Vietnam

Maantiede

Vietnam on Kaakkois-Aasiassa Indokiinan niemimaalla Tyynen meren rannalla. Rajanaapureita ovat lännessä Laos ja Kambodzha, pohjoisessa on Kiina. Vietnamilla on kolme tuhatta kilometriä rannikkoa. Rannikon edustalla on tuhansia pieniä saaria. Rannikko on tasaista, alavaa maata. Vietnamin eteläisimmässä osassa on laaja Mekongin suisto. Mekong on yksi maailman suurimmista joista. Sen lähteet ovat Kiinassa ja se virtaa Myanmarin, Thaimaan, Laosin ja Kambodzhan halki laskeakseen Etelä-Kiinan mereen.

Vietnamin pohjoisimmassa osassa on toinen iso joki, Punainenjoki. Tämä tuhannen kilometrin pituinen joki alkaa Kiinasta Yunnanin vuorilta ja laskee Vietnamissa Tonkininlahteen. Vietnamin pääkaupunki Hanoi on Punaisenjoen varrella. Hanoissa asuu yhdeksän miljoonaa ihmistä. Vietnamin suurin kaupunki on Ho Tši Minhin kaupunki, entinen Saigon, maan eteläosassa. Ho Tši Minhin kaupungissa on neljätoista miljoonaa asukasta. Neljäkymmentä prosenttia vietnamilaisista elää kaupungeissa.

Pohjois-Vietnamissa on vuoria. Korkein huippu on Phan Xi Pang (3143 m). Pitkän sirpinmuotoisen maan keskiosassa on Annamin ylänkö. Siellä kasvatetaan kahvia ja kumipuita. Yok Donin kansallispuistossa on monilajista lehtimetsää, johon kuuluu sademetsän saarekkeita. Alueella elää norsuja ja tiikereitä. Näyttäviä lintulajeja ovat isot hopeanharmaat saruskurjet ja viherriikinkukot. Vietnamissa on lämmin ja kostea ilmasto. Keski-Aasian tuulet viilentävät maan pohjoisosia. Vuorilla on kylmiä tihkusateita ja talvella lunta. Etelä-Vietnamissa on keväällä helteitä. Toukokuun ja joulukuun välisenä aikana monsuunituulet tuovat koko maahan lämmintä ilmaa ja sateita.

Viisikymmentä vuotta sitten päättynyt Vietnamin sota aiheutti valtavat tuhot ihmisille ja luonnolle. Sodan jälkeen oli edessä raskas jälleenrakennus. Luontotuhoja on paikattu metsänistutuksilla. Metsiä on nyt yli neljäkymmentä prosenttia Vietnamin maa-alasta. Istutusmetsissä on akasioita, magnolioita ja eukalyptuksia. Rantojen mangrovemetsiäkin on uudistettu istutuksin. Vähän alle kahdeksan prosenttia Vietnamin maa-alasta on luonnonsuojelualueita. Monet eläinlajit ovat nykyisin uhanalaisia.

Isojen kaupunkien ilma on saastunut liikenteen pakokaasuista sekä teollisuuden ja voimaloiden päästöistä. Yli puolet Vietnamin sähköstä tuotetaan hiilivoimaloissa. Vesilähteiden pilaantuminen on vakava ympäristöuhka. Vietnamissa on kaksi tuhatta jokea. Monet niistä ovat saastuneet asutusten jätteistä ja teollisuus- ja maatalousmyrkyistä. Rannikolla vesilähteet suolaantuvat merivedestä. Suomen kehitysyhteistyö on parantanut Vietnamin juomavesihuoltoa. Parin viime vuoden aikana kuivuudet ovat haitanneet Vietnamin maataloutta. Vuoden 2025 syksyllä myrskyjen mukana tulleet rankkasateet aiheuttivat tulvia Vietnamin pohjoisosissa. Vesi täytti Hanoin kadut. Tulvavahinkojen korjaaminen maksaa viisisataa miljoonaa euroa.

