Nigeria

Maantiede

Nigeria on Länsi-Afrikassa Guineanlahden rannalla. Lännessä rajanaapurina on Benin, pohjoisessa on Niger, idässä ovat Kamerun ja Tšad. Nigerialla on yhdeksänsataa kilometriä Atlantin rannikkoa. Rannikolla on hienoja hiekkarantoja, suistoja, lahdelmia ja laguuneja. Suurin kaupunki Lagos on sisälahden rannalla rannikon läntisimmässä osassa. Lagosin ja Guineanlahden välissä on matalia saaria ja särkkiä. Lagosissa asuu yli kaksikymmentä miljoonaa ihmistä.

Nigerian Atlantin rannikon itäosassa on valtava monihaarainen Nigerjoen suisto. Nigerjoki ja siihen yhtyvä Benuejoki virtaavat maan eteläosan halki. Jokivarsia reunustavat kapeat metsävyöt. Pohjoisempana maasto kohoaa yläväksi. Pääkaupunki Abuja on keskellä Nigeriaa, alle puolen kilometrin korkeudella merenpinnasta. Jyhkeimmät vuoret ovat maan itärajalla. Korkein huippu on Chappal Waddi (2419 m). Nigerian ilmasto on lämmin ja kostea. Maan eteläosassa sadekausi kestää maaliskuusta marraskuuhun, pohjoisessa toukokuusta syyskuuhun. Ylängöillä yöt ovat viileämpiä kuin rannikolla.

Yankarin kansallispuisto on Keski-Nigeriassa Abujan itäpuolella. Puu- ja ruohosavannia ympäröivät kylät ja pellot. Kansallispuistossa on norsuja, puhveleita, antilooppeja ja paviaaneja. Lähijoessa on virtahepoja. Metsästäjät ovat jo tappaneet leijonat. Kansallispuiston alueella on kuumia lähteitä. Siellä on myös jälkiä vanhasta asutuksesta: kivipiirroksia ja raudansulattojen jäänteitä. Tunga Dutsen kalliossa on punavärillä maalattuja metsästäjien ja eläinten kuvia. Cross Riverin kaksiosainen suojelualue sijaitsee Nigerian kaakkoisosassa. Siellä kasvaa sademetsää, bongossipuita, tiikeripuita, kaijamahonkia ja sateenvarjopuita. Metsässä elää uhanalaisia tasankogorilloja ja metsänorsuja, sekä simpansseja, marakatteja, gueretsa-apinoita ja paviaanin sukuisia drillejä.

Nigerian kansallispuistot ja suojelualueet ovat jatkuvasti uhattuina. Laiton metsästys on yleistä. Luonnonmetsiä hakataan ja raivataan kaakaoviljelmiksi. Tulipalot tuhoavat puustoa. Akuren ja Ofosun metsänsuojelualueella Nigerian eteläosassa puolet luonnontilaisesta metsästä on hävitetty kahdessakymmenessä vuodessa. Öljypäästöt likaavat Nigerjoen suiston vesiä. Vuonna 2024 sadekauden rankkasateet saivat joet tulvimaan. Tulvissa kuoli yli kolmesataa ihmistä. Vuonna 1950 Nigeriassa oli alle neljäkymmentä miljoonaa asukasta. Vuonna 2050 maassa asuu jo lähes neljäsataa miljoonaa ihmistä.

Historia

Etelä-Nigerian Uturusta on löytynyt 250 000 vuotta vanhoja kivikirveitä ja -veitsiä. Iwo-Elerussa maan länsiosassa on kaivettu esiin yli kymmenen tuhatta vuotta sitten eläneen ihmisen luuranko. Itä-Nigerian Dufunasta on löydetty kahdeksan tuhannen vuoden ikäinen puukanootti. Kaksi tuhatta vuotta sitten Nigerian keski- ja pohjoisosien ylängöillä asui nok-kansa, joka viljeli durraa ja lehmänpapua ja teki punasavesta upeita veistoksia.

