Afganistan

Maantiede

Afganistan on Keski-Aasiassa Iranin itäpuolella. Etelässä ja idässä rajanaapurina on Pakistan, pohjoisessa ovat Turkmenistan, Uzbekistan, Tadžikistan ja Kiina. Korkeat Hindukushvuoret ulottuvat satojen kilometrien pituisena kielekkeenä Keski-Afganistanista Pakistanin pohjoisosiin. Afganistanin korkein huippu on Noshaq (7485 m). Vuoriseudut ovat karuja, harvaan asuttuja. Valtaosa Afganistanista on kuivaa aavikkoa tai puoliaavikkoa. Talvet ovat kylmiä. Kesät ovat kuumia. Vuorten rinteillä ja ylängöillä on aikaisemmin kasvanut metsää, mutta suurin osa metsistä on hakattu. Nykyisin vain kaksi prosenttia Afganistanin maa-alasta on metsiä.

Karujen vuorten välissä ja Afganistanin pohjoisosassa lähellä Turkmenistanin rajaa on hedelmällisiä laaksoja ja tasankoja. Afganistanissa on useita suuria jokia. Helmandjoen lähteet ovat vuorilla Kabulin lähellä. Helmandjoki virtaa Afganistanin halki Iranin rajalle. Afganistanin vuorilla sataa talvisin paljon lunta. Vuorilla on satoja jääjärviä. Keväällä lumien sulaminen täyttää joet vedellä synnyttäen tulvia. Rajuja tulvia on enemmän kuin ennen. Ilmaston lämpeneminen kiihdyttää lumipeitteen ja jäätiköiden sulamista.

Pääkaupunki Kabul on kapeassa laaksossa Afganistanin itäosassa. Nykyisen kaupungin paikalla on ollut asutusta ainakin kolmen tuhannen vuoden ajan. Kabul on ollut Aasian ja Euroopan välisen kauppareitin varrella. Kabulissa on lähes viisi miljoonaa asukasta. Toiseksi suurin kaupunki, puolen miljoonan asukkaan Kandahar, on Afganistanin eteläosassa lähellä Pakistanin rajaa. Maata hallitseva islamistinen Taliban-liike syntyi siellä. Afganistanin uskonnollinen johtaja mullah Hibatullah Akhundzada asuu Kandaharissa.

Kolme neljäsosaa Afganistanin asukkaista elää maaseudulla. Kuivuudet ja toisinaan tuhotulvat ovat haitanneet maataloutta horjuttaen ruokaturvaa. Ympäristönsuojelu on jäänyt vähälle huomiolle sotien ja mullistusten keskellä. Alkuperäisluonto on hävinnyt. Afganistanissa on ollut tiikereitä, leopardeja, lumileopardeja, susia, karhuja, ilveksiä, metsäkissoja ja villilampaita. Pitkään jatkunut laiton metsästys on vähentänyt eläinkantoja.

Historia

Afganistanissa on elänyt ihmisiä viisikymmentä tuhatta vuotta sitten. Kara Kamarin luolasta maan keskiosasta on löydetty kolmekymmentä tuhatta vuotta vanhoja kivityökaluja. Seitsemän tuhatta vuotta sitten Afganistanissa eli paimentolaisia. Varhaiset maanviljelijät alkoivat rakentaa kyliä viljaviin laaksoihin. Viisi tuhatta vuotta sitten Helmandin jokilaaksossa Etelä-Afganistanissa oli kaupunkeja, joissa oli temppeleitä ja palatseja.

Afganistanissa on tuhansien vuosien aikana elänyt paljon eri kansoja. Jotkut ovat aikanaan voimistuneet vahvoiksi valtioiksi, toiset ovat asuneet vuorten rinteillä tai syrjäisissä laaksoissa, etäällä muista. Afganistania ovat hallinneet persialaiset, kreikkalaiset ja intialaiset. Afganistan on ollut tärkeä kauppareitti Kiinasta ja Intiasta Välimeren alueelle.

640-luvulla islaminuskoiset arabit alkoivat valloittaa Afganistania. Valloittajat taistelivat vuoristojen afgaaniheimoja vastaan. 1000-luvulla Itä-Afganistanin Ghaznin kaupunki oli suuren muslimivaltion hallinto- ja kauppakeskus. 1200-luvulla mongolit valtasivat Afganistanin. Mongolivalta jatkui 1400-luvulle asti. Sinä aikana Länsi-Afganistanin Heratista tuli laajan valtakunnan vauras pääkaupunki.

