Viro

Maantiede

Viro on Suomenlahden etelärannalla. Rajanaapureina ovat etelässä Latvia ja idässä Venäjä. Viron rannikon edustalla on kaksi isoa saarta, Saarenmaa ja Hiidenmaa, sekä pienempiä saaria, kuten Muhu, Vormsi, Ruhnu ja Kihnu. Viron länsi- ja keskiosissa on tasaista alavaa maata. Idässä on mäkiä ja kukkuloita. Viron korkein kohta Suuri Munamäki (318 m) on lähellä Latvian rajaa.

Pääkaupunki Tallinna on Suomenlahden etelärannalla. Tallinna sai kaupunkioikeudet jo 1200-luvun puolivälissä. Tallinnassa on yli neljäsataa tuhatta asukasta. Tarton yliopistokaupungissa asuu sata tuhatta ihmistä. Narvassa Venäjän rajalla on viisikymmentä tuhatta asukasta. Suurin osa heistä on vironvenäläisiä. Seitsemänkymmentä prosenttia virolaisista asuu kaupungeissa.

Puolet Viron maa-alasta on metsiä. Valtaosa on nuorehkoja talousmetsiä. Yleisimmät puulajit ovat mänty, kuusi ja koivu. Näiden yhteisosuus on kolme neljäsosaa puuston tilavuudesta. Länsi-Virossa on lehdesniityiksi kutsuttuja puistomaisia niittymetsiä, joissa on tammia, saarnea, lehmuksia ja vaahteraa. Niityillä kasvaa kämmeköitä. Viidesosa Viron metsistä on luonnonsuojelualueita.

Virossa on paljon järviä. Maan itäosassa on iso Peipsijärvi, josta puolet on Venäjän puolella. Etelämpänä on matala ja rehevä Vörtsjärvi. Hidasvirtainen Emajoki mutkittelee Vörtsjärveltä soiden halki ja Tarton kaupungin läpi laskeakseen Peipsijärveen. Viron ja Venäjän rajajoki Narva alkaa Peipsijärvestä ja laskee Suomenlahteen.

Viidesosa Viron maa-alasta on soita. Viron soista nostetaan vuosittain puolitoista miljoonaa tonnia turvetta. Turvetta käytetään kasvihuoneiden kasvualustana, mullanparannuksessa ja voimaloiden polttoaineena. Endlan luonnonsuojelualue on Peipsijärven länsipuolella. Alueella on avosoita, järviä ja kymmeniä lähteitä. Suojelualueella elää kotkia, kurkia, joutsenia, metsoja ja teeriä. Siellä on myös karhuja, ilveksiä, susia, hirviä, saukkoja ja majavia.

Virossa on lauhkea ilmasto. Kesät ovat lämpimiä ja talvet ovat leutoja. Vuotuiset sademäärät ovat samanlaisia kuin Suomessa. Puolet Viron sähköstä tuotetaan öljyliuskeella. Öljyliuskeen poltto likaa ilmaa. Viron tavoitteena on kaiken sähkön saaminen uusiutuvista energianlähteistä vuonna 2030. Vuonna 2025 lähes puolet sähköstä tuotettiin tuuli- tai aurinkovoimalla taikka haketta ja muita biopolttoaineita käyttävissä voimaloissa.

Historia

Ihmisasutus levisi Viroon jääkauden jälkeen. Jääpeite vetäytyi kaksitoista tuhatta vuotta sitten. Viron varhaisin tunnettu ihmisten asuinpaikka on Pullin kylässä Pärnunjoen varrella. Sieltä on löydetty kivestä ja luusta valmistettuja työkaluja. Pullin varhaisasukkaat olivat metsästäjiä, kalastajia ja keräilijöitä. He saapuivat Viroon yksitoista tuhatta vuotta sitten. Hylkeenpyytäjät asuttivat Saarenmaan ja Hiidenmaan saaret.

Seitsemäntuhatta viisisataa vuotta sitten Saarenmaalle putosi meteoriitti. Se räjähti ilmassa kuin valtava pommi ja satoi maan pinnalle palasina, joista isoin synnytti kahdenkymmenen metrin syvyisen ja sata metriä leveän kuopan. Kolme tuhatta vuotta sitten Kaalin meteoriitin raudasta tehtiin nuolenkärkiä. Viron raudasta valmistettuja nuolenkärkiä on löydetty Puolasta ja Sveitsistäkin.

Virossa on ollut maanviljelijöitä ja karjanhoitajia jo kuusi tuhatta vuotta sitten. Maatalous yleistyi ja tehostui neljätuhatta viisisataa vuotta sitten. Silloin Viroon saapui viljelijäväestöä, joka kasvatti ohraa ja varhaisia vehnälajeja. Tuotantoeläiminä oli lehmiä, sikoja ja vuohia. Viron eteläosien asukkailla oli kauppayhteyksiä Keski-Eurooppaan. Suomenlahden rannikolla käytiin kauppaa Itämeren yli. Meripihka oli yksi rannikon vientituotteista.