Ennen siirtomaavaltaa Nigeriassa oli useita paikallisvaltioita. Pohjois-Nigeriassa oli hausavaltakuntia. Etelässä oli igbo- ja jorubavaltioita ja Beninin valtakunta. Islamin uskonto levisi Pohjois-Nigeriaan Saharan yli ulottuvien kauppareittien kautta. Nykyisin enemmistö pohjoisen asukkaista on muslimeja. Kristityt ovat valtaväestönä Etelä-Nigeriassa. Uskonnollisella jakolinjalla on ollut huomattava merkitys Nigerian yhteiskunnallisessa elämässä.

1500-luvulla Etelä-Nigerian kaupungit ja valtiot kävivät kauppaa portugalilaisten kanssa. 1600- ja 1700-luvulla Nigerian rannikko oli yksi Afrikan orjakaupan ydinalueista. Rannikolla oli monta satamaa, joista orjalaivat kuljettivat vangittuja Atlantin yli. Orjatyövoimaa käytettiin Nigeriassakin. 1800-luvun lopulla Nigerian keski- ja pohjoisosien Sokoton sulttaanikunnassa oli kaksi miljoonaa orjaa. Orjat tekivät työtä maatiloilla ja kotitalouksissa. He keräsivät öljypalmujen hedelmiä ja valmistivat palmuöljyä. Heitä käytettiin sotilaina ja kantajina.

1840-luvulla Iso-Britannia tunkeutui Nigeriaan. Ensimmäinen siirtokunta perustettiin Lagosiin. 1800-luvun lopulla Nigeriasta tuli Iso-Britannian siirtomaa. 1800-luvulla brittiläiset hankkivat Nigeriasta palmuöljyä. Palmuöljyä käytettiin saippuoissa, kynttilöissä ja koneiden voiteluaineena. Siirtomaahallinnon aikana Etelä-Nigeria tuotti kumia, kaakaota ja maapähkinöitä. Maan pohjoisosien karjanhoitoalueilla nahka oli tärkeä vientituote. Nigerian keskiosissa oli tina- ja rautakaivoksia. Maan kaakkoisosissa louhittiin hiiltä. Pohjoisesta saatiin kultaa. 1900-luvun alussa aloitettiin öljyn etsintä. Öljyn pumppaus käynnistyi 1950-luvulla. Nigeria itsenäistyi vuonna 1960.

Itsenäistyttyään Nigeria oli syvästi jakautunut kansakunta. Läntisiä alueita hallitsivat jorubat, itäisiä igbot, pohjoisessa asuivat fulat ja hausat. Väestöryhmien välillä oli kiistoja ja ne kamppailivat vallasta. Valtataistelut johtivat sotilaskaappauksiin ja julmaan sisällissotaan. 1970- ja 1980-luvun vaihteessa oli lyhyt siviilihallinnon kausi, mutta vuonna 1983 armeija kaappasi taas vallan. Kaappaajat syyttivät hallitusta öljytulojen kavalluksista. Sotilaat hallitsivat Nigeriaa vuoteen 1999 asti.

Vuonna 1999 Nigeriassa järjestettiin monipuoluevaalit. Poliittinen ilmapiiri alkoi vapautua, mutta väestöryhmien ja uskonnollisten ryhmien väliset ristiriidat repeytyivät auki. Pohjois-Nigeriassa syntyi ääri-islamistinen terroristiliike Boko Haram, joka toimii edelleen. Nigerian pohjoisosa on paljon köyhempi kuin etelä. Pohjois-Nigerian osavaltioista Sokotossa, Jigawassa, Adamawassa, Zamfarassa ja Yobessa kaksi kolmasosaa väestöstä on köyhiä. Etelän Oyossa, Edossa, Ogunissa, Osunissa ja Deltassa köyhien osuus on noin kymmenesosa ja Lagosissa köyhiä on vain viisi prosenttia asukkaista. Näin räikeä eriarvoisuus tuki Boko Haramin väitettä siitä, että Nigeria sortaa maan pohjoisosissa asuvia muslimeja.

Vuonna 2015 Nigerian presidentiksi valittiin Muhammadu Buhari, entinen kenraali, joka oli 1980-luvulla sotilashallituksen johtaja. Neljä vuotta myöhemmin Buhari valittiin uudelleen presidentiksi. Tarkkailijoiden mukaan vaaleja häiritsi väkivallan uhka. Äänestäjiä ja vaalivirkailijoita painostettiin. Vaalikampanjan aikana esiintyi rajuja yhteenottoja. Vuonna 2023 presidentiksi valittiin Bola Tinubu. Joillakin äänestysalueilla oli väkivaltaisia välikohtauksia, mutta yleisesti ottaen vaalit sujuivat rauhallisemmin kuin edellisellä kerralla. Monilla paikkakunnilla äänestyksen alku viivästyi monta tuntia siksi, että vaalivirkailijat eivät saapuneet ajoissa.

Yhteiskunta ja politiikka

Nigeria on liittovaltio. Liittovaltioon kuuluu 36 osavaltiota. Nigerian presidentti valitaan yleisillä vaaleilla neljän vuoden kaudelle. Presidentti johtaa hallitusta. Istuva presidentti voidaan valita kerran uudelleen, toiselle nelivuotiskaudelle. Vuonna 2023 Nigerian presidentiksi valittiin Bola Tinubu. Hän on entinen Lagosin osavaltion kuvernööri. Tinubu sai 37 prosenttia annetuista äänistä. Häntä vastaan kilpaili kaksi vahvaa ehdokasta. Entinen varapresidentti Atiku Abubakar sai 29 prosenttia äänistä, ja uudistajana esiintynyt rahastosijoittaja Peter Obi sai 25 prosenttia äänistä. Hävinneet ehdokkaat vaativat vaalien mitätöimistä syyttäen niitä vilpillisiksi. Vain hieman yli neljäsosa äänioikeutetuista kävi äänestämässä.

Nigerian liittovaltiolla on kaksikamarinen parlamentti. Ylähuoneessa, senaatissa, on 109 senaattoria. Jokainen osavaltio valitsee kolme senaattoria. Abujan pääkaupunkialueelta valitaan lisäksi yksi senaattori. Senaattorit valitaan neljän vuoden välein. Parlamentin alahuoneessa, edustajainhuoneessa, on 360 kansanedustajaa. Kansanedustajien vaalikausi on nelivuotinen. Vuonna 2023 vaaleihin osallistui kahdeksantoista vaaliliittoa tai puoluetta. Kahdeksan puoluetta sai edustajiaan parlamenttiin. Presidentti Tinubun Edistyksellisten liitto sai 176 kansanedustajaa. Atiku Abubakarin Kansan demokraattinen puolue sai 119 kansanedustajaa. Peter Obin Työväenpuolue sai 35 kansanedustajaa. Nämä kolme ovat edustajainhuoneen suurimmat puolueet. Vuonna 2023 valituista kansanedustajista vain neljätoista on naisia.

Nigerian kehitystä jarruttavat kansanryhmien väliset kaunat ja uskontojen väliset ristiriidat. Presidentti Tinubua on moitittu jorubaväestön suosimisesta valtion virkanimityksissä. Maailman demokratian tilaa seuraavan Freedom House -järjestön mukaan Nigeria on osittain vapaa maa. Järjestö on arvostellut Nigerian poliisia ja armeijaa ihmisoikeusloukkauksista. Nigerialaiset syyttävät poliisia kidutuksista ja lahjottavuudesta. Päättäjillä ei ole ollut näkyvää halua puhdistaa valtionhallintoa ja valtion omistamaa öljy-yhtiötä väärinkäytöksistä. Rikollisuus on lisääntynyt kaikkialla. Mielipidemittauksissa haastatellut nigerialaiset ovat sitä mieltä, että maan isoimpia ongelmia ovat työttömyys ja turvattomuus.

Vuoden 2025 keväällä kaksisataa ihmistä kuoli Keski-Nigeriassa Benuen osavaltiossa karjanajajien ja maanviljelijöiden välisissä yhteenotoissa. Nigerian pohjoisosissa toimii kymmeniä epäsäännöllisiä aseryhmiä, joista osa hankkii rahaa ryöstelemällä ja varastamalla karjaa – ja toiset ovat kyläkohtaisia suojeluskuntia. Vuonna 2024 ääri-islamistiset liikkeet Boko Haram ja ISIS/ISIL tappoivat Nigeriassa yli viisisataa ihmistä. Nigerian talousrikostoimikunta nosti syytteitä neljää tuhatta ihmistä vastaan. Paljastuneissa talousrikoksissa kavallusten yhteismäärä oli lähes viisisataa miljoonaa euroa. Katso konfliktiartikkeli: Boko Haram ja ISIS.

