Viro

Maantiede

Viro on Suomenlahden etelärannalla. Rajanaapureina ovat etelässä Latvia ja idässä Venäjä. Viron länsirannikon edustalla on kaksi isoa saarta, Saarenmaa ja Hiidenmaa, sekä pienempiä saaria, kuten Muhu, Vormsi, Ruhnu ja Kihnu. Viron länsi- ja keskiosat ovat enimmäkseen tasaista alavaa maata. Idässä on mäkiä ja kukkuloita. Viron korkein kohta Suuri Munamäki (318 m) on lähellä Latvian rajaa. Puolet Viron maa-alasta on metsiä. Valtaosa on nuorehkoja talousmetsiä. Yleisimmät puulajit ovat mänty, kuusi ja koivu. Näiden yhteisosuus on kolme neljäsosaa puuston tilavuudesta. Länsi-Virossa on lehdesniityiksi kutsuttuja puistomaisia niittymetsiä, joissa on tammia, saarnea, lehmuksia ja vaahteraa. Niityillä kasvaa kämmeköitä. Alle viidesosa Viron metsistä on suojelualueita.

Virossa on yli tuhat järveä. Maan itäosassa on iso Peipsijärvi, josta puolet on Venäjän puolella. Etelämpänä on matala ja rehevä Vörtsjärvi. Hidasvirtainen Emajoki mutkittelee Vörtsjärveltä soiden halki ja Tarton kaupungin läpi laskeakseen Peipsijärveen. Viron ja Venäjän rajajoki Narva alkaa Peipsijärvestä ja laskee Suomenlahteen. Virossa on paljon soita. Endlan luonnonsuojelualue on Peipsijärven länsipuolella. Alueella on avosoita, järviä ja kymmeniä lähteitä. Suojelualueella elää maakotkia, pikkukiljukotkia, kurkia, laulujoutsenia, metsoja ja teeriä. Siellä on myös karhuja, ilveksiä, susia, hirviä, saukkoja ja majavia.

Virossa on lauhkea ilmasto. Kesät ovat lämpimiä ja talvet ovat leutoja. Vuotuiset sademäärät ovat melko samanlaisia kuin Suomessa. Viron tärkein kotimainen energianlähde on vuosien ajan ollut öljyliuske, jota louhitaan maan koillisosasta Kohtla-Järven alueelta läheltä Suomenlahden rantaa. Öljyliuskeen poltto ja liikenteen pakokaasut ovat saastuttaneet ilmaa. Vuonna 2021 öljyliuskeella tuotettiin yli 60% Viron sähköstä. Voimaloiden ilmansaasteita on vähennetty ottamalla käyttöön leijukerroskattiloita. Niissä tulipesän alaosasta syötettävä ilmavirta saa polttoaineen leijumaan. Tämä jatkuva sekoittaminen tehostaa palamista. EU:n asiantuntijat ovat suositelleet, että Viro kiinnittäisi nykyistä enemmän huomiota ilmastolle haitallisten päästöjen rajoittamiseen. Vuonna 2022 tuuli- ja aurinkovoimalla tuotettiin yhteensä vain vähän yli viisi prosenttia Virossa kulutetusta energiasta.

Historia

Ihmisasutus levisi Viroon jääkauden jälkeen. Jääpeite vetäytyi nykyisen Viron alueelta 12.000 vuotta sitten. Ensimmäinen tunnettu ihmisten asuinpaikka on Pullin kylässä Pärnunjoen varrella. Sieltä on löydetty kivestä ja luusta valmistettuja työkaluja. Pullin varhaisasukkaat olivat metsästäjiä, kalastajia ja keräilijöitä. He saapuivat Viroon 11.000 vuotta sitten. Hylkeenpyytäjät asuttivat Saarenmaan ja Hiidenmaan saaret. Noin 7500 vuotta sitten Saarenmaalle putosi meteoriitti. Se räjähti ilmassa kuin valtava pommi ja satoi maan pinnalle palasina, joista isoin synnytti kahdenkymmenen metrin syvyisen ja sata metriä leveän kuopan. Kaalin meteoriitin raudasta tehtiin nuolenkärkiä jo 3000 vuotta sitten. Viron raudasta valmistettuja nuolenkärkiä on löydetty Puolasta ja Sveitsistäkin.