Viikingit tekivät kauppa- ja ryöstöretkiä Viroon. Saarenmaan Salmessa on kaksi venehautaa, joissa on 600-luvun alussa rakennetun soutuveneen ja pienen purjealuksen jäännökset. Haudoissa on kymmeniä luurankoja, kilpiä ja miekkoja. Salmen haudat kertovat taistelusta vieraiden merenkulkijoiden ja paikallisten ranta-asukkaiden välillä.

1000-luvulta alkaen Kiovan ja Novgorodin slaavit hyökkäilivät Viroon. 1200-luvun alussa saksalaiset ja tanskalaiset ristiretkeläiset alkoivat valloittaa maata. 1300-luvun puolivälissä Tanska myi Viron alueensa Saksalaiselle ritarikunnalle. 1560-luvun alussa Tallinna ja Viron pohjoisosat liittyivät Ruotsin valtakuntaan. Vuonna 1710 Venäjä valloitti Viron.

1800-luvulla yhä useammat virolaiset muuttivat kaupunkeihin. Maahan syntyi tekstiiliteollisuutta. Kreenholmin kangas- ja lankatehdas oli Venäjän keisarikunnan isoin tämän alan tuotantolaitos. Tehtaassa oli lähes viisi tuhatta työntekijää. Viroon rakennettiin rautateitä. Laivaliikenne lisääntyi. Perustettiin kone- ja metallipajoja, panimoita, tislaamoja, paperitehtaita ja sanomalehtiä. Monien teollisuusyritysten omistajat olivat ulkomaalaisia. Kansallishenkinen laululiike alkoi järjestää laulujuhlia.

Ensimmäisen maailmansodan loppuvaiheissa Saksa valtasi Viron. Vuoden 1918 lopulla Saksan miehityshallinto luovutti vallan Viron väliaikaiselle hallitukselle. Kun ensimmäinen maailmansota päättyi Saksan antautumiseen, Venäjä yritti taas ottaa Viron hallintaansa. Yritys torjuttiin Viron vapaussodassa, missä virolaisten tukena oli Ison-Britannian laivasto ja suomalaisiakin vapaaehtoisia.

Vuonna 1920 Venäjä tunnusti Viron itsenäisyyden. 1930-luvulla presidentti Konstantin Päts hajotti Viron kansanedustuslaitoksen. Kaikki puolueet lakkautettiin. Päts johti maata yksinvaltaisesti. Vuonna 1939 Neuvostoliitto pakotti Viron sallimaan venäläisten sotilastukikohtien perustamisen Viron alueelle. Vuonna 1940 Neuvostoliitto miehitti Viron.

Saksa valtasi Viron vuonna 1941 hyökätessään Neuvostoliittoon. Saksan joukot vetäytyivät vuonna 1944. Virosta tuli Neuvostoliiton osa, sosialistinen neuvostotasavalta. Yksityinen maanomistus lakkautettiin. Kymmeniä tuhansia virolaisia lähetettiin venäläisille vankileireille. Maahan tuotiin venäjänkielistä väestöä muualta Neuvostoliitosta.

Viro vapautui Venäjän vallasta 1990-luvun alussa, kun Neuvostoliitto hajosi. Viro julistautui tasavallaksi. Venäjä tunnusti Viron itsenäisyyden vuonna 1991. Samana vuonna Viro hyväksyttiin YK:n jäseneksi. Kolme vuotta myöhemmin venäläiset sotilaat poistuivat Virosta. Viro liittyi Euroopan unioniin ja läntiseen puolustusliittoon Natoon vuonna 2004. Eurosta tuli maan rahayksikkö vuonna 2011 entisen Viron kruunun tilalle.

Yhteiskunta ja politiikka

Viron presidentin valitsee parlamentti. Presidentti valitaan viiden vuoden virkakaudelle. Istuva presidentti voidaan valita kerran uudelleen, toiselle kaudelle. Vuonna 2021 Viron presidentiksi valittiin Alar Karis. Presidentin asema on muodollinen. Varsinainen valta on pääministerin johtamalla hallituksella. Vuonna 2024 Viron pääministeriksi nousi Kristen Michal. Edellinen pääministeri Kaja Kallas erosi, kun hänet nimitettiin Euroopan unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkeaksi edustajaksi. Kallas on käytännössä EU:n ulkoministeri.