Nigerialainen kirjailija Wole Soyinka sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon vuonna 1986. Soyinka kuvaa ihmisten elämää iloineen ja solmuineen helmeilevän rikkaalla kielellä. Hän tuntee nigerialaisten tavat, ahdistuksen aiheet ja toiveet. Gerald Chukwuma on nuori lagosilainen kuvataiteilija. Hän kaivertaa puutauluja ja maalaa kankaalle. Hän herättää eloon igbokansan perinneainekset ja kietoo ne yhteen nykyajan vilinän ja hämmennyksen kanssa. 

Talous ja kaupankäynti

Nigeria on alemman keskitulotason maa. Viimeksi kuluneiden neljän vuoden aikana Nigerian talous on kasvanut noin kolme prosenttia vuodessa. Maailmanpankki arvioi, että puolet nigerialaisista elää köyhyydessä. Nigeria on Afrikan suurin öljyntuottaja. Maaperässä on kultaa, hiiltä, rautaa, kuparia, sinkkiä ja tantaalia. Ulkomaiset yhtiöt haluavat hyödyntää Nigerian luonnonvaroja. Vuonna 2025 Nigeria solmi yhteistyösopimuksen Etelä-Afrikan kanssa malmiesiintymien kartoittamisesta ja kaivosteollisuuden kehittämisestä.

Kolmasosa Nigerian työvoimasta saa toimeentulon maataloudesta ja kalastuksesta, vajaa viidesosa toimii teollisuuden tehtävissä ja lähes puolet työskentelee palvelualoilla. Viljelijät kasvattavat maissia, maniokkia, durraa, jamssipapuja, riisiä, maapähkinöitä, seesamia, kaakaota, teetä, vihanneksia ja hedelmiä. Useimmat maatilat ovat pieniä. Kastelua käytetään vähän. Pitkäaikainen käyttö on heikentänyt maan viljavuutta. Tuotantoeläimiä ovat vuohet, lampaat, lehmät, siat ja siipikarja. Nigeriassa on 76 miljoonaa vuohta, 43 miljoonaa lammasta ja 18 miljoonaa nautaa. Kalastus ja kalanjalostus työllistävät 1,8 miljoonaa nigerialaista.

Nigeriassa käy vuosittain noin puolitoista miljoonaa ulkomaalaista matkailijaa. Suurin osa turisteista tulee Etelä-Afrikasta. Matkailuala työllistää kaksi miljoonaa nigerialaista. Parhaimpina vuosina turismin tulot ovat olleet lähes kolme miljardia euroa. Matkanjärjestäjät kehuvat Abujan kukkuloita, Calabarin katujuhlia, Lagosin rantoja ja elävää musiikkia, Mambillan savanneja ja luonnonpuistoja, hausojen kotiseutujen palatseja ja Ogbuniken lepakkoluolia. Nigeria on monikasvoinen ja värikäs afrikkalaisen kulttuurin suurvalta. Nigerialainen musiikki, kuvataide, kirjallisuus ja elokuvat ovat herättäneet huomiota maailmalla.

Vuonna 2023 Nigerian tavaraviennin kokonaisarvo oli 55 miljardia euroa. Tuonnin arvo oli 60 miljardia euroa. Melkein kolme neljäsosaa kaikista vientituloista saatiin öljystä. Muita vientituotteita olivat kaasu, kulta, kaakao, alumiini, kupari, sähkö, maapähkinät, seesaminsiemenet, cashewpähkinät, soija ja typpilannoitteet. Suurimpia vientimaita olivat Yhdysvallat, Espanja, Alankomaat, Ranska, Intia ja Indonesia. Tärkeimmät tuontimaat olivat Kiina, Singapore, Belgia, Intia ja Yhdysvallat. Ulkomailla asuvat nigerialaiset lähettävät vuosittain kotimaahan yhteensä lähes kaksikymmentä miljardia euroa.