Virossa on ollut maanviljelijöitä ja karjanhoitajia jo 6000 vuotta sitten. Maatalous yleistyi ja tehostui 4500 vuotta sitten. Silloin Viroon saapui uutta väestöä, joka viljeli ohraa ja varhaisia vehnälajeja. Tuotantoeläiminä pidettiin lehmiä, sikoja ja vuohia. Viron eteläosien asukkailla oli kauppayhteyksiä Keski-Eurooppaan. Suomenlahden rannikolla ja saarilla rakennettiin laivoja ja käytiin kauppaa Itämeren yli. Meripihka oli yksi varhaisista vientituotteista. 600-luvulta alkaen viikingit tekivät kauppa- ja ryöstöretkiä Viron rannikolle. Saarenmaan Salmessa on kaksi venehautaa, joissa on 600-luvun alussa rakennetun soutuveneen ja pienen purjealuksen jäännökset. Haudoissa on kymmeniä luurankoja, kilpiä ja miekkoja. Salmen haudat kertovat taistelusta vieraiden merenkulkijoiden ja paikallisten ranta-asukkaiden välillä.

1000-luvulta alkaen Kiovan ja Novgorodin slaavit tekivät sotaretkiä Viroon. 1200-luvun alussa saksalaiset ja tanskalaiset ristiretkeläiset alkoivat valloittaa maata. 1300-luvun puolivälissä Tanska myi Viron alueensa Saksalaiselle ritarikunnalle. 1560-luvun alussa Tallinna ja Viron pohjoisosat liittyivät Ruotsin valtakuntaan. Vuonna 1710 Venäjä valloitti Viron. 1800-luvulla yhä useammat virolaiset muuttivat kaupunkeihin. Maahan syntyi tekstiiliteollisuutta. 1870-luvulla Kreenholmin kangas- ja lankatehdas oli Venäjän keisarikunnan suurin tämän alan tuotantolaitos. Tehtaassa oli lähes viisi tuhatta työntekijää. Viroon rakennettiin rautateitä. Laivaliikenne lisääntyi. Perustettiin kone- ja metallipajoja, panimoita, tislaamoja, paperitehtaita ja sanomalehtiä. Monien teollisuusyritysten omistajat olivat ulkomaalaisia. Kansallishenkinen laululiike alkoi järjestää laulujuhlia.

Ensimmäisen maailmansodan loppuvaiheissa Saksa valtasi Viron. Vuoden 1918 lopulla Saksan miehityshallinto luovutti vallan Viron väliaikaiselle hallitukselle. Kun ensimmäinen maailmansota päättyi Saksan antautumiseen, Venäjä yritti taas ottaa Viron hallintaansa. Yritys torjuttiin Viron vapaussodassa, missä virolaisten tukena oli Ison-Britannian laivasto ja suomalaisiakin vapaaehtoisia. Vuonna 1920 Venäjä tunnusti Viron itsenäisyyden. 1930-luvulla presidentti Konstantin Päts hajotti Viron kansanedustuslaitoksen. Kaikki puolueet lakkautettiin. Päts johti maata yksinvaltaisesti. Vuonna 1939 Neuvostoliitto pakotti Viron sallimaan venäläisten sotilastukikohtien perustamisen Viron alueelle. Vuonna 1940 Neuvostoliitto miehitti Viron.

