Nigeria

Maantiede

Nigeria sijaitsee Länsi-Afrikassa Guineanlahden rannalla. Rajanaapureina ovat lännessä Benin, pohjoisessa Niger, idässä Kamerun ja Tsad. Nigerialla on lähes 900 kilometriä Atlantin rannikkoa. Rannikolla on hienoja hiekkarantoja, suistoja, lahdelmia ja laguuneja. Nigerian suurin kaupunki Lagos on sisälahden rannalla rannikon läntisimmässä osassa. Kaupungin ja Guineanlahden välissä on matalia saaria ja särkkiä. Lagosissa ja sen lähikaupungeissa asuu yhteensä 30 miljoonaa ihmistä. Rannikon itäosassa on valtava monihaarainen Nigerjoen suisto.

Nigerjoki ja siihen yhtyvä Benuejoki virtaavat Nigerian eteläosan halki. Jokivarsia reunustavat kapeat metsävyöt. Pohjoisempana maasto kohoaa ylävämmäksi. Pääkaupunki Abuja on keskellä Nigeriaa, 360 metrin korkeudella merenpinnasta. Jyhkeimmät vuoret ovat maan itärajalla. Korkein huippu on Chappal Waddi (2419 m). Nigerian ilmasto on lämmin ja kostea. Maan eteläosassa sadekausi kestää maaliskuusta marraskuuhun, pohjoisessa toukokuusta syyskuuhun. Ylängöillä yöt ovat viileämpiä kuin rannikolla.

Yankarin kansallispuisto on Keski-Nigeriassa Abujan itäpuolella. Puu- ja ruohosavannia ympäröivät kylät ja pellot. Kansallispuistossa on norsuja, puhveleita, antilooppeja ja paviaaneja. Lähijoessa on virtahepoja. Metsästäjät ovat jo tappaneet leijonat. Kansallispuiston alueella on kuumia lähteitä. Siellä on myös jälkiä vanhasta asutuksesta: kivipiirroksia ja raudansulattojen jäänteitä. Tunga Dutsen kalliossa on punavärillä maalattuja metsästäjien ja eläinten kuvia. Cross Riverin kaksiosainen suojelualue sijaitsee Nigerian kaakkoisosassa. Siellä kasvaa sademetsää, bongossipuita, tiikeripuita, kaijamahonkia ja sateenvarjopuita. Metsässä elää uhanalaisia tasankogorilloja ja metsänorsuja, sekä simpansseja, marakatteja, gueretsa-apinoita ja paviaanin sukuisia drillejä. Nigerian kansallispuistot ja suojelualueet ovat jatkuvasti uhattuina. Laiton metsästys on yleistä. Luonnonmetsiä hakataan ja raivataan kaakaoviljelmiksi. Tulipalot tuhoavat puustoa. Akuren ja Ofosun metsänsuojelualueella Nigerian eteläosassa puolet luonnontilaisesta metsästä on hävitetty vuoden 2000 jälkeen. Öljypäästöt likaavat Nigerjoen suiston vesiä. Vuonna 1950 Nigeriassa asui 37 miljoonaa ihmistä. Nyt asukkaita on 211 miljoonaa. Vuonna 2050 Nigeriassa asuu jo lähes 400 miljoonaa ihmistä

Historia

Etelä-Nigerian Uturusta on kaivettu 250 000 vuotta vanhoja kivikirveitä ja -veitsiä. Maan länsiosasta Iwo-Elerusta on löydetty 13 000 vuotta sitten eläneen ihmisen luuranko. Itä-Nigerian Dufunasta on kaivettu esiin yli 8000 vuoden ikäinen puukanootti. Maan keski- ja pohjoisosien ylängöillä asui yli 2000 vuotta sitten nok-kansa, joka viljeli durraa ja lehmänpapua, ja teki punasavesta upeita veistoksia. Ennen siirtomaavaltaa Nigeriassa oli useita paikallisvaltioita. Pohjois-Nigeriassa oli hausavaltakuntia. Etelässä oli igbo- ja yorubavaltioita ja Beninin valtakunta. Islamin uskonto levisi Pohjois-Nigeriaan Saharan yli ulottuvien kauppareittien kautta. Nykyisin enemmistö pohjoisen asukkaista on muslimeja. Kristityt ovat valtaväestönä Etelä-Nigeriassa. Uskonnollisella jakolinjalla on ollut huomattava merkitys Nigerian yhteiskunnallisessa elämässä.

1500-luvulla Etelä-Nigerian kaupungit ja valtiot kävivät kauppaa portugalilaisten kanssa. 1600- ja 1700-luvulla Nigerian rannikko oli yksi Afrikan orjakaupan ydinalueista. Rannikolla oli monta satamaa, joista orjalaivat kuljettivat vangittuja Atlantin yli. Orjien työvoimaa käytettiin myös Nigeriassa. 1800-luvun lopulla Nigerian keski- ja pohjoisosien Sokoton sulttaanikunnassa oli kaksi miljoonaa orjaa. Orjat tekivät työtä maatiloilla ja kotitalouksissa. He keräsivät öljypalmujen hedelmiä ja valmistivat palmuöljyä. Heitä käytettiin sotilaina ja kantajina. 1840-luvulla Iso-Britannia tunkeutui Nigeriaan. Ensimmäinen siirtokunta perustettiin Lagosiin. 1800-luvun lopulla Nigeriasta tuli Iso-Britannian siirtomaa.