1500-luvulta alkaen Afganistan jakautui Iranin, Intian ja uzbekkien hallitsemiksi alueiksi. 1700-luvulla afgaanit nousivat kapinaan ja Etelä-Afganistaniin syntyi pataanien itsenäinen Kandaharin kuningaskunta. 1800-luvulla Venäjä ja Iso-Britannia kilpailivat Afganistanin hallinnasta. Ison-Britannian joukot kärsivät raskaita tappioita afgaaneja vastaan käydyissä sodissa. 1800-luvun lopussa Iso-Britannia ja Venäjä sopivat keskenään Afganistanin rajoista.

Afganistan itsenäistyi vuonna 1919. 1920-luvulla ja 1940-luvulla Afganistanissa oli sisällissotia ja levottomuuksia. Syrjäseutujen heimot vastustivat sitkeästi Kabulin hallituksen pyrkimystä lujittaa keskusvaltaa ja toteuttaa uudistuksia maan nykyaikaistamiseksi. Naisten koulunkäynnin edistäminen ja huntupakon poistaminen herättivät vanhoillisen uskonnollisen väestön vihan synnyttäen aseellista vastarintaa.

Valtakamppailu hallituksen sekä uskontoon ja perinteisiin sitoutuneiden paikallisten johtajien välillä on leimannut Afganistanin tapahtumia 1900- ja 2000-luvuilla. Afganistan ei ole ollut yhtenäinen kansallisvaltio. Maassa on paljon kotialueilleen juurtuneita väestöryhmiä ja paikallisia valtaverkostoja, jotka pitävät kiinni oikeudesta elää omilla ehdoillaan.

1900-luvulla Afganistan oli ensin emiirikunta ja sen jälkeen kuningaskunta. Vuonna 1973 entinen pääministeri Mohammad Daoud kaappasi vallan ja julisti maan tasavallaksi. Vuonna 1978 armeija nousi valtaan. Daoud ja hänen perheensä surmattiin. Sotilashallitus alkoi rakentaa kommunistista Afganistania. Islamin asemaa ryhdyttiin heikentämään. Näkyvinä merkkeinä tästä hallitus määräsi, että miesten oli ajettava partansa ja naisia kiellettiin käyttämästä huntuja.

Afganistanin hallitus pyysi Neuvostoliitosta apua maanteiden rakentamiseen, kaivosteollisuuden kehittämiseen ja armeijan vahvistamiseen. Vuonna 1979 eri puolilla maata syntyi hallituksen vastaisia kapinoita. Puolet Afganistanin armeijasta liittyi kapinallisiin. Neuvostoliitto lähetti Afganistaniin sata tuhatta sotilasta. Alkoi sota, joka kesti 1990-luvulle asti.

Neuvostoliittolaiset sotilaat ja heidän puolellaan taistelevat hallituksen joukot tappoivat yli miljoona ihmistä. Kuusi miljoonaa afganistanilaista pakeni Pakistaniin ja Iraniin. Neuvostoliiton armeija vetäytyi Afganistanista vuonna 1989. Kabulin hallitus kaatui vuonna 1992, mutta sota jatkui eri ryhmittymien välillä. 1990-luvun puolivälissä Pakistanin tukema ääri-islamistinen Taliban vahvistui Afganistanin voimakkaimmaksi aseelliseksi liikkeeksi.

Vuonna 1996 Taliban valtasi Kabulin. Afganistaniin tuli ääri-islamistinen hallitus, joka jatkoi usean vuoden ajan sotaa maltillisempia ryhmiä ja eräillä alueilla valtaa käyttäviä paikallisia sotilasjohtajia vastaan. Talibanin tukena oli pakistanilaisia sotilaita, sekä iso joukko arabialaisia ulkomaalaistaistelijoita, joiden komentaja oli Al Qaida-järjestön johtaja Osama bin Laden.