Saksa valtasi Viron vuonna 1941 hyökätessään Neuvostoliittoon. Saksan joukot vetäytyivät vuonna 1944. Virosta tuli Neuvostoliiton osa, sosialistinen neuvostotasavalta. Yksityinen maanomistus lakkautettiin. Kymmeniä tuhansia virolaisia lähetettiin venäläisille vankileireille. Maahan tuotiin venäjänkielistä väestöä muualta Neuvostoliitosta. Viro vapautui Venäjän vallasta 1990-luvun alussa, kun Neuvostoliitto hajosi. Viro julistautui tasavallaksi. Venäjä tunnusti Viron itsenäisyyden vuonna 1991. Samana vuonna Viro hyväksyttiin YK:n jäseneksi. Kolme vuotta myöhemmin venäläiset sotilaat poistuivat Virosta. Viro liittyi Euroopan unioniin ja läntiseen puolustusliittoon Natoon vuonna 2004. Eurosta tuli maan rahayksikkö vuonna 2011 entisen Viron kruunun tilalle.

Yhteiskunta ja politiikka

Viron presidentin valitsee parlamentti. Presidentin asema on muodollinen. Varsinaista poliittista toimeenpanovaltaa käyttää pääministerin johtama hallitus, jonka on nautittava kansanedustajien enemmistön luottamusta. Presidentti valitaan viiden vuoden virkakaudelle. Istuva presidentti voidaan valita kerran uudelleen toiselle kaudelle. Presidentin on erottava poliittisista puolueista astuessaan virkaan. Vuodesta 2021 lähtien Viron presidenttinä on toiminut Alar Karis.

Viron yksikamarisessa parlamentissa on 101 kansanedustajaa, jotka valitaan neljän vuoden välein. Vaaleissa on viiden prosentin äänikynnys. Se tarkoittaa, että puolueen on saatava vähintään 5% annetuista äänistä saadakseen edustajia parlamenttiin. Äänioikeus on kaikilla 18 vuotta täyttäneillä Viron kansalaisilla. Vuonna 2023 parlamenttivaaleihin osallistui yhdeksän puoluetta ja kymmenen yksittäistä itsenäistä ehdokasta. Keskusvaalilautakunnan mukaan 64% äänioikeutetuista äänesti näissä vaaleissa. Heistä yli puolet äänesti sähköisesti internetin kautta.

Vuoden 2023 vaaleissa kuusi puoluetta sai edustajiaan parlamenttiin. Yksikään puolue ei saanut enemmistöä kansanedustajista. Eniten edustajia sai keskustaoikeistolainen Reformipuolue, joka on olut useita kertoja hallituksessa. Reformipuolue sai 37 kansanedustajaa. Seuraaviksi sijoittuneet puolueet saivat kukin alle kaksikymmentä kansanedustajaa. Vaalien jälkeen muodostettiin kolmen puolueen enemmistöhallitus, jota johtaa pääministeri Kaja Kallas. Pääministerin Reformipuolueen lisäksi hallituksessa ovat Viro 200-niminen liberaalipuolue ja sosiaalidemokraatit. Tämä oli jo kolmas hallitus, missä Kallas on ollut pääministerinä.

Syksyllä vuonna 2023 kaksi kolmasosaa virolaisista toivoi, että Kallas eroaisi tehtävästään. Tätä mieltä oltiin siksi että pääministerin mies oli osakkaana kuljetusyhtiössä, joka jatkoi toimintaansa Venäjällä vielä sen jälkeen, kun Venäjä oli hyökännyt Ukrainaan. Pääministeri Kallas on terävä Venäjän arvostelija ja päättäväinen Ukrainan tukija. Hän on vaatinut yrityksiä katkaisemaan kaikki liikesuhteet Venäjälle. Pääministerin miehen osittain omistama kuljetusyhtiö ei viranomaisten mukaan ole suoraan rikkonut Venäjän vastaisia pakotteita.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan vuonna 2022 ravisteli Viron turvallisuutta. Viro on tukenut Ukrainaa ja vahvistanut omaa puolustustaan. Vuonna 2023 maassa oli 50.000 ukrainalaista pakolaista. Viroa vaivaavat nyt talouden paineet. Kulutustavaroiden hinnat ovat nousseet. Energia on kallistunut. Työttömyys lisääntyy. Vuonna 2023 Viroon saapuneiden matkailijoiden määrä kasvoi, mutta turismin tulot eivät vielä ole nousseet koronapandemiaa edeltäneelle tasolle. Virossa ja etenkin maan itäosissa on paljon venäjänkielistä väestöä. Narvan kaupungissa peräti 90 prosenttia asukkaista on venäjänkielisiä. Virossa pelätään, että Venäjä pyrkii vaikuttamaan Viron asioihin venäjänkielisen väestön kautta. Mielipidemittauksissa Viron venäjänkieliset suhtautuvat Venäjän hyökkäyssotaan myönteisemmin kuin muut virolaiset.

Jaan Kaplinski oli virolainen kirjailija. Hänen runonsa ovat rikkaita, taitavia, kirkkaita kuvia. Niissä kesä voi vieriä pihan poikki tihenevään hämärään kuin kirjava kevyt pallo. Jaan Kaplinskin mielestä runoilijat eivät tarvitse patsaita. Hän sanoi, että patsas jäykistää runoilijan yhdeksi ajatukseksi. Jaan Kaplinski kuoli vuonna 2021.

Talous ja kaupankäynti

Viro on korkean tulotason maa. Viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden aikana Viron talous on kasvanut melko nopeasti, mutta vuonna 2022 talous supistui 1,3%. Energian kallistuminen rasittaa Viron taloutta. Maanpuolustukseen käytetään paljon enemmän rahaa kuin aikaisemmin. Viro on pieni ja avoin talous. Uuden teknologian yritystoimintaan kiinnitetään paljon huomiota. Tähän kuuluvat tekoäly ja digipalvelut. Suhteet Suomeen ovat tärkeät Viron taloudelle. Maassa toimii paljon eri kokoisia suomalaisia yrityksiä. Suomalaisyrityksiä toimii metsäteollisuudessa, ruoanjalostuksessa, teknologia-aloilla ja lauttaliikenteessä. Suomalaiset ovat suurin ulkomaalaisten matkailijoiden ryhmä.

Vuonna 2021 alle kolme prosenttia Viron työvoimasta sai toimeentulon maataloudesta, 29% toimi teollisuuden tehtävissä ja hieman yli 68% työskenteli palvelualoilla. Noin 6% työvoimasta oli työttömänä. Palvelualojen suuria työllistäjiä olivat matkailu, kauppa, ohjelmointi- ja tietopalvelut, terveydenhoito, kiinteistöpalvelut ja kuljetukset. Vuonna 2022 Virossa kävi 1,5 miljoonaa ulkomaalaista matkailijaa, joista kolmasosa oli suomalaisia. Matkailuala työllisti 23.000 virolaista. Suosittuja matkailukohteita ovat Tallinna, Saarenmaan ja Hiidenmaan saaret, Pärnun rannat ja kaunis Haapsalun kaupunki kylpylöineen. Tarton vinoimmassa talossa toimiva taidemuseo rakentaa siltoja menneisyyden ja nykyisyyden välille.

Viron teollisuus työllistää yli sata tuhatta työntekijää. Isoimpia teollisuusaloja ovat ruoanjalostus, puu- ja huonekaluteollisuus, tekstiili- ja vaateala, tietokonetuotanto sekä metalli- ja koneteollisuus. Vuonna 2021 Viron viennin kokonaisarvo oli 20 miljardia euroa. Tuonnin arvo oli 24 miljardia euroa. Vientituotteita olivat koneet ja laitteet, ajoneuvot, valmistalot, puutavara ja puuteollisuuden tuotteet, vaatteet, rauta, elintarvikkeet, öljy ja kivihiiliterva. Kivihiiliterva on kemian teollisuuden raaka-aine. Siitä valmistetaan muovia, väriaineita, päällysteitä ja liuottimia. Suurimpia vientimaita olivat Suomi, Yhdysvallat, Latvia, Ruotsi ja Venäjä. Tärkeimmät tuontimaat olivat Venäjä, Suomi, Saksa, Latvia ja Liettua. Venäjän kanssa käyty kauppa on tyrehtynyt sen jälkeen, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan.