, sähköankeriaita, delfiinejä ja krokotiileja.
Orinocojoen itä- ja eteläpuolella on Guyanan ylänkö. Siellä joet ovat kaivertaneet jyrkkäseinäisiä, syviä laaksoja, joiden väliin jää tasalakisia hiekkakivivuoria. Guyanan ylängöllä kasvaa sademetsiä. Canaiman kansallispuiston nähtävyys on Salto Angel, maailman korkein vesiputous. Venezuelan alavilla mailla ilmasto on kuuma ja kostea. Ylängöillä ja vuorilla on viileämpää.
Lähes 90% venezuelalaisista asuu kaupungeissa ja miltei puolet kaupunkiväestöstä asuu slummeissa. Slummien asukkailla ei ole käytettävissään riittävästi puhdasta vettä, viemäröinti on puutteellinen, asutaan ahtaasti ja asuinpaikka on turvaton. Kaupunkien hallitsematon kasvu hävittää puistoja ja muita viheralueita. Venezuelan pääkaupungissa Caracasissa asutus on jo levinnyt läheisen Avilan kansallispuiston sisälle. Venezuela on suuri öljyn tuottaja. Öljyn poraus- ja pumppauspaikoilla, kuten Maracaibojärvellä, esiintyy päästöjä ja öljyvahinkoja, jotka pilaavat ympäristöä.
Historia
Karibian meren rannikolta Taima-Taimasta on löydetty jäänteitä 14 000 vuotta vanhasta asutuksesta. Löydöksiin kuuluu norsun sukuisen mastodontin lonkkaluu, jonka on lävistänyt kivikärkinen keihäs. Venezuelan varhaiset asukkaat olivat metsästäjiä ja keräilijöitä. Ensimmäiset saviesineiden löydökset ovat 3000 vuotta vanhoja. Noin 2000 vuotta sitten Kolumbian puolelta siirtyi viljelevää väestöä Venezuelan tasangoille. 900- ja 1000-luvuilla on rakennettu kyliä ja viljavarastoja. Maanviljelyn päätuotteita ovat olleet maissi ja juurikasvit.
Kristoffer Kolumbus saapui Venezuelaan vuonna 1498. Silloin alueella asui monia eri väestöryhmiä, kuten lännen wayuut, pohjoisen caquetit ja Andien timoto-cuicat. Kolumbus näki rannikolla paalujen varaan rakennettuja kalastajakyliä. 1500-luvun lopulla espanjalaiset ja englantilaiset purjehtivat Orinocojokea pitkin sisämaahan etsien tarun kultaista kaupunkia. Espanjalaiset perustivat suuria maatiloja, joilla tuotettiin maissia, papuja, lihaa, sokeria ja kaakaota. Tilojen työvoimana olivat pakkotyötä tekevät intiaanit, sekä myöhemmin afrikkalaiset orjat.
Vuonna 1811 Venezuela julistautui itsenäiseksi. Tästä syttyi kymmenvuotinen vapaussota. Sen jälkeen Venezuela vihdoin irtautui Espanjan vallasta ensin osana Suur-Kolumbian valtiota ja sen jälkeen erillisenä itsenäisenä maana. 1800-luvulla ja 1900-luvun alkupuolella kahvi oli Venezuelan tärkeimpiä tuotteita. Kahvinvienti vauhditti talouskasvua. Kenraalit johtivat maata. 1960-luvulta alkaen öljy hallitsi Venezuelan taloutta. 1970-luvun puolivälissä öljyntuotanto kansallistettiin.
Öljytuloista huolimatta Venezuela velkaantui ja kompasteli lamasta toiseen. Vähävarainen väestö jäi syrjään, kun varakkaat ja vallankäyttäjät menestyivät. Vuonna 1998 puolet Venezuelan asukkaista oli köyhiä. Ihmisten tyytymättömyys loi kannatuspohjan vasemmistolaiselle populismille. Presidentiksi valittiin sanavalmis ja suuripuheinen Hugo Chavez. Chavez pystytti Venezuelaan keskusjohtoista valtiososialismia. Ulkopolitiikassaan hän pyrki muodostamaan samanmielisten hallitusten ja poliittisten liikkeiden latinalaisamerikkalaisen yhteisön. Öljyrahalla ostettiin liittolaisia. Venezuelan sisällä hallituksen kannattajien ja vastustajien välinen kiista kärjistyi. Hallitus kuritti vastustajiaan yhä kovemmin keinoin. Hugo Chavez kuoli vuonna 2013. Hänen jälkeensä presidentiksi nousi Nicolas Maduro.
Ekologinen jalanjälki


1,4
maapalloa maassa Venezuela
Jos kaikilla maapallolla olevilla ihmisillä olisi sama kulutus kuin maan Venezuela keskimääräisellä asukkaalla, tarvittaisiin 1,4 maapalloa.
Tarkastele tilastoja ekologisesta jalanjäljestä kaikissa maissaYhteiskunta ja politiikka
Vuonna 2024 Nicolas Maduro väitti voittaneensa Venezuelan presidentinvaalit. Hallitusta tottelevat vaaliviranomaiset julistivat Maduron voittajaksi ennen kuin äänet oli laskettu, eivätkä sen jälkeen tarjonneet tarkkaa tietoa vaalien tuloksista. Opposition ja sitoutumattomien tarkkailijoiden keräämät äänestyspaikkakohtaiset tiedot osoittavat, että Maduro hävisi vaalit. Hallituksen vastaisen vaaliliiton presidenttiehdokas Edmundo Gonzalez sai kaksi kolmasosaa annetuista äänistä. Vaalien jälkeen Venezuelassa oli isoja mielenosoituksia Maduron hallintoa ja vaalipetosta vastaan. Satoja mielenosoittajia vangittiin. Poliisit tappoivat 25 ihmistä. Venezuelassa on nyt kaksi tuhatta poliittista vankia. Vaalivoittaja Edmundo Gonzalez sai turvapaikan Espanjasta.
Euroopan Unioni ja Yhdysvallat eivät pidä Nicolas Maduron hallitusta laillisena. EU vaati syyskuussa vuonna 2024, että Venezuelan vaalitulos olisi varmennettava puolueettomien asiantuntijoiden tekemällä tarkistuslaskennalla. Yli 30 maata kieltäytyy tunnustamasta Maduroa presidentinvaalien voittajaksi. Vaalien jälkeen Peru, Panama, Argentiina, Chile, Uruguay, Costa Rica ja Dominikaaninen tasavalta katkaisivat diplomaattisuhteet Venezuelaan. Tilanne on vaikea ja vakava. Venezuela on yksi Amerikan mantereen huumekaupan keskuksista. Kolumbian ja Brasilian vastaisilla rajoilla aseelliset sissiryhmät ja järjestäytynyt rikollisuus käyttävät valtaa laajalla alueella. Venezuela vaatii itselleen pienen naapurimaan Guyanan läntistä maakuntaa Essequiboa. Essequiboon kuuluu yli puolet Guyanan pinta-alasta. Alueella on rikkaita öljyesiintymiä. Venezuelan armeija on siirtänyt joukkoja ja kalustoa Guyanan rajalle. Vastatoimena Brasilia on vahvistanut armeijaansa Venezuelan rajalla. Yhdysvallat ja Iso-Britannia ovat sanoneet puolustavansa Guyanaa.
Kahdeksan miljoonaa venezuelalaista on lähtenyt kotimaastaan köyhyyden ja turvattomuuden vuoksi. YK:n Ihmisoikeusneuvosto on asettanut työryhmän tutkimaan Venezuelan ihmisoikeusloukkauksia. Työryhmä totesi, että käytettävissä olevan tiedon pohjalta on perusteltua syytä uskoa, että Venezuelassa on tapahtunut rikoksia ihmisyyttä vastaan ja että Nicolas Maduro, hänen hallituksensa jäsenet ja armeijan johto ovat olleet osallisina näissä rikoksissa.
Venezuelan nykytila rasittaa ihmisiä ja luontoa. Maalari Feliciano Carvallo rakasti luontoa ja kilpapyöräilijöitä. Hän edusti Venezuelan afrikkalaistaustaista vähemmistöä. Kuvahakuvihje: Feliciano Carvallo arte.
Inhimillisen kehityksen indeksi

105 / 169
Inhimillisen kehityksen indeksi maassa Venezuela
Venezuela on inhimillisen kehityksen indeksissä sijalla 105 kaikista maista 169.
Katso HDI-tilastot kaikista maistaTalous ja kaupankäynti
Latinalaisen Amerikan kehityspankin tutkijat luokittelevat Venezuelan alemman keskitulotason maaksi. Maan talous on käytännöllisesti katsoen romahtanut kymmenessä vuodessa. Vuonna 2024 Venezuelan kansantalouden koko oli alle 200 miljardia euroa. Kymmenen vuotta sitten talous oli yli kaksi kertaa suurempi. Venezuela on pitkään ollut riippuvainen öljystä. Maalla on rikkaat öljyvarat, mutta öljyn tuotanto on vähentynyt. Tuotantolaitteistot ovat huonokuntoisia. Niiden huolto on puutteellista. Monen vuoden ajan Venezuela sai yli neljä viidesosaa vientituloistaan öljystä. Valtion rahankäyttö on ollut tuhlailevaa. Väärinkäytöksiä on esiintynyt paljon, ja niitä esiintyy edelleen. Venezuelan ruoantuotanto on riittämätöntä. Ihmisten tarvitsemia perustuotteita on vähän saatavilla. Vuonna 2024 yli puolet venezuelalaisista ei saanut riittävästi ruokaa.
Kymmenesosa Venezuelan työvoimasta saa toimeentulon maataloudesta, viidesosa on teollisuuden tehtävissä ja 70% työskentelee palvelualoilla. Keskimääräinen kuukausipalkka on alle 300 euroa. Vuonna 2024 lähes 90% venezuelalaisista eli köyhyydessä, Vuosittainen inflaatio, eli rahan arvon heikkeneminen, on melkein 200%. Vuonna 2022 Venezuelan koko tavaraviennin arvo oli 4 miljardia euroa. Tuonnin arvo oli 9 miljardia euroa. Raakaöljyn ja öljynjalosteiden osuus oli neljäsosa koko viennin arvosta. Muita vientituotteita olivat teollisuusalkoholi, romurauta, alumiini, kulta, hummerit ja ravut, sekä rommi. Suurimpia vientimaita olivat Kiina, Turkki, Espanja, Yhdysvallat ja Brasilia. Tärkeimpiä tuontimaita olivat Kiina, Yhdysvallat, Brasilia, Kolumbia ja Turkki. Kahdeksan miljoonaa venezuelalaista on lähtenyt maasta pakolaisiksi, tai etsimään työtä ja toimeentuloa toisista maista. Vuonna 2023 ulkomailla asuvat venezuelalaiset lähettivät kotimaahan yli kolme miljardia euroa.
Tilastot
Maan Venezuela tilastot valituista aiheista. Kaikki väestöä, köyhyyttä, terveyttä, koulutusta, tasa-arvoa ja työelämää koskevat luvut ovat peräisin YK:n eri järjestöiltä. BKT ja CO2-päästöt ovat Maailmanpankilta. Lisää tietoa löydät maan tilastotietojen sivulla, mukaan lukien YK:n kestävän kehityksen tavoitteet (viimeksi raportoitu vuosi). Tämän indikaattorin
Ilmasto
Ekologinen jalanjälki


1,4
maapalloa maassa Venezuela
Jos kaikilla maapallolla olevilla ihmisillä olisi sama kulutus kuin maan Venezuela keskimääräisellä asukkaalla, tarvittaisiin 1,4 maapalloa.
Tarkastele tilastoja ekologisesta jalanjäljestä kaikissa maissaCO2-päästöt
CO-päästöjen määrä tonneissa henkilöä kohden



2,55
tonnia CO2-päästöjä henkeä kohti maassa Venezuela
Koulutus
Koulunkäynti
Kuinka monta vuotta lapsi käy koulua keskimäärin?
Luku- ja kirjoitustaidot
Luku- ja kirjoitustaitoisten yli 15-vuotiaiden henkilöiden osuus väestöstä










9,8
10:stä yli 15-vuotiaasta henkilöistä osaa lukea ja kirjoittaa maassa Venezuela
Köyhyys
BKT asukasta kohden
Bruttokansantuotteen arvo jaettuna kokonaisväkimäärällä, korjattuna ostovoimalla.

17 402
BKT asukasta kohden PPP-dollareissa maassa Venezuela
Inhimillisen kehityksen indeksi

105 / 169
Inhimillisen kehityksen indeksi maassa Venezuela
Venezuela on inhimillisen kehityksen indeksissä sijalla 105 kaikista maista 169.
Katso HDI-tilastot kaikista maistaNälkä
Aliravittujen ihmisten osuus väestöstä










2,7
väestöstä kärsii aliravitsemuksesta maassa Venezuela
Terveys
Juomavesi
Prosenttiosuus väestöstä, jolla on mahdollisuus puhtaaseen juomaveteen
Rokote
Tuhkarokkoa vastaan rokotettujen lasten osuus










6,8
10 lapsesta on rokotettu tuhkarokkoa vastaan Venezuela
Väestö
Väkiluku
Ihmistä maassa Venezuela
Lasta per nainen
Syntyneiden lasten määrä keskimäärin naista kohden



2,2
lasta per nainen maassa Venezuela
Lapsikuolleisuus
Ennen viidettä ikävuottaan kuolleiden lasten määrä tuhatta syntymää kohden.
























24
kuollutta lasta 1000 elävänä syntyttä lasta kohden maassa Venezuela