Historia

Vietnamin pohjoisosista on kaivettu esiin puoli miljoonaa vuotta vanhoja esi-ihmisten jäänteitä. Nykyihmisiä on elänyt alueella kymmenien tuhansien vuosien ajan. Pohjois-Vietnamin Hang Chon luolasta on löytynyt kaksitoista tuhatta vuotta vanha ihmisen luuranko. Riisin viljely aloitettiin Punaisenjoen laaksossa neljä tuhatta vuotta sitten. Kastelutapojen kehittyessä riisisadot paranivat. Punaisenjoen varrella eläneet ihmiset veistivät kanootteja ja kalastivat. He kasvattivat sikoja ja vesipuhveleita. Dong Sonissa lähellä Tyynen meren rantaa tehtiin pronssirumpuja, joista on tullut ajan kulttuurin tunnusmerkki.

Kaksi tuhatta vuotta sitten Kiina valloitti Vietnamin pohjoisosat. Kiina hallitsi Pohjois-Vietnamia 900-luvulle asti. Etelä-Vietnamissa Mekongin suistossa syntyi hindulaisia ja buddhalaisia valtioita. Näistä suurimpia olivat Funanin ja Champan kuningaskunnat. Funan ja Champa kävivät kauppaa Intian, Kiinan ja Jaavan kanssa. 900-luvun lopulla Pohjois-Vietnamissa nykyisen Hanoin lähellä syntyi Dai Viet -niminen ruhtinaskunta, joka kasvoi voimakkaaksi valtioksi. 1200-luvulta alkaen Dai Viet laajeni Etelä-Vietnamiin ja otti haltuunsa myös osia Kambodzhasta. Dai Vietin valtakuntaa pidetään nykyisen Vietnamin edeltäjänä.

1800-luvun jälkipuoliskolla Ranska valloitti Vietnamin. 1880-luvun lopussa Vietnamista, Laosista ja Kambodzhasta tuli Ranskan siirtomaita. Ranskan hallitsemaa aluetta kutsuttiin nimellä Ranskan Indokiina. Vietnam oli muodollisesti keisarikunta, mutta Ranska käytti valtaa keisarin nimissä. Ranskan siirtomaahallinto määräsi vietnamilaiset pakkotöihin ja keräsi veroja. Ranskalaisille siirtolaisille annettiin parhaita viljelymaita. Vietnam tuotti Ranskalle teetä, kahvia, riisiä, pippureita ja kumia. Maasta kaivettiin hiiltä, sinkkiä ja tinaa. 1900-luvulla Vietnamissa syntyi kommunistinen liike, jonka johtaja oli Ho Tši Minh. Kommunistit aloittivat maaseutukapinan ja pyrkivät kaatamaan Ranskan siirtomaavallan.

Vuonna 1941 Japani valtasi Ranskan Indokiinan. Vuonna 1945 nälänhätä tappoi kaksi miljoonaa vietnamilaista. Samana vuonna toinen maailmansota päättyi Japanin antautumiseen ja Vietnam palasi Ranskan alaisuuteen. Ho Tši Minhin kommunistinen liike oli kuitenkin kasvanut vahvaksi asevoimaksi ja alkoi käydä sotaa ranskalaisia vastaan. Vuonna 1954 Ranskan siirtomaavalta romahti. Ranska joutui antamaan itsenäisyyden Laosille, Kambodzhalle ja Vietnamille. Vietnam jaettiin kahteen osaan. Pohjois-Vietnamia hallitsivat Ho Tši Minhin johtamat kommunistit. Etelä-Vietnamia johti aluksi äärioikeistolainen Ngo Dinh Diem. Hänen jälkeensä valtaan nousivat Yhdysvaltojen tukemat sotilashallitukset.

1960-luvun puolivälissä Pohjois- ja Etelä-Vietnamin välinen yhteiskunnallinen ja poliittinen ristiriita kiihtyi avoimeksi ja laajenevaksi sodaksi. Pohjois-Vietnamin kommunistihallinnon tukema sissiliike pyrki kaatamaan Etelä-Vietnamin hallituksen. Yhdysvallat lähetti joukkoja Etelä-Vietnamin avuksi. 1960-luvun lopussa Etelä-Vietnamissa oli puoli miljoonaa amerikkalaista sotilasta. Vuonna 1973 Yhdysvallat veti joukkonsa Vietnamista. Vuonna 1975 pohjoisvietnamilaiset ja Etelä-Vietnamin sissiliikkeen asevoimat valtasivat Saigonin. Vuonna 1976 Pohjois- ja Etelä-Vietnam yhdistettiin Vietnamin sosialistiseksi tasavallaksi. Sota aiheutti Vietnamissa valtavia tuhoja ja vaati yli miljoona ihmishenkeä.

1980-luvun puolivälistä lähtien Vietnamin hallitus purki valtion omistusta ja ylivaltaa talouden eri aloilla. Vietnamiin tuli ulkomaisia yrityksiä ja oma elinkeinoelämä kehittyi. Tämä sai aikaan nopean talouskasvun, joka nosti Vietnamin syvästä köyhyydestä keskituloiseksi maaksi. Vaikka Vietnamissa on tehty talousuudistuksia ja yksityinen omistus on sallittu, kommunistinen puolue ei ole luopunut vallastaan yhteiskunnassa ja politiikassa. Vietnam on yksipuoluevaltio, missä viranomaiset estävät hallituksen vastaisen toiminnan ja mielenilmaisut. Maailman demokratian tilaa seuraavan Freedom House -järjestön mukaan Vietnam ei ole vapaa maa.

Yhteiskunta ja politiikka

Vietnam on kommunistipuolueen hallitsema yksipuoluevaltio. Kommunistipuolueen pääsihteeri on maan poliittinen johtaja. Vuonna 2024 puolue valitsi pääsihteeriksi To Lamin, joka tätä ennen oli tehnyt pitkän työuran Vietnamin turvallisuuspalvelussa. Vuoden 2026 alussa To Lamin pääsihteerinimitys vahvistettiin viideksi vuodeksi kommunistipuolueen puoluekokouksessa.

Pääsihteeri To Lamin valtakaudella valtionhallintoa on supistettu. Yli sata tuhatta valtion virkailijaa on erotettu. Vuonna 2025 kymmenen tuhatta kommunistipuolueen jäsentä pidätettiin syytettyinä kavalluksista ja lahjuksista. To Lam on asettanut tavoitteeksi, että Vietnamista tulisi korkean teknologian, innovaation ja tehokkaan tuottavuuden maa. Nykyisin Vietnamin teollisuuden valtti on halpa työvoima.

Kommunistipuolue takertuu valtaan ankarin ottein. Hallituksen vastustajia, kansalaisjärjestöissä toimivia ihmisiä ja viestimien toimittajia uhkaillaan ja vangitaan. Hallitusta vastustavien puolueiden toimintaa ei sallita. Vietnamissa on satoja poliittisia vankeja. Toisinajattelijoiden vaino kiihtyi ennen kommunistipuolueen vuoden 2026 puoluekokousta. Pääsihteeri To Lam vaatii vietnamilaisilta alistumista kovaan kuriin. Vastineeksi tarjotaan talouskasvua. Pääsihteeri lupasi puoluekokouksessa, että Vietnamin talous kasvaa kymmenen prosenttia vuodessa. Vuonna 2025 talous kasvoi kahdeksan prosenttia.

Vietnamin teollisuus vie elektroniikkaa, vaatteita ja jalkineita maailman markkinoille. Yhdysvallat on suuri ostaja. Vuonna 2025 Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump ravisteli kauppa-asetelmia määräämällä korkeita tuontitulleja vietnamilaisille tuotteille. Presidentti haluaa, että Vietnam helpottaa Yhdysvalloissa valmistettujen autojen, koneiden ja muiden tuotteiden pääsyä Vietnamin markkinoille.