Viron parlamentissa on satayksi kansanedustajaa. Kansanedustajat valitaan neljän vuoden välein. Vuonna 2023 vaaleihin osallistui yhdeksän puoluetta ja kymmenen puolueisiin sitoutumatonta ehdokasta. Kuusi puoluetta sai kansanedustajia. Keskustaoikeistolainen Reformipuolue sai 37 kansanedustajaa. Reformipuolue on ollut useita kertoja hallituksessa. Vaalien jälkeen Reformipuolue muodosti kolmen puolueen enemmistöhallituksen, jonka pääministeri oli Kaja Kallas. Vähän alle kaksi kolmasosaa äänioikeutetuista kävi äänestämässä. Puolet heistä äänesti sähköisesti internetin kautta. Valituista kansanedustajista kolmekymmentä on naisia.

Vuonna 2023 muodostetussa hallituksessa olivat Reformipuolueen lisäksi Viro 200 -niminen liberaalipuolue ja sosiaalidemokraatit. Vuonna 2025 sosiaalidemokraatit jätettiin hallituksen ulkopuolelle. Kristen Michalin hallituksessa ovat Reformipuolue ja Viro 200 -puolue. Kahden puolueen hallituksella on parlamentissa yhden paikan enemmistö. Puolustusmenojen lisääminen on pakottanut hallituksen korottamaan veroja. Vuoden 2026 alussa tehdyissä mielipidemittauksissa vain viisitoista prosenttia virolaisista sanoi äänestävänsä nykyisiä hallituspuolueita.

Virossa asuu kolmesataa tuhatta venäjänkielistä kansalaista ja kahdeksankymmentä tuhatta Venäjän kansalaista. Yhdeksänkymmentä prosenttia Narvan kaupungin asukkaista on venäjänkielisiä. Virossa pelätään, että Venäjä pyrkii vaikuttamaan Viron asioihin venäjänkielisen väestön kautta. Vuonna 2025 Viron parlamentti poisti kuntavaalien äänioikeuden Venäjän ja muiden EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisilta.

Jaan Kaplinski oli virolainen kirjailija. Hänen runonsa ovat rikkaita ja taitavia. Kesä voi vieriä pihan poikki tihenevään hämärään kuin kirjava kevyt pallo. Kaplinskin mielestä runoilija ei kaipaa patsasta. Patsas voisi jähmettää runoilijan yksittäiseksi ajatukseksi. Jaan Kaplinski kuoli vuonna 2021.

Talous ja kaupankäynti

Viro on korkean tulotason maa. Kolmen viime vuoden aikana talouskasvu on ollut vähäistä. Vuonna 2026 Viron talouden odotetaan piristyvän. Kasvuvauhdiksi ennustetaan yli kaksi prosenttia vuodessa. Hintojen nousu ja vientikysynnän väheneminen ovat jarruttaneet talouskasvua. Viro kehittää uuden teknologian yritystoimintaa, tekoälyä ja digipalveluita. Virossa toimii paljon suomalaisia yrityksiä. Venäjän hyökkäys Ukrainaan on horjuttanut Vironkin turvallisuutta. Maanpuolustukseen käytetään nyt paljon enemmän rahaa kuin aikaisemmin.

Alle kolme prosenttia Viron työvoimasta saa toimeentulon maa- ja metsätaloudesta tai kalastuksesta. Runsas neljäsosa toimii teollisuuden tehtävissä ja hieman yli seitsemänkymmentä prosenttia työskentelee palvelualoilla. Viron teollisuus työllistää satatuhatta työntekijää. Virossa tehdään tietokoneita, puhelimia, autonosia, veneitä, huonekaluja, valmistaloja ja koneita. Elintarvike-, metalli- ja puuteollisuus ovat isoja tuotannonaloja. Palvelualojen suuria työllistäjiä ovat matkailu, kauppa, ohjelmointi- ja tietopalvelut, terveydenhoito, kiinteistöpalvelut ja kuljetukset.

Vuonna 2024 Viron tavaraviennin kokonaisarvo oli 19 miljardia euroa. Tuonnin arvo oli 22 miljardia euroa. Vientituotteita olivat puhelimet, sähkölaitteet, käytetyt autot, valmistalot, puu ja vaneri, mittauslaitteet, öljy, muovit, vaatteet, vehnä, palmuöljy, kulta, maito ja juusto. Suurimpia vientimaita olivat Suomi, Latvia, Liettua, Ruotsi ja Saksa. Tärkeimmät tuontimaat olivat Saksa, Suomi, Kiina, Liettua ja Latvia.

Virossa käy vuosittain kaksi miljoonaa ulkomaalaista matkailijaa. Lähes kolmasosa turisteista on suomalaisia. Matkailupalvelut työllistävät yli kaksikymmentä tuhatta virolaista. Turismitulot ovat noin puolitoista miljardia euroa vuodessa. Tallinnan vanhakaupunki ihastuttaa tulijoita. Saarenmaalla on tuulimyllyjä ja kylpylöitä. Lomalaiset viihtyvät Pärnun hiekkarannoilla. Tarton taidemuseo raatihuoneentorin vinossa talossa esittelee Viron nykytaidetta hätkähdyttäen ja virittäen keskustelun kipeistäkin aiheista.