Zimbabwe

Maantiede

Zimbabwe on eteläisen Afrikan sisämaavaltio. Länsinaapurina on Botswana, pohjoisessa Sambia, idässä Mosambik, etelässä Etelä-Afrikka. Maan keskiosa on ylätasangolla. Sen halki kulkee harjujen ketju Plumtreesta Botswanan rajalta koilliseen Nyangan vuorille Mosambikin rajalle. Harjanteet kohoavat 1200-1500 metriä merenpinnasta. Korkein huippu on Mount Nyangani (2592 m). Etelä-Zimbabwen läpi virtaa useita jokia. Jokien varsilla on alavaa maata. Pohjoisessa Sambian rajalla Sambesijokeen rakennettu pato synnytti 1960-luvulla 200 kilometriä pitkän Karibajärven. Järven länsipuolella joen yläjuoksun suunnalla ovat kuuluisat Victorian putoukset. Ne ovat iso nähtävyys sekä Zimbabwessa että Sambiassa. Vuonna 2019 yli 300 000 turistia ihaili putouksia Zimbabwen puolelta. Etelä-Zimbabwen laaksoissa ja pohjoisrajalla Sambesijoen varrella on lämmin ilmasto. Ylängöillä on viileämpää. Lokakuu on lämpimin kuukausi, kesäkuu on viilein. Sadekausi kestää lokakuusta huhtikuuhun. Maan itäosissa sataa enemmän kuin lännessä.

Hwangen kansallispuisto sijaitsee Länsi-Zimbabwessa lähellä Victorian putouksia. Alueella on laajoja ruohoniittyjä, joilla kasvaa mopane- ja mukusipuita, punakukkaisia perhospuita ja muita savannipuulajeja. Siellä elää tuhansia norsuja sekä leijonia, puhveleita, hevosantilooppeja ja uhanalaisia hyeenakoiria. Idässä Nyangan harmaat rinteet kohoavat suorina seinäminä. Kukkuloilla kasvaa syprikkejä, mäntyjä ja ainavihantia lehtipuita. Alueella on lampia ja puroja. Siellä elää valkoposkisaukkoja, kalliohyppijöitä ja sinimarakatteja. Gonarezhoun suojelualue on Zimbabwen eteläosassa Mosambikin rajalla. Alavalla maalla kasvaa kopaalipuita, leimupuita, tambotipuita ja rautapuita. Suojelualueella tavataan norsuja, njala-antilooppeja, seeproja, kirahveja ja leopardeja. Kuivina aikoina parhaita havaintopaikkoja ovat juomalammikkojen rannat.

Yli neljäsosa Zimbabwen maa-alasta on suojelualueita. 40% maasta on metsiä. Puustoa tuhotaan yli 300 000 hehtaaria vuodessa. Metsiä hakataan polttopuuksi ja niitä raivataan maa- ja karjatalouden tieltä. Asutustilalliset polttavat metsiä kaskipelloiksi. Zimbabwen metsien hävitysvauhti on Afrikan kolmanneksi nopein Sudanin ja Nigerian jälkeen. Kuivuudet lisäävät kulojen vaaraa. Zimbabwessa on runsaita malmivaroja. Kaivoslupia on myönnetty myös luonnonalueille. Isoimpien kaivosten ympärille on syntynyt nopeasti ja suunnittelemattomasti rakennettuja yhdyskuntia. Pienet paikalliset kultakaivokset saastuttavat ympäristöä. Huuhtojat käyttävät elohopeaa kullan erottamiseen malmista. Elohopea on erittäin vaarallinen myrkky.

Historia

Victorian putousten läheltä on kaivettu ihmisjäänteitä ja kivityökaluja, jotka osoittavat, että alueella on asuttu satoja tuhansia vuosia sitten. Matobon kukkuloiden luolissa Etelä-Zimbabwessa on tuhansia vuosia vanhoja kalliomaalauksia. Niissä näkyy ihmisiä ja monenlaisia eläimiä: kirahveja, strutseja, apinoita, sarvikuonoja. Maalaajat ovat käyttäneet useita värejä. Nswatugin luolasta on löydetty yli 40 000 vuotta sitten eläneen ihmisen luuranko. Yli 2000 vuotta sitten Zimbabwessa asui khoisan-kansaa, metsästäjiä ja keräilijöitä. Bantukansat vaelsivat alueelle 400-luvulla. He asuivat kylissä, kasvattivat karjaa ja harjoittivat kaskiviljelyä.

1200-luvulla syntyi Zimbabwen kuningaskunta. Siitä ovat nähtävissä suuren kaupungin rauniot kivitorneineen ja valleineen. Zimbabwessa asunut shona-kansa kasvatti karjaa. Maasta kaivettiin kultaa, kuparia ja rautaa. 1800-luvulla zuluihin kuuluvat ndebelet vaelsivat etelästä nykyiseen Zimbabween. 1880-luvulla Iso-Britannian siirtomaavalta alkoi tunkeutua alueelle. Cecil Rhodesin johtama Etelä-Afrikan yhtiö perusti timanttikaivoksia ja toi Zimbabween siirtolaisia. 1890-luvulla maata alettiin kutsua Etelä-Rhodesiaksi. 1930-luvulla yli puolet Zimbabwen maasta oli jaettu 50 .000 valkoiselle siirtolaiselle. Afrikkalaisväestöön kuului silloin yli miljoona ihmistä. He omistivat alle kolmasosan maasta. Brittiläinen valta jatkui vuoteen 1965 asti. Tuolloin Etelä-Rhodesian valkoinen vähemmistö päätti irtautua Iso-Britannian hallinnosta. Vuonna 1970 Rhodesia julistautui tasavallaksi.

1970-luvulla Zimbabwessa toimi kaksi afrikkalaisväestön vapautusliikettä: Joshua Nkomon johtama ZAPU ja Robert Mugaben perustama ZANU. YK:n kauppasaarto ja vapautusliikkeiden painostus pakottivat Rhodesian taipumaan enemmistövaltaan. Vuonna 1980 järjestettiin vaalit. ZANU voitti, Mugabesta tuli pääministeri. Itsenäinen Zimbabwe syntyi. Vuonna 1982 Mugabe syytti Nkomoa vallankaappauksen valmistelemisesta. Mugaben asejoukot kiduttivat ja tappoivat tuhansia ihmisiä. Vuonna 1987 Mugabe ja Nkomo solmivat rauhan. Mugabesta tuli presidentti ja Nkomosta varapresidentti. Mugabe oli presidenttinä vuoteen 2017 asti.

1990-luvulla Zimbabwen talous romahti. Kolme miljoonaa zimbabwelaista lähti maasta. Hararessa puhkesi nälkämellakoita. Mugabe syytti valkoista vähemmistöä maan talouspulmista. Zimbabwen armeija osallistui Kongon demokraattisen tasavallan sisällissotaan pitäen pystyssä Laurent Kabilan hallitusta. Vuonna 2008 Zimbabwen raha menetti lähes kokonaan arvonsa. Elintarvikkeiden tuotanto supistui, 75% työikäisistä oli työttömiä ja eli ruoka-avun varassa. Vain 20% kouluikäisistä lapsista kävi koulua. HIV/AIDS ja kolera levisivät. Vuonna 2017 armeija pidätti Mugaben ja hänet erotettiin presidentin virasta. Mugabe oli 93-vuotias. Hänen tilalleen presidentiksi nousi varapresidentti Emmerson Mnangagwa.

Yhteiskunta ja politiikka

Vuoden 2022 täydennysvaaleissa hallituspuolue ZANU sai laajaa kannatusta maaseudun äänestäjiltä, mutta uusi oppositiopuolue CCC näytti, että sillä on jalansijaa kaupungeissa. Politiikan tarkkailijat ennustavat, että hallituspuolue voittaa vuoden 2023 valtiolliset vaalit. Zimbabwessa politiikka ei ole rauhanomaista. Opposition vaalityötä häiritään, sen kannattajia uhkaillaan, kokoontumisia hajotetaan tarvittaessa väkivalloin. Maailman demokratian tilaa seuraavan Freedom House-järjestön mukaan Zimbabwe ei ole vapaa maa. Köyhyys, työttömyys ja hintojen nousu ärsyttävät kaupunkien asukkaita. Palkansaajat pelkäävät, että tulot eivät riitä elämiseen. Rahan arvo laskee niin rajusti, että opettajan palkan todellinen arvo voi olla alle 50 euroa kuukaudessa. Vuonna 2021 Maailmanpankki arvioi, että 8 miljoonaa zimbabwelaista ansaitsi alle 30 euroa kuukaudessa. Zimbabwen tulevaisuuden ratkaisee se, kuinka maa selviytyy eteenpäin nykyisestä kriisistä.

Polttavimpiin kysymyksiin kuuluu, pystytäänkö Zimbabwessa rakentamaan hyvää hallintoa. Korruption tutkijat ovat todenneet, että valtion hallintoon, julkisiin hankintoihin ja luonnonvarojen käyttöön liittyy laajoja väärinkäytöksiä. Raporteissa on arvioitu, että Zimbabwen kultaa salakuljetetaan maasta lähes kahden miljardin euron arvosta joka vuosi. Suuria kavalluksia tapahtuu myös timanttikaupassa, maatalouden tukirahastoissa, tupakan ja polttoaineiden kaupassa sekä terveydenhoidon lääke- ja tarvikehankinnoissa (Report on Cartel Power Dynamics in Zimbabwe, 2021). Zimbabwen korruptio saavutti huippunsa Mugaben hallinnon loppuvuosina. Tilanne ei ole parantunut Mnangagwan aikana. Transparency Internationalin kyselyissä 60% zimbabwelaisista on ollut sitä mieltä, että korruptio on lisääntynyt vuosina 2018 ja 2019. Zimbabwella voi olla edessä hyvin vaikeita aikoja.

Talous ja kaupankäynti

Zimbabwe on alemman keskitulotason maa. Vuonna 2019 40% zimbabwelaisista eli köyhyydessä. Vuonna 2020 köyhien osuus kohosi 49 prosenttiin. Vuonna 2020 kansantalous supistui 6%, inflaatio oli yli 550%. Inflaatio tarkoittaa rahan arvon heikkenemistä. Kiivaan inflaation aikana tavaroiden hinnat nousevat nopeasti. Hyperinflaatiosta puhutaan silloin, kun rahan arvo laskee rajusti. 2000-luvulla Zimbabwen inflaatiovauhti oli miljardeja prosentteja vuodessa. Maan rahajärjestelmä lakkasi toimimasta. Taloudessa alettiin käyttää muiden maiden valuuttoja.

Vuonna 2019 66% zimbabwelaisista sai toimeentulonsa maataloudesta, 7% työvoimasta oli teollisuuden tehtävissä ja 27% työskenteli palvelualoilla. Valtaosa Zimbabwen maataloustuottajista on pienviljelijöitä. Yleisimpiä tuotteita ovat maissi, durra ja maapähkinät. Suuremmilla tiloilla kasvatetaan tupakkaa, sokeriruokoa ja puuvillaa. Muita tuotteita ovat banaanit, peruna, juurekset ja vihannekset. Pienviljelijät kasvattavat myös karjaa: lehmiä, vuohia ja kanoja. Zimbabwella olisi edellytyksiä hyvin monipuoliseen maatalouteen, mutta kuivuudet haittaavat viljelyä. Vain pieni osa pelloista ja laitumista on kastelun piirissä.

Vuonna 2020 Zimbabwen viennin arvo oli 4 miljardia dollaria (USD). Tuonnin arvo oli 5 miljardia dollaria. Päävientituote oli kulta, sen osuus oli 49% kaikista vientituloista. Muita vientituotteita olivat tupakka 11% (raakatupakka ja jalosteet), nikkeli 8% (malmi ja nikkelikivi), timantit 6%, rautaseokset 5%, jalokivet 2%, hedelmät 1%. Suurimpia vientimaita olivat Yhdistyneet arabiemiirikunnat, Etelä-Afrikka, Mosambik ja Uganda. Tärkeimmät tuontimaat olivat Etelä-Afrikka, Kiina ja Singapore. Vuonna 2019 ulkomaisen matkailun tuottamat tulot olivat 285 miljoonaa dollaria. Vuonna 2020 matkailu romahti koronapandemian takia. Vuonna 2021 ulkomailla asuvat zimbabwelaiset lähettivät kotimaahan 1,4 miljardia dollaria.