Vuonna 2001 Yhdysvallat aloitti sodan Talibania vastaan. Sodan syynä oli Al Qaidan Yhdysvalloissa tekemä isku, missä itsemurhaterroristit lensivät kaappaamansa matkustajakoneet päin New Yorkin World Trade Centeriä ja USA:n puolustusministeriön rakennusta surmaten kolme tuhatta ihmistä. Iskun suunnitteli ja sitä johti Afganistanista Osama bin Laden. Yhdysvallat liittoutui Talibania vastustavien ryhmien ja paikallisten sotilasjohtajien kanssa.

Yhdysvaltojen ja liittolaisten joukot kukistivat Talibanin hallinnon. Talibanin aseryhmät vetäytyivät vahvimmille tukialueilleen, ja osaksi myös Pakistanin puolelle. Vuonna 2002 Afganistanin presidentiksi tuli Hamid Karzai. YK:n turvallisuusneuvoston tuella perustettiin kansainvälinen sotilasosasto tukemaan Afganistanin hallitusta. Tässä sotilasosastossa oli mukana myös suomalaisia. Kaksi suomalaista sotilasta kuoli ja viisitoista haavoittui Afganistanin kriisinhallintatehtävissä.

Taliban ei luopunut vastarinnasta. Yhdysvallat tuki Afganistanin hallituksen joukkoja, mutta eri puolilla maata leimahdellutta kapinaa ei pystytty tukahduttamaan. Afganistaniin virtasi talous- ja sotilasapua. Maan talous ja afganistanilaisten toimeentulo olivat avun varassa. Kavallukset olivat yleisiä. Huumekauppa oli tärkeä elinkeino. Viisi vuotta sitten neljä viidesosaa maailman laittomasta oopiumista, heroiinin raaka-aineesta, tuli Afganistanista. Vuonna 2021 Yhdysvallat veti joukkonsa Afganistanista. Afganistanin hallitus kaatui ja Taliban nousi uudelleen valtaan.

Lisätietoja: Globalis / Konfliktit / Afganistan

Yhteiskunta ja politiikka

Aseellinen ääri-islamistinen Taliban-liike kukisti Afganistanin hallituksen vuonna 2021. Ottaessaan vallan Taliban julisti Afganistanin islamilaiseksi emiirikunnaksi. Taliban-liikkeen uskonnollinen johtaja mullah Hibatullah Akhundzada on Afganistanin tosiasiallinen valtionpäämies. Talibanin hallinto on islamistinen, uskontopohjainen. Hallituksessa on vain miehiä.

Vallattuaan Kabulin vuonna 2021 Taliban lupasi sallia naisten työssäkäynnin ja opiskelun. Lupausta ei pidetty. Taliban on erottanut tuhansia valtion palveluksessa olleita naisia ja kieltänyt naisia tekemästä työtä kansalais- ja avustusjärjestöissä. Tämä on pysäyttänyt hätäapu- ja kehityshankkeita eri puolilla maata. Naiset eivät enää saa opiskella yliopistoissa. Tytöt saavat käydä koulua kuudenteen luokkaan asti.

Monet ammatit on nyt kielletty naisilta. Naisten on käytettävä kasvohuntua ja koko kehon peittäviä vaatteita, kun he ovat julkisilla paikoilla. Naiset eivät saa matkustaa eivätkä mennä sairaalaan tai terveysasemalle ilman miespuolista saattajaa. Naisilla ei ole oikeutta osallistua politiikkaan. Naisten itsemurhat ovat lisääntyneet.

Vuonna 2025 Kansainvälinen rikostuomioistuin antoi pidätysmääräykset Talibanin johtajalle mullah Hibatullah Akhundzadalle ja ylituomari Abdul Hakim Haqqanille. Heidän katsotaan syyllistyneen rikoksiin ihmisyyttä vastaan. Tuomioistuin totesi, että Taliban on riistänyt naisilta ja tytöiltä kaikille kuuluvia perusoikeuksia ja -vapauksia.

Maailman terveysjärjestö arvioi vuonna 2025, että puolet afganistanilaisista tarvitsisi hätäapua. Aliravitsemus on yleistä. Tartuntataudit leviävät. Lapsikuolleisuus on maailman korkeimpia. Terveydenhoito toimii huonosti. Talibanin hallinto on keskeyttänyt poliorokotusohjelmat. Naisten mahdollisuuksia osallistua sairaanhoitaja- tai kätilökoulutukseen on rajoitettu. Miespuoliset lääkärit tai hoitajat eivät saa hoitaa naispotilaita, ellei paikalla ole potilaan miespuolista sukulaista.