1800-luvulla brittiläiset hankkivat Nigeriasta palmuöljyä. Siirtomaahallinnon aikana Etelä-Nigeria tuotti kumia, kaakaota ja maapähkinöitä. Maan pohjoisosien karjanhoitoalueilla nahka oli tärkeä vientituote. Nigerian keskiosissa oli tina- ja rautakaivoksia. Maan kaakkoisosissa louhittiin hiiltä. Pohjoisesta saatiin kultaa. 1900-luvun alussa aloitettiin öljyn etsintä. Öljyn pumppaus käynnistyi 1950-luvulla. Nigeria itsenäistyi vuonna 1960.

Itsenäistyttyään Nigeria oli syvästi jakautunut kansakunta. Länsialuetta hallitsivat yorubat, itäaluetta igbot ja pohjoisaluetta fulanit ja hausat. Näiden väestöryhmien välillä oli jatkuvia kiistoja sekä kamppailua vallasta. Valtataistelut johtivat sotilaskaappauksiin ja sisällissotaan. 1970- ja 1980-luvun vaihteessa Nigeriassa oli lyhyt siviilihallinnon kausi. Vuonna 1983 sotilaat kaappasivat uudelleen vallan ja johtivat maata vuoteen 1999 asti. Vuonna 1999 Nigeriassa järjestettiin monipuoluevaalit. Poliittinen ilmapiiri alkoi vapautua, mutta väestöryhmien ja uskonnollisten ryhmien väliset ristiriidat repeytyivät auki.

Pohjois-Nigeriassa syntyi ääri-islamilainen terroristiliike Boko Haram, joka toimii edelleen. Boko Haram sai vauhtia taloudellisesta eriarvoisuudesta. Nigerian pohjoinen on paljon köyhempi kuin etelä. Pohjois-Nigerian osavaltioista Sokotossa, Jigawassa, Adamawassa, Zamfarassa ja Yobessa yli 70 prosenttia ihmisistä elää köyhyysrajan alapuolella. Etelän Oyossa, Edossa, Ogunissa, Osunissa ja Deltassa köyhyysrajan alapuolella elävien ihmisten osuus on alle 12 prosenttia. Pääkaupungissa Lagosissa köyhiä on vain 4,5 prosenttia asukkaista. Näin räikeä eriarvoisuus tuki Boko Haramin väitettä siitä, että Nigeria sortaa maan pohjoisosissa asuvia muslimeja.

Vuonna 2015 Nigerian presidentiksi valittiin Muhammadu Buhari, entinen kenraali, joka oli 1980-luvulla sotilashallituksen johtaja. Vuonna 2019 Buhari valittiin uudelleen presidentiksi. Kansainvälisten tarkkailijoiden mukaan vaaleja häiritsi väkivallan uhka. Äänestäjiä ja vaalivirkailijoita painostettiin. Vaalikampanjan aikana esiintyi rajuja yhteenottoja. Vuoden 2023 alussa järjestetyissä vaaleissa presidentiksi valittiin Bola Tinubu, joka edustaa Buharin APC-puoluetta. Tällä kertaa presidentinvaalien pääehdokkaiden joukossa ei ollut entisiä sotilaita. Vaalien aikana joillakin äänestysalueilla oli väkivaltaisia välikohtauksia, mutta yleisesti ottaen vaalit sujuivat rauhallisemmin kuin edellisellä kerralla. Äänestyksen aloittamisessa esiintyi monin paikoin useiden tuntien viivästyksiä, kun vaalivirkailijat eivät tulleet ajoissa paikalle.

Yhteiskunta ja politiikka

Vuoden 2023 presidentinvaalien voittaja Bola Tinubu sai keskusvaalilautakunnan mukaan 37 prosenttia annetuista äänistä. Tinubu on entinen Lagosin osavaltion kuvernööri. Vaaleissa Tinubun kilpailijoina oli kaksi vahvaa vastaehdokasta. Entinen varapresidentti Atiku Abubakar sai 29 prosenttia äänistä ja uudistajana esiintynyt Peter Obi sai 25 prosenttia äänistä. Hävinneet ehdokkaat ovat vaatineet vaalien mitätöimistä syyttäen niitä vilpillisiksi.

Maailman demokratian tilaa seuraavan Freedom House-järjestön mukaan Nigeria on osittain vapaa maa. Freedom House on arvostellut Nigerian poliisia ja armeijaa ihmisoikeuksien loukkauksista. Amnesty International -ihmisoikeusjärjestö sanoo, että vuonna 2021 turvallisuusjoukot tappoivat yli sata ihmistä. Amnesty mainitsee, että poliisi syyllistyy kidutuksiin. Nigerialaiset syyttävät poliisia kiristyksestä ja lahjusten vastaanotosta. Nigerian yhteiskunnallista kehitystä estävät väestöryhmien väliset kaunat ja uskontojen väliset ristiriidat. Katso konfliktiartikkeli: Boko Haram.

Vuosina 2020 ja 2021 aseryhmät sieppasivat yli tuhat koululaista Pohjois-Nigerian kouluista vaatien vanhemmilta rahaa vastineeksi lasten vapauttamisesta. Vuonna 2021 suljettiin 600 koulua, koska lasten turvallisuuden katsottiin olevan vaarassa. Vuonna 2022 nigerialaisten nuorten parissa tehdyssä kyselyssä vain viisi prosenttia nuorista arveli, että maan kehitys menee nyt hyvään suuntaan. Puolet nigerialaisista on alle 18-vuotiaita. Nigerian naisten asema on edelleen huono. Naiset kärsivät usein pahoinpitelyistä ja sukupuolisesta väkivallasta.

Nigerian talous voi lähivuosien aikana vahvistua, jos maan vientitulot lisääntyvät öljyn ja kaasun kysynnän kasvaessa kansainvälisillä markkinoilla. Yhteiskunnalliset ja poliittiset jännitteet ovat kuitenkin niin voimakkaat, että olot säilyvät luultavasti epävakaina. Päättäjillä ei ole ollut näkyvää halua puhdistaa valtionhallintoa ja valtion omistamaa öljy-yhtiötä kavalluksista ja muista väärinkäytöksistä. Vuonna 2019 yli sata miljoonaa tynnyrillistä kotimaiseen kulutukseen tarkoitettua öljyä hävisi valtion öljy-yhtiön kirjanpidosta. Vuonna 2023 työttömyys ja turvattomuus olivat äänestäjien mielestä Nigerian isoimpia ongelmia. Kolmasosa työikäisistä nigerialaisista on työttömiä. Väkivaltainen rikollisuus on lisääntynyt kaikkialla.

Nigerialainen kirjailija Wole Soyinka sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon vuonna 1986. Soyinka kuvaa ihmisten elämää iloineen ja solmuineen helmeilevän rikkaalla kielellä. Hän tuntee nigerialaisten tavat, ahdistuksen aiheet ja toiveet. Gerald Chukwuma on nuori lagosilainen kuvataiteilija. Hän kaivertaa puutauluja ja maalaa kankaalle. Hän herättää eloon igbokansan tutut perinneainekset ja kietoo niitä yhteen nykyajan vilinän ja hämmennyksen kanssa. Sellainenkin Nigeria on. Kuvahakuvihje: Gerald Chukwuma.

Talous ja kaupankäynti

Maailmanpankki luokittelee Nigerian alemman keskitulotason maaksi. Nigerian tilastotoimiston mukaan 63 prosenttia väestöstä kärsi köyhyydestä vuonna 2022. Vuonna 2019 35 prosenttia palkkatyövoimasta sai toimeentulon maataloudesta, 12 prosenttia oli teollisuuden tehtävissä ja 53 prosenttia työskenteli palvelualoilla. Vuonna 2019 ulkomaisen matkailun tuottamat tulot olivat 1,5 miljardia dollaria. Vuonna 2020 koronapandemia supisti matkailua ja turismin tulot olivat vain 321 miljoonaa dollaria. Nigerian päätuote on öljy. Öljyn vienti käynnistyi vuonna 1960. Nykyisin Nigeria on Afrikan suurin öljyn tuottaja. Valtaosa maan vientituloista saadaan öljystä ja kaasusta.

Nigerian maanviljelijät kasvattavat maissia, maniokkia, durraa, jamssipapuja ja riisiä. Useimmat maatilat ovat pieniä ja viljelijöiden kasvattamat perusruokatuotteet käytetään perheen omaan kulutukseen tai myydään lähimarkkinoille. Pientilojen tuottavuus on heikko. Pitkäaikainen tuotanto on heikentänyt viljavuutta. Kastelua käytetään vähän. Tuotteet varastoidaan puutteellisesti ja tämä lisää sadonkorjuun jälkeistä hävikkiä. Nigeriassa on 76 miljoonaa vuohta, 43 miljoonaa lammasta ja 18 miljoonaa nautaa. Vuosittain pyydetään miljoona tonnia kalaa. Kala on Nigeriassa tärkeä ravinnonlähde. Maassa kulutetaan vuosittain 3 miljoonaa tonnia kalaa.

Vuonna 2020 Nigerian viennin arvo oli 42 miljardia dollaria. Tuonnin arvo oli 52 miljardia dollaria. Öljyn ja kaasun osuus oli 86 prosenttia koko viennin arvosta. Muita vientituotteita olivat laivat ja alukset 5 %, kaakao 1 %, öljykasvien siemenet 1 % ja kulta 1 %. Suurimpia vientimaita olivat Intia, Espanja, Kiina, Alankomaat, Etelä-Afrikka ja Ranska. Tärkeimmät tuontimaat olivat Kiina, Alankomaat, Yhdysvallat, Intia ja Belgia. Vuonna 2021 ulkomailla asuvat nigerialaiset lähettivät kotimaahan yhteensä yli 19 miljardia dollaria.