Talous ja kaupankäynti

Vietnam on alemman keskitulotason maa. Maailmanpankin mielestä Vietnamin talouskehitys on ollut hyvä esimerkki siitä miten köyhä maa voi vaurastua. Kolmekymmentä vuotta sitten puolet Vietnamin väestöstä eli köyhyydessä. Vuonna 2025 alle neljä prosenttia vietnamilaisista oli köyhiä. Terveydenhoitoa ja koulutusta on parannettu viime vuosikymmenien aikana. Vietnam pyrkii korkean tulotason maaksi kahdessakymmenessä vuodessa.

Kolmasosa Vietnamin työvoimasta saa toimeentulon maataloudesta tai kalastuksesta, vähän yli 30 prosenttia toimii teollisuuden tehtävissä ja noin 36 prosenttia työskentelee palvelualoilla. Vuonna 2025 talous kasvoi kahdeksan prosenttia. Teollisuus ja rakennustoiminta olivat kasvun vetureita. Vietnam on maailman toiseksi suurin älypuhelimien viejä. Vietnamissa on yli kaksikymmentä tuhatta elektroniikka-alojen tehdasta. Niissä on yhteensä yli miljoona työntekijää.

Vietnamin viljelijät kasvattavat riisiä, pähkinöitä, kahvia, pippureita, hedelmiä ja vihanneksia. Tuotantoeläimiä ovat lehmät, siat, vuohet, kanat ja vesipuhvelit. Vietnamissa on kuusi miljoonaa lehmää, kolmekymmentä miljoonaa sikaa, kaksi miljoonaa vuohta ja kolme miljoonaa vesipuhvelia. Lihan, maidon ja kananmunien tuotanto on lisääntynyt. Entinen pienimuotoinen maa- ja karjatalous on muuttunut tehokkaammaksi ja kaupallisemmaksi.

Kalastus on aina ollut tärkeä elinkeino. Vietnamilla on kolme tuhatta kilometriä rannikkoa. Kalastajien vientituotteita ovat haimonnit ja katkaravut. Kalankasvatus on yleistynyt. Se työllistää yli kaksi miljoonaa vietnamilaista. Vietnamin maaperässä on alumiinimalmia, harvinaisia maametalleja, volframia ja titaania. Merialueella on öljy- ja kaasuesiintymiä. Volframi on kova tiheä metalli, jota käytetään metalliseoksissa. Harvinaisia maametalleja tarvitaan elektroniikassa ja magneeteissa. Titaania käytetään laivoissa, lentokoneissa, moottoreissa, tekonivelissä ja tietokoneissa.

Vuonna 2023 Vietnamin tavaraviennin kokonaisarvo oli 400 miljardia euroa. Tuonnin arvo oli 250 miljardia euroa. Vientituotteita olivat puhelimet, mikropiirit, tietokoneet ja muu elektroniikka, vaatteet ja jalkineet, kalusteet, kumi ja muovit, riisi, kahvi ja pähkinät. Suurimpia vientimaita olivat Yhdysvallat, Kiina, Japani, Saksa, Meksiko, Kanada ja Intia. Tärkeimmät tuontimaat olivat Kiina, Etelä-Korea, Japani, Yhdysvallat ja Thaimaa. Ulkomailla asuvat vietnamilaiset lähettävät kotimaahan yhteensä viisitoista miljardia euroa vuodessa.

Vietnamissa käy vuosittain kaksikymmentä miljoonaa ulkomaalaista matkailijaa. Turismitulot ovat kolmekymmentä miljardia euroa vuodessa. Matkailijat ihailevat kukkuloiden ympäröimiä riisiterasseja, Halong-lahden karstisaaria, Song Doongin maailman suurinta luolaa ja venevilinää Mekongin suistossa. Hoi An on Vietnamin kaunein kaupunki. Hanoi ja Ho Tši Minhin suurkaupunki kilpailevat turistien suosiosta. Katso upeaa merimaisemaa: Halong bay.