Vuonna 2025 maanjäristys aiheutti tuhoja Afganistanin pohjoisosissa. Pakistan on alkanut karkottaa maasta afganistanilaisia pakolaisia. Pakistanista ja Iranista palaa nyt Afganistaniin yli kolme miljoonaa ihmistä. Pakistanin hallitus sanoo Talibanin tukevan Pakistanissa toimivia ääri-islamisteja. Afganistanissa ISIS-ryhmään kuuluvat terroristit ovat jatkaneet hyökkäyksiä ja pommi-iskuja Talibania vastaan. Iskuissa kuolee vuosittain yli sata ihmistä.

Shamsia Hassani on Afganistanin pakolainen. Hän on taiteilija, nainen ja ihmisoikeuksien puolustaja. Asuessaan Kabulissa Shamsia Hassani teki taiteensa kadulla, talojen seinille. Hänen oli oltava nopea välttääkseen vanhoillisten vihan. Hassan teki herkkiä, kauniita kuvia itsenäisistä, itsepäisistä, voimakkaista naisista. Kuvahakuvihje: Shamsia Hassani.

Talous ja kaupankäynti

Afganistan on matalan tulotason maa. Talibanin uusi nousu valtaan ravisteli Afganistanin taloutta. Afganistanin talous supistui yli kaksikymmentä prosenttia vuonna 2021. Seuraavana vuonna talous supistui kuusi prosenttia. Vuosina 2023 ja 2024 talous on kasvanut kaksi prosenttia vuodessa. Afganistanin pankkilaitos ajautui kriisiin maan epäjärjestyksen ja kansainvälisten pakotteiden vuoksi. Ulkomaiset rahalaitokset suhtautuvat Afganistanin pankkeihin epäluuloisesti. Talibanin hallinto voi helpottaa rahanpesua, huumekaupan rahaliikennettä ja rahan lähettämistä Talibanin kanssa liittoutuneille järjestöille.

Kaksi kolmasosaa Afganistanin asukkaista elää köyhyydessä. Melkein puolet työvoimasta saa toimeentulon maataloudesta, vajaa viidesosa toimii teollisuuden tehtävissä ja noin kolmasosa työskentelee palvelualoilla. Afganistan on aikaisemmin saanut paljon kansainvälistä talousapua. Talibanin valtaantulon jälkeen apu on tyrehtynyt. Julkishallinnon palkkoja on pienennetty. Valtion palkanmaksu on epäsäännöllistä. Yksityisten yritysten liikevaihto on vähentynyt ja ne ovat irtisanoneet työntekijöitä. Monet naisten omistamat yritykset ovat lopettaneet toimintansa.

Afganistanin viljelijät kasvattavat vehnää, viinirypäleitä, perunoita, riisiä, puuvillaa, hedelmiä ja vihanneksia. Tuotantoeläimiä ovat lehmät, lampaat, vuohet ja kanat. Afganistanissa on kolme ja puoli miljoonaa lehmää. Lampaita ja vuohia on yhteensä noin kuusitoista miljoonaa. Talibanin hallinto on alkanut edistää puuvillan viljelyä alueilla, joilla on kasvatettu oopiumunikkoa. Pitkään kestäneet kuivuudet ovat haitanneet maanviljelyä ja karjataloutta Afganistanin pohjoisosissa. Vuonna 2025 YK antoi pahimpien kuivuusalueiden asukkaille hätäapua viidellätoista miljoonalla eurolla.

Vuonna 2023 Afganistanin tavaraviennin kokonaisarvo oli puolitoista miljardia euroa. Tuonnin arvo oli kuusi miljardia euroa. Vientituotteita olivat rypäleet ja hedelmät, hiili, hajupihka, vihannekset, puuvilla, mausteet, pähkinät ja turkinmännyn siemenet. Tärkeimpiä vientimaita olivat Pakistan, Intia, Kiina, Yhdistyneet arabiemiirikunnat ja Turkki. Suurimpia tuontimaita olivat Yhdistyneet arabiemiirikunnat, Pakistan, Kiina, Uzbekistan ja Kazakstan. Vuonna 2024 Afganistanissa kävi vain yhdeksän tuhatta turistia. Talibanin hallinto on aloittanut matkailualojen koulutusohjelman. Siihen voivat osallistua vain miehet.