Turvallisuusneuvosto on halvaantunut, erityisesti suurissa sodan ja rauhan kysymyksissä. Yksikin pysyvä jäsenmaa voi estää päätöksenteon veto-oikeudellaan. Rikollisen hyökkäyssodan aloittanut Venäjä estää Ukrainan oikeuksia puolustavat päätöslauselmat äänestämällä ”ei”. Turvallisuusneuvosto ei edusta nykyistä maailmaa. Afrikka, Aasia ja Latinalainen Amerikka tarvitsevat sananvaltaa. YK:n jäsenmaat esittävät aloitteita turvallisuusneuvoston uudistamiseksi ja laajentamiseksi.
Maailmanjärjestön uudistustarpeet
YK on ainutlaatuinen: maailmanjärjestö. YK:ssa on 193 jäsenmaata. Jokainen maa tuo Yhdistyneisiin kansakuntiin omat toimintatapansa, ajatuksensa ja ongelmansa. Odotuksia on paljon ja ne ovat erilaisia. Valtavan järjestön jähmeys turhauttaa. ”Monenkeskisen yhteistyön puutteet luovat kaupankäyntiin perustuvan epäjärjestyksen maailman, jossa koko ja valta hyödyttävät vähemmistöä enemmistön sijaan.” Näin sanoi presidentti Alexander Stubb puhuessaan YK:n yleiskokoukselle vuonna 2024.
”Tarvitsemme YK:ta enemmän kuin koskaan”, Stubb painotti. Hän kertoi pelkäävänsä, että ilman laajamittaisia uudistuksia YK jää ulkokehälle. Päätöksiä sodasta ja rauhasta tekee pieni joukko ihmisiä, joita usein ajaa häikäilemätön tarve pysyä vallassa.
Onko YK:n turvallisuusneuvosto uudistettavissa? Rauhan- ja konfliktintutkija, tohtori Antje Herrberg toteaa Suomen YK-liitolle kirjoittamassaan keskustelunavauksessa, että turvallisuusneuvoston uudistaminen on välttämättömyys. Turvallisuusneuvosto ei ole pystynyt toimimaan maailman polttavimmissa kriiseissä, joihin kuuluvat Ukrainan sota ,Gazan täydellinen tuhoaminen ja Sudanin valtataistelun aiheuttama murhenäytelmä.
Arvostetun kansainvälisiin kysymyksiin keskittyvän yliopiston, College of Europen, vieraileva professori Antje Herrberg muistuttaa, että YK:n turvallisuusneuvosto suunniteltiin aikanaan kansainvälisen yhteistyön ja rauhanvarmistuksen kärkitoimijaksi. Nyt neuvosto on jähmettynyt esteeksi. ”Tämä aiheuttaa YK:ssa hajaannusta ja heikentää maailmanjärjestön uskottavuutta”, Herrberg arvioi. Suomi pyrkii turvallisuusneuvoston vaihtuvaksi jäseneksi. Antje Herrberg uskoo, että Suomella ja muilla Pohjoismailla on ollut YK:ssa kokoaan suurempi merkitys. Pohjoismaat ovat luotettavia ja toimivat johdonmukaisesti. ”Suomi on YK:ssa toimiessaan korostanut ihmisoikeuksia ja yhteisten sääntöjen noudattamista”, Antje Herrberg kiteyttää.
Vanhanaikainen turvallisuusneuvosto
YK:n turvallisuusneuvostossa on viisitoista jäsentä. Pysyviä jäseniä ovat Iso-Britannia, Ranska, Venäjä, Kiina ja Yhdysvallat. Muut, vaihtuvat jäsenet, valitsee YK:n yleiskokous kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Turvallisuusneuvoston jäsenmaat vuorottelevat neuvoston puheenjohtajana kuukauden kerrallaan. Puheenjohtajuusvuoro kulkee jäsenmaiden englanninkielisen nimen mukaisessa aakkosjärjestyksessä. Turvallisuusneuvoston vaihtuvat jäsenet valitaan maantieteellisen edustavuuden periaatteen mukaan. ”Kokoonpano ei kuvasta nykyistä maailmaa”, tohtori Antje Herrberg arvostelee. Afrikka, Aasia ja Latinalainen Amerikka ovat aliedustettuja.
Presidentti Stubb ehdotti YK-puheessaan, että turvallisuusneuvostoon otettaisiin viisi uutta pysyvää jäsentä: kaksi Afrikasta, kaksi Aasiasta ja yksi Latinalaisesta Amerikasta. Moni maa on ilmaissut kannattavansa turvallisuusneuvoston laajentamista. Saksa, Brasilia, Intia ja Japani pyrkivät uusiksi pysyviksi jäsenmaiksi. Afrikan unionin 54 valtiota vaativat yhdessä kahta pysyvän jäsenmaan paikkaa veto-oikeuksin. Meksiko, Argentiina, Pakistan, Italia, Etelä-Korea ja Turkki eivät halua turvallisuusneuvostoon uusia pysyviä jäsenmaita, vaan toivovat, että vaihtuvien jäsenten määrää lisätään.
”Maiden halu päästä turvallisuusneuvostoon synnyttää kilpailua”, rauhan- ja konfliktintutkija Antje Herrberg huomauttaa. Joidenkin maiden välisiä suhteita rasittavat vanhat kiistat, tai kamppailu poliittisesta johtajuudesta maanosan sisällä. YK:n turvallisuusneuvostoa on laajennettu kerran aikaisemmin. Vuonna 1965 vaihtuvien jäsenten määrää kasvatettiin kuudesta kymmeneen. Vuonna 1971 Kiinan kansantasavallasta tuli turvallisuusneuvoston pysyvä jäsen Taiwanin tilalle.
Kysymys turvallisuusneuvoston pysyvien jäsenten veto-oikeudesta puhaltaa laineita keskusteluun neuvoston uudistamisesta. Tärkeiden päätöslauselmien hyväksymiseen tarvitaan yhdeksän turvallisuusneuvoston jäsenen ”kyllä” -ääni. Jos yksikin pysyvistä jäsenmaista äänestää ”ei”, sitä kutsutaan veto-ääneksi eikä päätöslauselmaa voi hyväksyä.
Presidentti Alexander Stubb on sitä mieltä, että yhdelläkään valtiolla ei pitäisi olla veto-oikeutta. ”Veto-oikeus lamaannuttaa turvallisuusneuvoston. Se lamaannuttaa päätöksenteon”, Stubb lausui puheessaan YK:n yleiskokoukselle. Vuonna 2022 Liechtenstein esitti aloitteen, jonka mukaan turvallisuusneuvoston pysyvien jäsenmaiden olisi perusteltava veto-äänensä yleiskokoukselle. Tällä tavalla valtaa voitaisiin siirtää hallitsevalta vähemmistöltä kaikille jäsenmaille. Turvallisuusneuvoston pysyvät jäsenet pitävät kuitenkin kiinni erityisasemastaan eivätkä hyväksy rajoituksia veto-oikeuteen. Tästä asiasta on kiistelty YK:n perustamisesta lähtien.
Estääkö YK konflikteja
Antje Herrberg mainitsee keskustelunavauksessaan, että YK on saanut tehottoman järjestön maineen. Ihmiset eivät usko, että YK kykenee puolustamaan rauhaa ja ratkaisemaan maailman suuria ongelmia. Presidentti Stubbin mukaan isoimpia haasteita ovat ilmastonmuutos, teknologia, kestävä kehitys ja konfliktit. ”Käynnissä olevien konfliktien määrä on suurin sitten kylmän sodan”, Stubb totesi. ”Kestävän kehityksen tavoitteet ovat karkaamassa tavoittamattomiin. Köyhyys on kasvussa”, Stubb lisäsi. On helppo katsoa YK:n epäonnistuneen ydintehtävissään.
”Nykyajan kriisit ja konfliktit ovat erilaisia kuin entiset”, tohtori Herrberg sanoo. Turvallisuusneuvosto perustettiin käsittelemään valtioiden välisiä ristiriitoja. Nykyisissä maailmanlaajuisissa valtataisteluissa on mukana valtioiden rajat ylittäviä toimijoita ja eduntavoittelijoita. Tietoteknologia on hämmentänyt voimasuhteita. Maailmassa on yksityisiä kansainvälisiä rahavaikuttajia sekä aseellisiakin liikkeitä, jotka ovat omilla toiminta-alueillaan vahvempia kuin monet valtiot.
YK:n turvallisuusneuvosto päättää rauhanturvajoukkojen lähettämisestä ja tehtävistä. Rauhanturvaajia ei lähetetä, jos sotivat tahot eivät suostu siihen. Jotkut YK:n rauhanturvatehtävistä ovat venähtäneet vuosikymmenien mittaisiksi. Antje Herrberg kaipaa YK:lta vahvempaa panosta konfliktien ehkäisemiseen ja rauhanvälitykseen. Hän katsoo, että nämä asiat ovat olleet esillä myös Suomen ulkopolitiikassa. Rauhan- ja konfliktintutkijana Herrberg arvostaa ennaltaehkäisevää rauhantyötä.
