Länsi-Sahara

Viimeksi päivitetty: 03.06.2025

Espanjan entinen siirtomaa on ollut Marokon miehittämä jo viisikymmentä vuotta. Itsenäistymisestä suunniteltua kansanäänestystä ei koskaan järjestetty. Marokko käyttää hyväkseen Länsi-Saharan luonnonvaroja. Hiekkavallit ja miinakentät torjuvat sissiliikkeen iskuja. Sissien tukikohta on Algeriassa. Yhdysvallat, Ranska, Iso-Britannia ja Espanja ovat myöntäneet, että Länsi-Sahara kuuluu Marokolle.

Lippu

Sisällys

Keskeiset luvut ja tiedot

Pääkaupunki:	Laayoune, pakolaishallitus toimii Algerian Tindoufissa
Etniset ryhmät:	Arabit, berberit
Kieli:	Arabia, tamazight
Uskonto:	Sunnimuslimit
Väkiluku:	600 000 (2024)
Valtiomuoto:	Pakolaishallitus, Marokko miehittää Länsi-Saharaa
Pinta-ala:	270 000 km2
Sahrawin peseta:	Sahrawin peseta, Marokon hallitsemilla alueilla Marokon dirham
Kansallispäivä:	27. helmikuuta

Maantiede

Länsi-Sahara on Afrikan luoteisrannikolla vastapäätä Kanarian saaria. Itäisiä naapureita ovat Mauritania ja Algeria. Pohjoisessa on Marokko. Kolme neljäsosaa Länsi-Saharasta on Marokon miehittämä. Länsi-Saharassa on lämmin ja kuiva ilmasto. Maa on pääasiassa alavaa tasankoa, maasto kohoaa hieman etelässä ja koillisessa. Korkein kohta on etelässä Awsardin lähellä, 700 metriä merenpinnan yläpuolella.

Länsi-Saharassa ei ole vuoden läpi virtaavia jokia. Maastoon syöpyneet uomat täyttyvät ja tulvivat syksyn harvoista kovista sateista ja kuivuvat pian uudelleen vedettömiksi. Maat ovat kivisiä. Aavikolla on hiekkakinoksia. Sisämaassa kasvaa akaasioita, nitraria-pensaita, kurjenherneitä, untuvaheinää, ikiviuhkoja ja asterikkeja. Niukoissa oloissa elävät aavikkoketut, susisakaalit, hietakissat, aavikkosiilit, harjavuohet ja kapinrusakot.

Atlantin rannikolla ilmasto on kostea merisumusta. Siellä on vehreää kasvillisuutta. Dakhlan kosteikoilla on haikaroita ja kahlaajia. Meressä ui valaita ja delfiinejä. Kaksi kolmasosaa Länsi-Saharan asukkaista elää lähellä rannikkoa. Neljä viidesosaa väestöstä on kaupunkilaisia, heistä puolet asuu pääkaupungissa Laayounessa.

Historia

Länsi-Saharan Saguia el-Hamrassa on seitsemän tuhatta vuotta vanhoja kalliokaiverruksia, jotka kertovat metsästäjien ja keräilijöiden asutuksesta. Kuvissa on alkuhärkiä, norsuja, sarvikuonoja, kirahveja ja muita eläimiä. Tuolloin Länsi-Sahara oli paljon vehreämpi maa kuin nyt. Aavikoituminen on alkanut viisi tuhatta vuotta sitten. Se esti maatalouden kehittymisen Länsi-Saharassa. 200-luvulla kameleita alettiin käyttää Saharan kantojuhtina. Yksi aavikon kauppareiteistä kulki Länsi-Saharan halki. Afrikan länsiosasta kuljetettiin kultaa ja suolaa pohjoiseen Välimeren rannalle. Kamelikarjasta tuli paimentolaisten talouden perusta.

Islamin usko levisi Länsi-Saharaan 800-luvulla. Alueella asui berberiväestöä. 1000-luvun alussa Saharan berberit hallitsivat maurien valtakuntaa. Heidän aikanaan maurien valta laajeni Marokkoon, Mauritaniaan, Algeriaan ja myös Euroopan puolelle Espanjaan ja Portugaliin. 1200-luvulla Länsi-Saharaan tuli arabiväestöä Libyasta. 1880-luvulla Espanja valtasi Länsi-Saharan. Espanja hallitsi Länsi-Saharaa 1970-luvun puoliväliin asti. Maata kutsuttiin Espanjalaiseksi Saharaksi. Vuonna 1975 Espanja vetäytyi alueelta. Espanjan vetäytyessä Marokko miehitti Länsi-Saharan pohjoisosan ja Mauritania lähetti joukkoja eteläosaan. Ennen tätä Espanja oli neuvotellut Polisario-vapautusliikkeen kanssa siirtomaavallan purkamisesta.

Vuonna 1973 Polisario oli aloittanut pienimittaisen sissisodan Länsi-Saharan itsenäisyyden puolesta. Vuonna 1976 Polisario julisti Sahrawin demokraattisen arabitasavallan itsenäiseksi. Sen jälkeen vapautusliike kävi sotaa Marokon ja Mauritanian miehitystä vastaan. Vuonna 1979 Mauritanian joukot poistuivat Länsi-Saharasta. Mauritania tunnusti Sahrawin demokraattisen arabitasavallan. Marokko valtasi Mauritanian jättämät alueet. Siitä eteenpäin Länsi-Saharan kiista on jatkunut Marokon ja Polisarion välisenä konfliktina. Lisätietoa konfliktit-osiossa: Länsi-Sahara.

Yhteiskunta ja politiikka

Marokko miehittää ja hallitsee kolmea neljäsosaa Länsi-Saharasta. Marokon miehittämään alueeseen kuuluvat tärkeimmät kaupungit, Atlantin rannikko ja suuret fosfaattivarat. Marokko on rakentanut linnoitetun hiekkavalliketjun piikkilankoineen ja miinakenttineen hallitsemansa alueen itärajalle estääkseen Polisarion hyökkäykset Saharan aavikolta asutuskeskuksiin ja taloudellisesti arvokkaisiin kohteisiin. Sissisodan alkuvaiheissa Polisario yritti katkaista fosfaatin kuljetuslinjan kaivoksilta rannikolle.

Vuonna 1975 Polisario perusti päätukikohtansa Tindoufiin Algerian puolelle. Algeria on Polisarion tärkein tukija. Polisarion liikkuvat sotilasosastot toimivat Marokon valliketjun itäpuolisella harvaan asutulla aavikolla ja tekevät välillä lyhyitä tuli-iskuja Marokon armeijaa vastaan. Muutoin Polisarion toiminta tapahtuu Länsi-Saharan ulkopuolella. Suuri osa Polisarion kannattajista on paennut maasta, noin 175 000 länsisaharalaista on pakolaisina ja melkein kaikki asuvat Algerian pakolaisleireillä. Enemmistö Marokon hallitsemassa Länsi-Saharassa asuvista ihmisistä on Marokosta tulleita siirtolaisia.

Marokko kieltäytyy keskustelemasta Länsi-Saharan itsenäisyydestä. Marokon kuningas Muhammad kuudes on sanonut, että alueelle voitaisiin antaa rajallinen itsehallinto osana Marokkoa. Vuonna 2020 Yhdysvallat tunnusti Länsi-Saharan kuuluvan Marokolle. Hiljattain myös Ranska, Iso-Britannia, Espanja ja Saksa ovat hyväksyneet, että Marokko hallitsee Länsi-Saharaa.

Kansainvälisen politiikan valtavirta on ohjautunut siihen suuntaan, että Polisarion on yhä vaikeampi löytää vaikutusvaltaisia tukijoita Länsi-Saharan itsenäisyydelle. Syntyessään Polisario oli korostetun vasemmistolainen poliittinen puolue. Nykyisin järjestö on ensi sijassa kansallismielinen liike ja se suhtautuu myönteisesti markkinatalouteen. Polisario on Länsi-Saharan pakolaishallitus, jonka uskolliset kannattajat elävät leireillä ja jolla nykytilanteessa on entistä vähemmän mahdollisuuksia saavuttaa tavoitteensa. Polisarion johtaja Brahim Ghali on toiminut Sahrawin tasavallan presidenttinä. Hänet valittiin uudelleen vuonna 2023. Presidentin valitsivat Algerian pakolaisleireillä asuvat Polisarion jäsenet.

Hamadan pakolaisleirissä syntynyt länsisaharalainen runoilija ja kuvataiteilija Mohamed Sleiman Labat ja Helsingissä asuva taiteen tohtori, elokuvien tekijä Pekka Niskanen tekivät muutama vuosi sitten yhteisen hankkeen fosfaatista. Länsi-Saharasta viety fosfaatti rehevöittää Itämerta: se on välttämätön ja haitallinen aine. Mohamed Sleiman Labat toi aavikolta Suomeen paimentolaisteltan keskustelujen paikaksi. PhosFATE-hanke nosti esiin jokapäiväisen elämän mahdottomuuden Länsi-Saharassa, Pekka Niskanen ja Mohamed Sleiman Labat totesivat.

Talous ja kaupankäynti

Länsi-Saharassa on isoja fosfaattivaroja, jotka ovat Marokon hyödynnettävissä. Marokko myy Länsi-Saharan fosfaattia Intiaan, Meksikoon ja Uuteen-Seelantiin. Rannikon edustan meressä on runsas kalakanta. Siellä kalastavat myös EU-maiden, Venäjän ja Japanin pyyntilaivat. EU neuvottelee Länsi-Saharan vesialueen saalisluvista Marokon kanssa. Marokko on myynyt Länsi-Saharan merikalasta valmistettua kalajauhoa Turkkiin ja kalaöljyä on viety Alankomaihin ja Ranskaan. Länsi-Saharan aavikolta on kuljetettu Kanarian saarille hiekkaa uimarantojen parantamiseen ja rakennuskäyttöön. Länsi-Saharasta on etsitty öljyä, mutta vielä ei ole saatu tietoa merkittävistä löydöksistä. Maasta etsitään myös rautaa ja uraania.

Valtaosa Länsi-Saharasta on kuivaa ja karua maata. Maatalous menestyy huonosti. Suurin osa elintarvikkeista tuodaan Marokosta. Dakhlan niemimaalla on kuitenkin vesivaroja, joita ranskalaiset ja Marokon kuningashuoneen omistamat yhtiöt käyttävät viljelymaiden kasteluun. Dakhlasta viedään ulkomaille meloneja ja kirsikkatomaatteja. Tuotteet myydään marokkolaisina. Vientiyhtiöt kasvattavat myös pensasmustikkaa. Suuri osa viljelysten työvoimasta on Marokosta tulleita siirtolaisia. Marokko on rakentanut Laayouneen meriveden suolanpoistolaitoksen lievittämään Länsi-Saharan pohjoisosan vakavaa juomavesipulaa. Länsi-Saharasta ei ole saatavissa luotettavia taloustietoja. Henkeä kohden lasketun bruttokansantuotteen arvioidaan olevan noin 2500 euroa vuodessa.

Tilastot

Maan Länsi-Sahara tilastot valituista aiheista. Kaikki väestöä, köyhyyttä, terveyttä, koulutusta, tasa-arvoa ja työelämää koskevat luvut ovat peräisin YK:n eri järjestöiltä. BKT ja CO2-päästöt ovat Maailmanpankilta. Lisää tietoa löydät maan tilastotietojen sivulla, mukaan lukien YK:n kestävän kehityksen tavoitteet (viimeksi raportoitu vuosi). Tämän indikaattorin