YK on hampaaton. Tämä näyttää olevan useiden arvostelijoiden kantavalitus. YK:lla koetaan olevan liian vähän mahdollisuuksia hillitä rauhanrikkojia. ”Jos turvallisuusneuvoston pysyvä tai vaihtuva jäsen rikkoo YK:n peruskirjaa, sen äänioikeus olisi jäädytettävä”, presidentti Stubb sanoi yleiskokouksessa. Stubb ajatteli kai eniten Venäjää, joka veto-oikeudellaan on vienyt turvallisuusneuvostolta mahdollisuudet toimia rauhan palauttamiseksi Ukrainaan. Hyökkäyssotaan syyllinen valtio on tässä asetelmassa ollut edullisemmassa asemassa kuin neuvosto, jolle annettiin vastuu maailmanrauhan säilyttämisestä.
Yleiskokouksen tehtävä
Turvallisuusneuvoston uudistamisaloitteissa on alettu pohtia, missä määrin nykyisiä ongelmia voitaisiin kiertää vahvistamalla YK:n yleiskokouksen roolia. Voisiko siis yleiskokous käyttää päätösvaltaa, jos turvallisuusneuvosto ei kykene toimimaan kriisitilanteessa?
Vuoden 2024 syksyllä YK:n yleiskokouksen yhteydessä järjestettiin tulevaisuushuippukokous. YK:n mukaan kyseessä oli kerran sukupolvessa tarjoutuva tilaisuus korjata murentunutta luottamusta ja osoittaa, että maailman ajankohtaisiin haasteisiin voidaan tehokkaasti vastata kansainvälisellä yhteistyöllä. Kokousta järjestettäessä YK tunnusti, että Kestävän kehityksen tavoiteohjelman toteutus on jäljessä aikataulusta. Kehityksen hyödyt maailmassa jakautuvat epätasaisesti. Äärimmäinen köyhyys ja nälkä estävät ihmisarvoisen elämän. Uhkakarttaa värittävät ilmastonmuutos, ruokaturvan mureneminen, konfliktit, joukkotuhoaseiden uhka, terveyskriisit ja uuteen teknologiaan sisältyvät riskit.
YK ei ratkaise maailman ongelmia jäsenmaiden puolesta. YK on yhteistyörakenne, jonka sisällä hyvien ratkaisujen tuottaminen ja toimeenpaneminen on lopulta kaikkien maiden vastuulla. Tulevaisuuskokouksen valmisteluihin osallistuneet olivat tietoisia siitä, että yksinkertaisempina hitaampina aikoina suunniteltu monenvälinen hallinto ei ole riittävä nykyisessä monimutkaisessa ja nopeasti muuttuvassa maailmassa. Suomen YK-liitto osallistui Tulevaisuuskokoukseen ja seuraa tehtyjen päätösten toimeenpanoa. Tulevaisuuskokous on osaltaan vauhdittanut kansalaistoimijoiden aloitetta YK:n peruskirjan uudistamiseksi. Tämä hanke yrittää päivittää YK:n tehtävät ja toimintatavat vastaamaan nykypäivän haasteita.
Keskustelunavauksessaan Antje Herrberg arvelee, että YK:n yleiskokouksen ja myös pääsihteerin toimiston roolien vahvistaminen voisi auttaa kiertämään turvallisuusneuvoston jähmettymisestä syntyneitä esteitä. Herrberg korostaa kuitenkin, että YK:n nykyongelmia ei ratkaista vain muokkaamalla avaintahojen tehtäviä. Ensisijaisesti tarvitaan jäsenmaiden poliittista tahtoa. Suomen kaltaiset maat kaipaavat pitkäjänteistä monenvälistä yhteistyötä. Kansainvälisen politiikan kentällä on myös hyvin voimakkaita toimijoita, jotka edistävät etupyrkimyksiään toisenlaisin keinoin.
Suomen YK-liitto edistää vuoropuhelua YK:n uudistustarpeista. ”Me, YK:n jäsenmaat ja niiden kansalaiset, olemme YK, ja yhdessä voimme rakentaa siitä paremman ja vahvemman rauhan ja kehityksen turvaajan”, YK-liiton toiminnanjohtaja Helena Laukko toteaa.
Aiheeseen liittyvät maat ja konfliktit
Lue maaprofiilit teemaan liittyvistä maista:
Lue teemaan liittyvistä konfliktiprofiileista: